Mistä lapsikaste voi olla kotoisin, jos Raamattu ei sitä ollenkaan tunne?
Tähän saamme vastauksen professori R. M. Petersenin teoksesta "Tanskan pakanuuden ajan historia", sivulta 336:
"Myös pakanuuden aikana oli useitten vanhempien kansanheimojen tapana heti syntymän jälkeen valaa lapsi vedellä eli kuten sitä nimitettiin kastella sitä, jolla se ikäänkuin vihittiin elämälle, otettiin sukuunsa ja pyhitettiin paikkakunnan suojelusjumalille. Tähän rituaaliin liittyi myös nimen antaminen."
Islannin historian kirjoittaja, Jansson toteaa
"Islannin kulta-aika"-teoksessa sivulla 365:
"Heti syntymän jälkeen valeltiin vettä lapsen ylitse ja sille annettiin nimi. Loitsurunoista selviää, että vanhimpana aikana lapsen isä valoi lasta vedellä jaantoi sille nimen."
Ja kun nyt tekee yhteenvedon kaikesta siitä, mitä lähinnä teologit ja papisto koettavat ohi Raamatun sisällyttää kasteeseen, ja lukee edellä olevat tiedemiesten lausunnot pakanallisista toimituksista, niin ei voi olla havaitsematta, mikä läheinen yhteys on lapsikasteella ja pakanallisilla menoilla. Niissä on silmiinpistävä yhdenmukaisuus. Veden
pirskotus/valelu/kasteluriitti vauvojen päälle on pakanallinen pakanoiden pakanariitti.
Vastoin epäraamatullista lapsikastekäytäntöä on
ev.lut.kirkossa ollut toki Raamatun mukaista lapsikasteluopin epäraamatulliseksi osoittamistakin.
Arkkipiispa (ev.lut.kirkossa) Aleksi Lehtonen korosti "Kirkon pyhät toimitukset"-kirjassaan (sivulla 93):
"Lapsikastetta ei missään Uuden Testamentin kohdassa mainita. Suoranaisia todistuksia siitä, että lapsikaste olisi ollut käytännössä alkuseurakunnassa, puuttuu."
Rovasti (ev.lut.kirkossa) Urho Muroma toteaa "Herää Valvomaan" -lehdessä tammikuussa 1932:
"Helvettiä lapsikasteopilla täytetään! ... Raamatussa ei kerrota mitään lapsikasteesta; siis Raamattuun vedoten emme voi siitä asiasta sanoa mitään."
Arkkipiispa (ev.lut.kirkossa) Erkki Kaila toteaa
"Roomalaiskirje"-kirjassaan (sivulla 81):
"Kun muistamme, että alkukristillinen kaste tapahtui upottamalla, niin ymmärrämme, että se jo ulkonaisestikuvasi kuolemista."
Piispa (ev.lut.kirkossa) E. Gulin toteaa teoksessaan "Raamatullinen Tietokirja" (osa II palsta 123):
"UT:n aikana kastamistapana oli upottaa kastettava kokonaan virtaavaan veteen, mikä vertauskuvana ilmensi vanhan ihmisen hukuttamista ja uuden sijalle tulemista."
Kohdassa "KASTE" piispa Gulin korostaa:
"Uusi Testamentti ei missään erityisesti esitä kastetun lapsia. Voipa vielä Paavalin tulkita nimenomaan siten, ettei hän tunne lapsikasteen käyttöä."
Kirkkoisä Tertullianus tunnetaan mitä kiivaimmaksi lapsikasteen vastustajaksi. Jos lapsikastelu olisi ollut yleinen apostoleilta peritty kastekäytäntö, kuinka sitä vielä kaksisataa vuotta myöhemmin olisi
vastustettu? Raamatusta ei sitä löydy eikä Raamatulla voi puolustaa LAPSIKASTETTA!
Ja jos Luther ei sano saaneensa lapsikastetta Jumalalta, vaan paavilta! (Galatalaiskirjeen Selitys sivu 100), niin miksi vielä sinä tahtoisit eksyttää harhaisten ev.lut.piispojen johdolla ihmisiä pakanalliseen lapsikasteluoppiin ja järjestelmään?
Tämä kysymys on oikeutettu! Kysymys tulee esittää
Suomen ev.lut.papeille ja teologeille ja muille
järjestelmän mukaisesti epäraamatullista lapsikastetelua käyttäville, koska he ovat hirvittävässä vastuussa Jumalan ja ihmisten edessä viimeisellä tuomiolla!
Kumpi saa nyt ratkaista suhteesi kastekysymykseen, Raamattu vai ihmismielipiteet?
Muista, että Jumalaa tulee kuulla enemmän kuin ihmisiä! Näin sanoo Raamattu! "Tahtonsa mukaan HÄN synnytti meidät TOTUUDEN SANALLA!" (Jaak.1:18, vrt. Gal. 3:9, 26, Joh. 3:16, Ef. 2:8, 1 Kor. 4:15) EI SIIS KASTEVEDELLÄ! (Joh. 1:12,13) "MUTTA KAIKILLE, JOTKA OTTIVAT HÄNET VASTAAN, HÄN ANTOI OIKEUDEN TULLA JUMALAN LAPSIKSI, NIILLE, JOTKA USKOVAT HÄNEN NIMEENSÄ."
Vanhempien motiivit saada vastasyntyneelle imeväiselleen kirkon jäsenyys kirkon epäraamatullisen valelurituaalin kautta on tunnetusti erittäin pakanallinen.
Yhteiskunnallisen syrjinnän pelosta vanhemmat ajattelevat, että valelurituaalin suorittamatta jättäminen aiheuttaisi heidän
"vauvalleen" myöhemmin jotakin vahinkoa, siksi he haluavat suorittaa vauvalleen valelurituaalin.
He tekevät sen yleisen pakanallisen ja lihallisen mielipiteen painostuksesta, koska he ajattelevat, että "kaikkihan niin tekevät ja ettei myöhemmin tulisi jotakin vahinkoa, jos kasteluriittiä ei heti suoritettaisi, ja koskaan ei voi tietää, mitä hyvää siitä voi koitua ja ei kai siitä mitään vahinkoakaan voi olla". Heillä on siis täysin EPÄRAAMATULLISIA taikauskoisia KÄSITYKSIÄ tuosta kirkonepäraamatullisesta valeluriitistä.
Koko niin kutsuttu "lapsikastesakramentti" perustuu siis kokonaan taikauskoisiin ja maagisiin pakanallisiin uskomuksiin. Tuollaiset syyt, jotka ovat perin epäraamatullisia ja taikauskoisia, perustuvat yleiseen pakanalliseen ja primitiiviseen suojelumotiiviin.
Sakramenttikirkko on ylläpitänyt tämän varjolla sakramenttimagiaa läpi vuosisatojen vaikka Raamattu ei sellaista tue. Raamatusta ei löydy 'sakramentti' sanaa. Minkäänlaista sakramenttia ei löydy Raamatusta, mutta mystinen sakramenttikirkkojärjestelmä on pettänyt ihmisiä, että mystisesti sakramentit vaikuttavat taianomaisesti suoritettuina taikatoimituksina ja muodostavat taikakeinon ihmisten "pelastamiseksi, uudesti synnyttämiseksi" jonkinlaisen papin toimittaman maagisen taikatempun kautta, jossa epäraamatullinen "pelastava ja uudestisynnyttävä
maaginen sakramentti" tungetaan ihmiseen.
Tässä epäraamatullisessa sakramenttijärjestelmässä epäraamatulliset sakramentit välittävät "pelastuksen ja uudestisyntymisen" ja ovat vain toimivia ja riippuvaisia pappiensa kautta ja hallinnassa ja heidän suorittaminaan, mistä he myös saavat palkkansa.
Sakramentit tarjoavat pappien käytettäväksi maagisen ja mystisen taikakeinon järjestellä maagisilla taikasakramenttitempuillaan ihmisten "pelastusta ja uudestisyntymistä". Vain papit osaavat ja saavat käyttää taikasakramentteja ja hallitsevat niidenavulla ihmisiä. Papit nojaavat sakramenttikirkkojärjestelmän taikakeinoihin tässä. Sakramenttimagian hallitseva papisto ylläpitää taikatemppujärjestelmää, joka syrjäyttää
persoonallisen Jumala-suhteen sydämen asiana.
Arkkipiispa Jukka Paarma ilmoitti kirkon virallisimman ja tuoreimman kannan Kotimaa-lehdessä toukokuussa 2001, että kun kuulut kirkkoon ja olet lapsikastettu ja konfirmoitu, niin kaikki on hyvin. Tähän täytyy todeta, että kaikki on silloin vain kirkolle hyvin. Nimittäin vaikka lapsikastetta EI löydy Raamatusta, niin lapsikasteen avulla kirkko saa jäsenensä ja kirkollisveron maksajansa.
Miksi lapsikasteoppijärjestelmä vaatii vastasyntyneet pienet lapset, vauvat kasteltaviksi, sillä se ei ole raamatullinen kaste?
Onko kysymys vain ihmisten ottamisesta järjestelmän orjuuteen heti heidän
syntymänsä jälkeen? Sinun on ratkaistava tämä kysymys omassa sydämessäsi.
Kun sinä olit vauva, pieni lapsi, sinut kirkon mukaan kastettiin. Kastettiinko sinut todella vai pirskoteltiinko tai valeltiinko päällesi vain vähän vettä? Kaikki riippuu siitä, kumpaa näkökantaa uskot - Jumalan Sanaa vai ihmisten traditioita? Pidä ihmeessä mielessä Jeesuksen sanat oman aikansa uskonnollisille johtajille:
"Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne omaa perinnäissääntöänne." Mark. 7:9.
Kirkollisveron kiltisti maksavat pysyvät järjestelmän antaman väärän opetuksen vuoksi järjestelmässä aina kuolemaansa asti. Ja näin koko järjestelmä pysyy pystyssä. Kysymys on siis rahasta.
Jos kirkkojärjestelmä luopuisi lapsikasteesta, niin se romahtaisi, siksi kirkkojärjestelmä ei luovu lapsikasterituaalista. Koska siis kirkkojärjestelmä saa jäsenensä yksinomaan lapsikasteen avulla, ymmärtää jokainen hyvin, että tuo järjestelmä seisoo tai kaatuu
lapsikasteen mukana. Jokaisen on helppo tehdä johtopäätöksensä siitä, koska lapsikastetta kynsin ja hampain pidetään "kirkon pyhänä toimituksena", vaikka sitä ei puolla Raamattu eikä historia alkukristillisenä apostolisena tapana.
Valitettavaa "kirkollisessa lapsikasterituaalissa" on nimenomaan se, että lapsikasteen avulla komistuneet jäsentilastot ovat usein vain kääntymättömien vauvana kasteltujen luetteloita, kun imeväisikäisiä on "valeltu vedellä", siis lue tarkasti: kasteltu.
Kirkon jäsenrekisteriin kuuluvia ei siis ole raamatullisesti kastettu vaan heidät on pakanallisesti kasteltu, koska Raamatussa kaste merkitsee uskoon tulleille Kristuksen omaksi tunnustautumista siten sinetöiden ja vahvistaen opetuslapseutensa Jumalan ja ihmisten edessä.
Ensimmäiset Jeesuksen Kristuksen opetuslapset
noudattivat Jeesuksen kastekäskyä. Ja Jeesuksen
Kristuksen opetuslapset noudattavat Jeesuksen
kastekäskyä edelleenkin eivätkä missään tapauksessa
koskaan epäraamatullista lapsikasteluharhaoppia.
Kastaminen seurasi silloin ja seuraa aina vain
evankeliointia, mikä tarkoitti silloin ja tarkoittaa
edelleenkin, että Kristuksen Jeesuksen evankeliumista
uskoontulleet Jeesuksen Kristuksen opetuslapset
kastettiin silloin ja kastetaan edelleenkin Raamatun
SANAN mukaisesti ainoastaan juuri niin kuin
Raamatussa on kirjoitettu!
Älä kulje enää ohi Raamatun SANAN, vaan pakota itsesi
katsomaan Raamatun Sanaa:
1. Helluntaina opetuslapset saivat voiman
todistamiseen (Apt. 1:8).
Pietari puhui kansanjoukolle: "Tehkää parannus ja
ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen
Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi,
niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja
teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille,
jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän
Jumalamme, kutsuu" (Apt. 2:38, 39).
Pietari seurasi tarkasti Jeesuksen käskyä:
Syntien anteeksisaamiseksi tuli tehdä parannus ja
ottaa kaste.
Myös lapsille kuului sama lupaus: He saavat Pyhän
Hengen, kun tekevät parannuksen ja ottavat
kasteen.
Lupaus koskee vieläkin kaikkia. "Jotka nyt ottivat
hänen sanansa vastaan ne kastettiin ja niin heitä
lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua"
(Apt.2:41).
Sanan vastaanottaminen merkitsi sitä, että nämä
kolmetuhatta antoivat pelastaa itsensä nurjasta
sukupolvesta (Apt. 2:40). Raamatullisesti pelastetut
ottivat sitten raamatullisesti kasteen. Uskoontulleet
ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
2. "Filippus meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi
heille Kristusta. Ja kansa otti yksimielisesti
vaarin siitä, mitä Filippus puhui, kun he kuulivat hänen
sanansa ja näkivät ne tunnusteot, jotka hän teki.
Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti
evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen
Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä
miehet että naiset" (Apt. 8:5, 6, 12).
Alkukielen sana "ottaa vaarin" tarkoittaa myös
noudattamista ja pitäytymistä. Koko kansa tuli
raamatullisesti uskoon, ja he ottivat sitten myös
raamatullisesti kasteen. Uskoontulleet ottivat
raamatullisen kasteen raamatullisesti.
3. Enkeli lähetti Filippuksen Gassan tielle, ja
tämä tapasi Etiopian kuningattaren Kandaken
hoviherran.
"Niin Filippus avasi suunsa ja ... julisti hänelle
evankeliumia Jeesuksesta. Ja kulkiessaan tietä he
tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: 'Katso,
tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?' Niin
Filippus sanoi hänelle: 'Jos uskot koko
sydämestäsi, niin se tapahtukoon.' Hän vastasi ja sanoi:
'Minä
uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.' Ja
hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin
veteen sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus kastoi
hänet"(Apt. 8:36—38).
Filippus edellytti kastettavaltaan
henkilökohtaista uskonsuhdetta Jeesukseen. Riitti, kun
hoviherra
tunnusti raamatullisesti suullaan Jeesuksen ja
pyysi raamatullisesti raamatullista kastetta.
Raamatullinen uskovien kaste oli ainoa käytäntö
alkuseurakunnassa.
Kandaken hoviherran kohdalla on kysymys uskovien
raamatullisesti kasteesta.
4. Jeesus ilmestyi Saulukselle tiellä. Kohta sen
jälkeen "Ananias pani molemmat kätensä hänen
päälleen ja sanoi: 'Veljeni Saul, Herra lähetti minut —
Jeesus, joka ilmestyi sinulle tiellä, jota tulit — että
saisit näkösi jälleen ja tulisit täytetyksi Pyhällä
Hengellä.' Ja heti putosivat hänen silmistään
ikäänkuin suomukset, ja hän sai näkönsä ja nousi
ja otti kasteen. Ja kun hän nautti ruokaa, niin hän
vahvistui. Ja hän oli opetuslasten seurassa
Damaskossa jonkun aikaa. Ja kohta hän saarnasi
synagoogissa
Jeesusta, julistaen, että hän on Jumalan Poika"
(Apt.9:17—20).
Saulus oli jo raamatullisesti uskossa, kun
Ananias tuli, sillä Herra oli lähettänyt Ananiaan
rukoilemaan hänelle Pyhän Hengen täyteyttä, ei
uudestisyntymistä. Ottaessaan raamatullisesti
kasteen Saulus oli jo Jumalan valittu, sillä
Ananias sanoi hänelle: "Saul, veljeni, saa näkösi
jälleen (Saulus sai näön). Meidän isiemme Jumala
on valinnut sinut tuntemaan hänen tahtonsa . . .
Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi
hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä
pois syntisi" (Apt.22:14, 16).
On väitetty, että Uuden testamentin alkukielessä
ei ole ollenkaan muotoa 'kastattaa itsensä', vaan
verbi on aina passiivissa. Esimerkiksi jakeessa Mark.
16:16 kastaa-verbi on passiivissa. Alkukielessä uskoa-
sana ja kastaa-sana ovat aoristissa, ja Mark.
16:16 pitää tarkasti ottaen suomentaa
alkukielestä:
"Joka tuli uskoon ja kastettiin, se
pelastuu."
Se, joka ei siis usko, tuomitaan kadotukseen. Herra Jeesus Kristus ei ole siis käskenyt kastaa
niitä, jotka eivät usko Häneen.
Tästä apostoli Paavali piti kiinni. "Minä kiitän
Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään
(pakanaperinteitä noudattava kirkko kiittelee
pakanaperinteitä noudattavien pappiensa kanssa
aivan päinvastaisesta) muita kuin Krispuksen ja
Gaiuksen, niin ettei kukaan saata sanoa, että te
olette minun nimeeni kastetut. Kastoinhan tosin
Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko
ketään muuta kastanut. Sillä Kristus ei
lähettänyt minua kastamaan, (pakanaperinteitä
noudattava kirkko sanoo aivan päinvastaista) vaan
evankeliumia julistamaan - ei puheen viisaudella,
ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi." 1
Kor. 1:14-17.
On kuitenkin muistettava, että kreikan kielessä
on aktiivin ja passiivin lisäksi mediumimuoto.
Siinä subjekti on myös verbin välittömänä
objektina. Esim. pesen (aktiivi), minua pestään
(passiivi), peseydyn (mediumi). Kastaa-verbin
mediumimuoto merkitsee: 'kastattaudun, annan
kastaa itseni'. Tämä on yleinen muoto Uudessa
testamentissa ja esiintyy esimerkiksi jakeessa
Apt. 22:16.
Seuraavaksi Apostolien teot kertoo kokonaisten
perhekuntien kasteista:
5. Korneliuksen kotiin olivat kokoontuneet tämän
kutsumat sukulaiset ja lähimmät ystävät (Apt.
10:24). "Kornelius ... oli kutsunut koolle
sukulaisensa ja lähimmät ystävänsä."
Tilaisuudessa ei siis ollut pikkuvauvoja.
Kun Pietari puhui heille, "tuli Pyhä Henki
kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat" (Apt.
10:44). Pietarin mukana tulleet uskovaiset
"kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän
Jumalaa. Silloin Pietari vastasi: 'Ei kaiketi
kukaan voi kieltää kastamasta vedessä näitä,
jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin?'
Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen
nimeen" (Apt. 10:46 48).
Raamatussa kastettavat kastettiin aina "veteen"
tai "vedessä". Baptizoo-verbin kanssa käytetään
prepositiota "eis" (=johonkin) ja "en" (=jossakin)
Tässä ei ole kysymys varsinaisesti perheestä,
vaan sukulaisista ja ystävistä. Nämä kaikki tulivat
raamatullisesti uskoon (Apt. 15:9), täyttyivät
Pyhällä Hengellä ja he siis uskoon tultuaan vasta
ottivat raamatullisen kasteen. Uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
6. "Ja eräs Lyydia niminen purppuranmyyjä
Tyatiran kaupungista, jumalaapelkäävä nainen, oli
kuulemassa; ja Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vaarin
siitä, mitä Paavali puhui. Ja kun hänet ja hänen
perhekuntansa oli kastettu, pyysi hän meitä
sanoen: 'Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena, niin
tulkaa minun kotiini ja majailkaa siellä' " (Apt. 16:14,
15).
Paavali ja Silas joutuivat tämän jälkeen
vankilaan, mutta vapautuivat ihmeen kautta. "Niin he
lähtivät vankilasta ja menivät Lyydian tykö; ja
nähtyään veljet ja rohkaistuaan heitä he
lähtivätpois" (Apt. 16:40).
Lyydian perhekuntaan kuului miespuolisia
henkilöitä. Raamattu nimittää heitä veljiksi,
mikä tarkoittaa uskoon tulleita miehiä (1 Kor.
5:11).
Nämä olivat se perhekunta, joka raamatullisesti
kastettiin Lyydian kanssa. Uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
7. Vankilassa Paavali ja Silas tapasivat Filippin
vanginvartijan. He "puhuivat Jumalan Sanaa
hänelle ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat. Ja
hän otti, heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja
pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen
omaisensa kastettiin kohta. Ja hän vei heidät
ylös asuntoonsa, laittoi heille aterian ja riemuitsi siitä, että
hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan
uskovaksi" (Apt. 16:32—34).
Paavali ja Silas osoittivat puheensa koko
perheelle. He kaikki siis ymmärsivät puheen. Koko
perhe tuli tuon puheen kautta raamatullisesti
uskoon (jae 34).
Ainoastaan raamatullisesti uskoon tulleet
kastettiin raamatullisesti. Uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
8. "Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko
hänen perhekuntansa uskoivat Herraan: ja myöskin monet
korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa,
uskoivat, ja heidät kastettiin" (Apt. 18:8).
Uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
9. Paavali kastoi Stefanaan perhekunnan (1 Kor.
1:16).
Hän kirjoitti heistä myöhemmin: "Mutta minä
kehoitan teitä, veljet: te tunnette Stefanaan perhekunnan
ja tiedätte, että se on Akaian ensi hedelmä ja että
he ovat antautuneet pyhien palvelukseen" (1 Kor.
16:15).
Koko Stefanaan perhekunta oli Akaian ensi
hedelmä — he olivat siis tulleet uskoon
ensimmäisinä koko Akaiassa.
Kun koko perhe oli henkilökohtaisesti
raamatullisesti uskossa, ja Paavali saattoi
kastaa heidät kaikki raamatullisesti.
Kaikkien näiden perhekuntien jäsenet olivat
ymmärtävässä iässä, tulivat raamatullisesti
uskoon ja raamatullisesti kastettiin. Uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
10. Efesossa oli 12 opetuslasta (Apt. 19:1).
Opetuslapsi-sana tarkoittaa Uudessa testamentissa
uskoon tullutta (Apt. 14:22). He ottivat kasteen
Jeesuksen nimeen (Apt. 19:5), koska olivat
kastetut vain Johanneksen kasteella (Apt. 19:3).
Raamatusta ei siis löydy kirkollista epäraamatullista lapsikastelurituaalia, vaan Raamatussa uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
Koska ensimmäiset Jeesuksen Kristuksen opetuslapset noudattivat Jeesuksen kastekäskyä. Ja Jeesuksen Kristuksen opetuslapset noudattavat Jeesuksen kastekäskyä edelleenkin eivätkä missään tapauksessa koskaan epäraamatullista lapsikasteluharhalahko-oppia.
Kastaminen seurasi silloin ja seuraa aina vain evankeliointia, mikä tarkoitti silloin ja tarkoittaa edelleenkin, että Kristuksen Jeesuksen evankeliumista uskoontulleet Jeesuksen Kristuksen opetuslapset kastettiin silloin ja kastetaan edelleenkin Raamatun SANAN mukaisesti ainoastaan juuri niin kuin Raamatussa on kirjoitettu!
Myöhempien aikojen mielipiteet
Alkuseurakunnat kehittyivät ajan myötä kirkoksi.
Kastekeskusteluissa on usein vedottu näin
syntyneen kirkon johtajien mielipiteisiin.
Heillä oli jo kuitenkin varsin toisistaan
poikkeavat näkemykset.
Toisella vuosisadalla eläneet apostoliset isät
olivat
vielä uskovien upotuskasteen kannalla.
Barnabas sanoi: "Autuaat ne, jotka ovat panneet
toivonsa ristiin ja sitten astuneet veteen."
'Kahdentoista apostolin opetus' säätää: "Mitä
kasteeseen tulee, kastakaa seuraavasti. Kun
olette lausuneet kaiken edellä olevan, kastakaa Isän ja
Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, juoksevaa vettä
käyttäen. Mutta jos sinulla ei ole juoksevaa
vettä, kasta muuhun veteen. Jos et voi kastaa
kylmää vettä käyttäen,kasta lämpimällä. Mutta jos
sinulla ei ole kumpaakaan, valele päähän kolmesti
vettä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Ennen
kastetta paastotkoot kastaja ja kastettava sekä
jotkut muut lisäksi, jos on mahdollista.
Kastettavan käske paastota päivä tai kaksi ennen
toimitusta."
Tämä kirjoitus säätää lievennyksiä uskovien
upotuskaste käytäntöön. Jos seuraamme niitä,
olemme velvolliset noudattamaan myös
paastomääräystä. Pienille vauvoille jo yhden
päivän paasto on hengenvaarallinen. Kaksi
paastopäivää on jo pikkuvauvoille tappava.
Polykarpos sanoi tulleensa lapsena pelastetuksi.
Tätä on pidetty viittauksena lapsikasteeseen.
Hän on kuitenkin voinut tarkoittaa tuon ajan
ajatteluntavan mukaisesti mitä tahansa ikäkautta
vuosien 0 - 20 välillä.
Myöhemmin eläneiden kirkkoisien mielipiteet
olivat jo enemmän hajaantuneet:
Justinus Marttyyri nimitti kastetta
uudestisyntymiseksi.
Hän salli kastaa kuitenkin vain uskoontulleita.
Tertullianus esitti, että viattomia lapsia ei
tulisi kastaa. Näiden tulisi kasvaa ja itse
pyytää kastetta.
Origeneen väitetään kirjoittaneen: "Kirkko on
perinyt apostoleilta tavan antaa kaste pienille
lapsillekin."
On siis mahdotonta rakentaa kasteoppia
kirkkoisien mielipiteiden varaan.
Ei ole ihme, että heidän
näkemyksensä olivat niin toisistaan poikkeavat.
Esiintyihän apostoli Johanneksen aikana jo
harhautunut nikolaiittain oppi (llm. 2:15): Erottautui
papisto, joka väitti olevansa ns. maallikoiden
yläpuolella.
Jumala on nähnyt hyväksi ilmoittaa meille
Raamatussa ainoastaan alkuperäisen kastekäytännön.
Pitäytykäämme siis siihen!
"Ei yli sen, mikä kirjoitettu on, ettette
pöyhkeillen asettuisi mikä minkin puolelle toista
vastaan" (1 Kor. 4:6).
Luther opetti, että Raamattu on uskon ja elämän
ainoa ohje. Jos otamme rinnalle varhaiskirkon
mielipiteet, emme voi torjua niitäkään, jotka
nojaavat myöhäisemmän katolisen kirkon epäraamatullisiin
pakanallisiin näkemyksiin.
Olkaamme kuin jalot Berean juutalaiset, jotka
tutkivat joka päivä Raamattuaan, oliko niin, kuin heille
opetettiin (Apt. 17:11).
Ja tehkäämme Sanan mukaan, ettemme olisi
vain Sanan kuulijoita, vaan SANAN tekijöitä.
Tähän saamme vastauksen professori R. M. Petersenin teoksesta "Tanskan pakanuuden ajan historia", sivulta 336:
"Myös pakanuuden aikana oli useitten vanhempien kansanheimojen tapana heti syntymän jälkeen valaa lapsi vedellä eli kuten sitä nimitettiin kastella sitä, jolla se ikäänkuin vihittiin elämälle, otettiin sukuunsa ja pyhitettiin paikkakunnan suojelusjumalille. Tähän rituaaliin liittyi myös nimen antaminen."
Islannin historian kirjoittaja, Jansson toteaa
"Islannin kulta-aika"-teoksessa sivulla 365:
"Heti syntymän jälkeen valeltiin vettä lapsen ylitse ja sille annettiin nimi. Loitsurunoista selviää, että vanhimpana aikana lapsen isä valoi lasta vedellä jaantoi sille nimen."
Ja kun nyt tekee yhteenvedon kaikesta siitä, mitä lähinnä teologit ja papisto koettavat ohi Raamatun sisällyttää kasteeseen, ja lukee edellä olevat tiedemiesten lausunnot pakanallisista toimituksista, niin ei voi olla havaitsematta, mikä läheinen yhteys on lapsikasteella ja pakanallisilla menoilla. Niissä on silmiinpistävä yhdenmukaisuus. Veden
pirskotus/valelu/kasteluriitti vauvojen päälle on pakanallinen pakanoiden pakanariitti.
Vastoin epäraamatullista lapsikastekäytäntöä on
ev.lut.kirkossa ollut toki Raamatun mukaista lapsikasteluopin epäraamatulliseksi osoittamistakin.
Arkkipiispa (ev.lut.kirkossa) Aleksi Lehtonen korosti "Kirkon pyhät toimitukset"-kirjassaan (sivulla 93):
"Lapsikastetta ei missään Uuden Testamentin kohdassa mainita. Suoranaisia todistuksia siitä, että lapsikaste olisi ollut käytännössä alkuseurakunnassa, puuttuu."
Rovasti (ev.lut.kirkossa) Urho Muroma toteaa "Herää Valvomaan" -lehdessä tammikuussa 1932:
"Helvettiä lapsikasteopilla täytetään! ... Raamatussa ei kerrota mitään lapsikasteesta; siis Raamattuun vedoten emme voi siitä asiasta sanoa mitään."
Arkkipiispa (ev.lut.kirkossa) Erkki Kaila toteaa
"Roomalaiskirje"-kirjassaan (sivulla 81):
"Kun muistamme, että alkukristillinen kaste tapahtui upottamalla, niin ymmärrämme, että se jo ulkonaisestikuvasi kuolemista."
Piispa (ev.lut.kirkossa) E. Gulin toteaa teoksessaan "Raamatullinen Tietokirja" (osa II palsta 123):
"UT:n aikana kastamistapana oli upottaa kastettava kokonaan virtaavaan veteen, mikä vertauskuvana ilmensi vanhan ihmisen hukuttamista ja uuden sijalle tulemista."
Kohdassa "KASTE" piispa Gulin korostaa:
"Uusi Testamentti ei missään erityisesti esitä kastetun lapsia. Voipa vielä Paavalin tulkita nimenomaan siten, ettei hän tunne lapsikasteen käyttöä."
Kirkkoisä Tertullianus tunnetaan mitä kiivaimmaksi lapsikasteen vastustajaksi. Jos lapsikastelu olisi ollut yleinen apostoleilta peritty kastekäytäntö, kuinka sitä vielä kaksisataa vuotta myöhemmin olisi
vastustettu? Raamatusta ei sitä löydy eikä Raamatulla voi puolustaa LAPSIKASTETTA!
Ja jos Luther ei sano saaneensa lapsikastetta Jumalalta, vaan paavilta! (Galatalaiskirjeen Selitys sivu 100), niin miksi vielä sinä tahtoisit eksyttää harhaisten ev.lut.piispojen johdolla ihmisiä pakanalliseen lapsikasteluoppiin ja järjestelmään?
Tämä kysymys on oikeutettu! Kysymys tulee esittää
Suomen ev.lut.papeille ja teologeille ja muille
järjestelmän mukaisesti epäraamatullista lapsikastetelua käyttäville, koska he ovat hirvittävässä vastuussa Jumalan ja ihmisten edessä viimeisellä tuomiolla!
Kumpi saa nyt ratkaista suhteesi kastekysymykseen, Raamattu vai ihmismielipiteet?
Muista, että Jumalaa tulee kuulla enemmän kuin ihmisiä! Näin sanoo Raamattu! "Tahtonsa mukaan HÄN synnytti meidät TOTUUDEN SANALLA!" (Jaak.1:18, vrt. Gal. 3:9, 26, Joh. 3:16, Ef. 2:8, 1 Kor. 4:15) EI SIIS KASTEVEDELLÄ! (Joh. 1:12,13) "MUTTA KAIKILLE, JOTKA OTTIVAT HÄNET VASTAAN, HÄN ANTOI OIKEUDEN TULLA JUMALAN LAPSIKSI, NIILLE, JOTKA USKOVAT HÄNEN NIMEENSÄ."
Vanhempien motiivit saada vastasyntyneelle imeväiselleen kirkon jäsenyys kirkon epäraamatullisen valelurituaalin kautta on tunnetusti erittäin pakanallinen.
Yhteiskunnallisen syrjinnän pelosta vanhemmat ajattelevat, että valelurituaalin suorittamatta jättäminen aiheuttaisi heidän
"vauvalleen" myöhemmin jotakin vahinkoa, siksi he haluavat suorittaa vauvalleen valelurituaalin.
He tekevät sen yleisen pakanallisen ja lihallisen mielipiteen painostuksesta, koska he ajattelevat, että "kaikkihan niin tekevät ja ettei myöhemmin tulisi jotakin vahinkoa, jos kasteluriittiä ei heti suoritettaisi, ja koskaan ei voi tietää, mitä hyvää siitä voi koitua ja ei kai siitä mitään vahinkoakaan voi olla". Heillä on siis täysin EPÄRAAMATULLISIA taikauskoisia KÄSITYKSIÄ tuosta kirkonepäraamatullisesta valeluriitistä.
Koko niin kutsuttu "lapsikastesakramentti" perustuu siis kokonaan taikauskoisiin ja maagisiin pakanallisiin uskomuksiin. Tuollaiset syyt, jotka ovat perin epäraamatullisia ja taikauskoisia, perustuvat yleiseen pakanalliseen ja primitiiviseen suojelumotiiviin.
Sakramenttikirkko on ylläpitänyt tämän varjolla sakramenttimagiaa läpi vuosisatojen vaikka Raamattu ei sellaista tue. Raamatusta ei löydy 'sakramentti' sanaa. Minkäänlaista sakramenttia ei löydy Raamatusta, mutta mystinen sakramenttikirkkojärjestelmä on pettänyt ihmisiä, että mystisesti sakramentit vaikuttavat taianomaisesti suoritettuina taikatoimituksina ja muodostavat taikakeinon ihmisten "pelastamiseksi, uudesti synnyttämiseksi" jonkinlaisen papin toimittaman maagisen taikatempun kautta, jossa epäraamatullinen "pelastava ja uudestisynnyttävä
maaginen sakramentti" tungetaan ihmiseen.
Tässä epäraamatullisessa sakramenttijärjestelmässä epäraamatulliset sakramentit välittävät "pelastuksen ja uudestisyntymisen" ja ovat vain toimivia ja riippuvaisia pappiensa kautta ja hallinnassa ja heidän suorittaminaan, mistä he myös saavat palkkansa.
Sakramentit tarjoavat pappien käytettäväksi maagisen ja mystisen taikakeinon järjestellä maagisilla taikasakramenttitempuillaan ihmisten "pelastusta ja uudestisyntymistä". Vain papit osaavat ja saavat käyttää taikasakramentteja ja hallitsevat niidenavulla ihmisiä. Papit nojaavat sakramenttikirkkojärjestelmän taikakeinoihin tässä. Sakramenttimagian hallitseva papisto ylläpitää taikatemppujärjestelmää, joka syrjäyttää
persoonallisen Jumala-suhteen sydämen asiana.
Arkkipiispa Jukka Paarma ilmoitti kirkon virallisimman ja tuoreimman kannan Kotimaa-lehdessä toukokuussa 2001, että kun kuulut kirkkoon ja olet lapsikastettu ja konfirmoitu, niin kaikki on hyvin. Tähän täytyy todeta, että kaikki on silloin vain kirkolle hyvin. Nimittäin vaikka lapsikastetta EI löydy Raamatusta, niin lapsikasteen avulla kirkko saa jäsenensä ja kirkollisveron maksajansa.
Miksi lapsikasteoppijärjestelmä vaatii vastasyntyneet pienet lapset, vauvat kasteltaviksi, sillä se ei ole raamatullinen kaste?
Onko kysymys vain ihmisten ottamisesta järjestelmän orjuuteen heti heidän
syntymänsä jälkeen? Sinun on ratkaistava tämä kysymys omassa sydämessäsi.
Kun sinä olit vauva, pieni lapsi, sinut kirkon mukaan kastettiin. Kastettiinko sinut todella vai pirskoteltiinko tai valeltiinko päällesi vain vähän vettä? Kaikki riippuu siitä, kumpaa näkökantaa uskot - Jumalan Sanaa vai ihmisten traditioita? Pidä ihmeessä mielessä Jeesuksen sanat oman aikansa uskonnollisille johtajille:
"Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne omaa perinnäissääntöänne." Mark. 7:9.
Kirkollisveron kiltisti maksavat pysyvät järjestelmän antaman väärän opetuksen vuoksi järjestelmässä aina kuolemaansa asti. Ja näin koko järjestelmä pysyy pystyssä. Kysymys on siis rahasta.
Jos kirkkojärjestelmä luopuisi lapsikasteesta, niin se romahtaisi, siksi kirkkojärjestelmä ei luovu lapsikasterituaalista. Koska siis kirkkojärjestelmä saa jäsenensä yksinomaan lapsikasteen avulla, ymmärtää jokainen hyvin, että tuo järjestelmä seisoo tai kaatuu
lapsikasteen mukana. Jokaisen on helppo tehdä johtopäätöksensä siitä, koska lapsikastetta kynsin ja hampain pidetään "kirkon pyhänä toimituksena", vaikka sitä ei puolla Raamattu eikä historia alkukristillisenä apostolisena tapana.
Valitettavaa "kirkollisessa lapsikasterituaalissa" on nimenomaan se, että lapsikasteen avulla komistuneet jäsentilastot ovat usein vain kääntymättömien vauvana kasteltujen luetteloita, kun imeväisikäisiä on "valeltu vedellä", siis lue tarkasti: kasteltu.
Kirkon jäsenrekisteriin kuuluvia ei siis ole raamatullisesti kastettu vaan heidät on pakanallisesti kasteltu, koska Raamatussa kaste merkitsee uskoon tulleille Kristuksen omaksi tunnustautumista siten sinetöiden ja vahvistaen opetuslapseutensa Jumalan ja ihmisten edessä.
Ensimmäiset Jeesuksen Kristuksen opetuslapset
noudattivat Jeesuksen kastekäskyä. Ja Jeesuksen
Kristuksen opetuslapset noudattavat Jeesuksen
kastekäskyä edelleenkin eivätkä missään tapauksessa
koskaan epäraamatullista lapsikasteluharhaoppia.
Kastaminen seurasi silloin ja seuraa aina vain
evankeliointia, mikä tarkoitti silloin ja tarkoittaa
edelleenkin, että Kristuksen Jeesuksen evankeliumista
uskoontulleet Jeesuksen Kristuksen opetuslapset
kastettiin silloin ja kastetaan edelleenkin Raamatun
SANAN mukaisesti ainoastaan juuri niin kuin
Raamatussa on kirjoitettu!
Älä kulje enää ohi Raamatun SANAN, vaan pakota itsesi
katsomaan Raamatun Sanaa:
1. Helluntaina opetuslapset saivat voiman
todistamiseen (Apt. 1:8).
Pietari puhui kansanjoukolle: "Tehkää parannus ja
ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen
Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi,
niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja
teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille,
jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän
Jumalamme, kutsuu" (Apt. 2:38, 39).
Pietari seurasi tarkasti Jeesuksen käskyä:
Syntien anteeksisaamiseksi tuli tehdä parannus ja
ottaa kaste.
Myös lapsille kuului sama lupaus: He saavat Pyhän
Hengen, kun tekevät parannuksen ja ottavat
kasteen.
Lupaus koskee vieläkin kaikkia. "Jotka nyt ottivat
hänen sanansa vastaan ne kastettiin ja niin heitä
lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua"
(Apt.2:41).
Sanan vastaanottaminen merkitsi sitä, että nämä
kolmetuhatta antoivat pelastaa itsensä nurjasta
sukupolvesta (Apt. 2:40). Raamatullisesti pelastetut
ottivat sitten raamatullisesti kasteen. Uskoontulleet
ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
2. "Filippus meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi
heille Kristusta. Ja kansa otti yksimielisesti
vaarin siitä, mitä Filippus puhui, kun he kuulivat hänen
sanansa ja näkivät ne tunnusteot, jotka hän teki.
Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti
evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen
Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä
miehet että naiset" (Apt. 8:5, 6, 12).
Alkukielen sana "ottaa vaarin" tarkoittaa myös
noudattamista ja pitäytymistä. Koko kansa tuli
raamatullisesti uskoon, ja he ottivat sitten myös
raamatullisesti kasteen. Uskoontulleet ottivat
raamatullisen kasteen raamatullisesti.
3. Enkeli lähetti Filippuksen Gassan tielle, ja
tämä tapasi Etiopian kuningattaren Kandaken
hoviherran.
"Niin Filippus avasi suunsa ja ... julisti hänelle
evankeliumia Jeesuksesta. Ja kulkiessaan tietä he
tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: 'Katso,
tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?' Niin
Filippus sanoi hänelle: 'Jos uskot koko
sydämestäsi, niin se tapahtukoon.' Hän vastasi ja sanoi:
'Minä
uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.' Ja
hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin
veteen sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus kastoi
hänet"(Apt. 8:36—38).
Filippus edellytti kastettavaltaan
henkilökohtaista uskonsuhdetta Jeesukseen. Riitti, kun
hoviherra
tunnusti raamatullisesti suullaan Jeesuksen ja
pyysi raamatullisesti raamatullista kastetta.
Raamatullinen uskovien kaste oli ainoa käytäntö
alkuseurakunnassa.
Kandaken hoviherran kohdalla on kysymys uskovien
raamatullisesti kasteesta.
4. Jeesus ilmestyi Saulukselle tiellä. Kohta sen
jälkeen "Ananias pani molemmat kätensä hänen
päälleen ja sanoi: 'Veljeni Saul, Herra lähetti minut —
Jeesus, joka ilmestyi sinulle tiellä, jota tulit — että
saisit näkösi jälleen ja tulisit täytetyksi Pyhällä
Hengellä.' Ja heti putosivat hänen silmistään
ikäänkuin suomukset, ja hän sai näkönsä ja nousi
ja otti kasteen. Ja kun hän nautti ruokaa, niin hän
vahvistui. Ja hän oli opetuslasten seurassa
Damaskossa jonkun aikaa. Ja kohta hän saarnasi
synagoogissa
Jeesusta, julistaen, että hän on Jumalan Poika"
(Apt.9:17—20).
Saulus oli jo raamatullisesti uskossa, kun
Ananias tuli, sillä Herra oli lähettänyt Ananiaan
rukoilemaan hänelle Pyhän Hengen täyteyttä, ei
uudestisyntymistä. Ottaessaan raamatullisesti
kasteen Saulus oli jo Jumalan valittu, sillä
Ananias sanoi hänelle: "Saul, veljeni, saa näkösi
jälleen (Saulus sai näön). Meidän isiemme Jumala
on valinnut sinut tuntemaan hänen tahtonsa . . .
Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi
hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä
pois syntisi" (Apt.22:14, 16).
On väitetty, että Uuden testamentin alkukielessä
ei ole ollenkaan muotoa 'kastattaa itsensä', vaan
verbi on aina passiivissa. Esimerkiksi jakeessa Mark.
16:16 kastaa-verbi on passiivissa. Alkukielessä uskoa-
sana ja kastaa-sana ovat aoristissa, ja Mark.
16:16 pitää tarkasti ottaen suomentaa
alkukielestä:
"Joka tuli uskoon ja kastettiin, se
pelastuu."
Se, joka ei siis usko, tuomitaan kadotukseen. Herra Jeesus Kristus ei ole siis käskenyt kastaa
niitä, jotka eivät usko Häneen.
Tästä apostoli Paavali piti kiinni. "Minä kiitän
Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään
(pakanaperinteitä noudattava kirkko kiittelee
pakanaperinteitä noudattavien pappiensa kanssa
aivan päinvastaisesta) muita kuin Krispuksen ja
Gaiuksen, niin ettei kukaan saata sanoa, että te
olette minun nimeeni kastetut. Kastoinhan tosin
Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko
ketään muuta kastanut. Sillä Kristus ei
lähettänyt minua kastamaan, (pakanaperinteitä
noudattava kirkko sanoo aivan päinvastaista) vaan
evankeliumia julistamaan - ei puheen viisaudella,
ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi." 1
Kor. 1:14-17.
On kuitenkin muistettava, että kreikan kielessä
on aktiivin ja passiivin lisäksi mediumimuoto.
Siinä subjekti on myös verbin välittömänä
objektina. Esim. pesen (aktiivi), minua pestään
(passiivi), peseydyn (mediumi). Kastaa-verbin
mediumimuoto merkitsee: 'kastattaudun, annan
kastaa itseni'. Tämä on yleinen muoto Uudessa
testamentissa ja esiintyy esimerkiksi jakeessa
Apt. 22:16.
Seuraavaksi Apostolien teot kertoo kokonaisten
perhekuntien kasteista:
5. Korneliuksen kotiin olivat kokoontuneet tämän
kutsumat sukulaiset ja lähimmät ystävät (Apt.
10:24). "Kornelius ... oli kutsunut koolle
sukulaisensa ja lähimmät ystävänsä."
Tilaisuudessa ei siis ollut pikkuvauvoja.
Kun Pietari puhui heille, "tuli Pyhä Henki
kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat" (Apt.
10:44). Pietarin mukana tulleet uskovaiset
"kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän
Jumalaa. Silloin Pietari vastasi: 'Ei kaiketi
kukaan voi kieltää kastamasta vedessä näitä,
jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin?'
Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen
nimeen" (Apt. 10:46 48).
Raamatussa kastettavat kastettiin aina "veteen"
tai "vedessä". Baptizoo-verbin kanssa käytetään
prepositiota "eis" (=johonkin) ja "en" (=jossakin)
Tässä ei ole kysymys varsinaisesti perheestä,
vaan sukulaisista ja ystävistä. Nämä kaikki tulivat
raamatullisesti uskoon (Apt. 15:9), täyttyivät
Pyhällä Hengellä ja he siis uskoon tultuaan vasta
ottivat raamatullisen kasteen. Uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
6. "Ja eräs Lyydia niminen purppuranmyyjä
Tyatiran kaupungista, jumalaapelkäävä nainen, oli
kuulemassa; ja Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vaarin
siitä, mitä Paavali puhui. Ja kun hänet ja hänen
perhekuntansa oli kastettu, pyysi hän meitä
sanoen: 'Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena, niin
tulkaa minun kotiini ja majailkaa siellä' " (Apt. 16:14,
15).
Paavali ja Silas joutuivat tämän jälkeen
vankilaan, mutta vapautuivat ihmeen kautta. "Niin he
lähtivät vankilasta ja menivät Lyydian tykö; ja
nähtyään veljet ja rohkaistuaan heitä he
lähtivätpois" (Apt. 16:40).
Lyydian perhekuntaan kuului miespuolisia
henkilöitä. Raamattu nimittää heitä veljiksi,
mikä tarkoittaa uskoon tulleita miehiä (1 Kor.
5:11).
Nämä olivat se perhekunta, joka raamatullisesti
kastettiin Lyydian kanssa. Uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
7. Vankilassa Paavali ja Silas tapasivat Filippin
vanginvartijan. He "puhuivat Jumalan Sanaa
hänelle ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat. Ja
hän otti, heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja
pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen
omaisensa kastettiin kohta. Ja hän vei heidät
ylös asuntoonsa, laittoi heille aterian ja riemuitsi siitä, että
hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan
uskovaksi" (Apt. 16:32—34).
Paavali ja Silas osoittivat puheensa koko
perheelle. He kaikki siis ymmärsivät puheen. Koko
perhe tuli tuon puheen kautta raamatullisesti
uskoon (jae 34).
Ainoastaan raamatullisesti uskoon tulleet
kastettiin raamatullisesti. Uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
8. "Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko
hänen perhekuntansa uskoivat Herraan: ja myöskin monet
korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa,
uskoivat, ja heidät kastettiin" (Apt. 18:8).
Uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
9. Paavali kastoi Stefanaan perhekunnan (1 Kor.
1:16).
Hän kirjoitti heistä myöhemmin: "Mutta minä
kehoitan teitä, veljet: te tunnette Stefanaan perhekunnan
ja tiedätte, että se on Akaian ensi hedelmä ja että
he ovat antautuneet pyhien palvelukseen" (1 Kor.
16:15).
Koko Stefanaan perhekunta oli Akaian ensi
hedelmä — he olivat siis tulleet uskoon
ensimmäisinä koko Akaiassa.
Kun koko perhe oli henkilökohtaisesti
raamatullisesti uskossa, ja Paavali saattoi
kastaa heidät kaikki raamatullisesti.
Kaikkien näiden perhekuntien jäsenet olivat
ymmärtävässä iässä, tulivat raamatullisesti
uskoon ja raamatullisesti kastettiin. Uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
10. Efesossa oli 12 opetuslasta (Apt. 19:1).
Opetuslapsi-sana tarkoittaa Uudessa testamentissa
uskoon tullutta (Apt. 14:22). He ottivat kasteen
Jeesuksen nimeen (Apt. 19:5), koska olivat
kastetut vain Johanneksen kasteella (Apt. 19:3).
Raamatusta ei siis löydy kirkollista epäraamatullista lapsikastelurituaalia, vaan Raamatussa uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
Koska ensimmäiset Jeesuksen Kristuksen opetuslapset noudattivat Jeesuksen kastekäskyä. Ja Jeesuksen Kristuksen opetuslapset noudattavat Jeesuksen kastekäskyä edelleenkin eivätkä missään tapauksessa koskaan epäraamatullista lapsikasteluharhalahko-oppia.
Kastaminen seurasi silloin ja seuraa aina vain evankeliointia, mikä tarkoitti silloin ja tarkoittaa edelleenkin, että Kristuksen Jeesuksen evankeliumista uskoontulleet Jeesuksen Kristuksen opetuslapset kastettiin silloin ja kastetaan edelleenkin Raamatun SANAN mukaisesti ainoastaan juuri niin kuin Raamatussa on kirjoitettu!
Myöhempien aikojen mielipiteet
Alkuseurakunnat kehittyivät ajan myötä kirkoksi.
Kastekeskusteluissa on usein vedottu näin
syntyneen kirkon johtajien mielipiteisiin.
Heillä oli jo kuitenkin varsin toisistaan
poikkeavat näkemykset.
Toisella vuosisadalla eläneet apostoliset isät
olivat
vielä uskovien upotuskasteen kannalla.
Barnabas sanoi: "Autuaat ne, jotka ovat panneet
toivonsa ristiin ja sitten astuneet veteen."
'Kahdentoista apostolin opetus' säätää: "Mitä
kasteeseen tulee, kastakaa seuraavasti. Kun
olette lausuneet kaiken edellä olevan, kastakaa Isän ja
Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, juoksevaa vettä
käyttäen. Mutta jos sinulla ei ole juoksevaa
vettä, kasta muuhun veteen. Jos et voi kastaa
kylmää vettä käyttäen,kasta lämpimällä. Mutta jos
sinulla ei ole kumpaakaan, valele päähän kolmesti
vettä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Ennen
kastetta paastotkoot kastaja ja kastettava sekä
jotkut muut lisäksi, jos on mahdollista.
Kastettavan käske paastota päivä tai kaksi ennen
toimitusta."
Tämä kirjoitus säätää lievennyksiä uskovien
upotuskaste käytäntöön. Jos seuraamme niitä,
olemme velvolliset noudattamaan myös
paastomääräystä. Pienille vauvoille jo yhden
päivän paasto on hengenvaarallinen. Kaksi
paastopäivää on jo pikkuvauvoille tappava.
Polykarpos sanoi tulleensa lapsena pelastetuksi.
Tätä on pidetty viittauksena lapsikasteeseen.
Hän on kuitenkin voinut tarkoittaa tuon ajan
ajatteluntavan mukaisesti mitä tahansa ikäkautta
vuosien 0 - 20 välillä.
Myöhemmin eläneiden kirkkoisien mielipiteet
olivat jo enemmän hajaantuneet:
Justinus Marttyyri nimitti kastetta
uudestisyntymiseksi.
Hän salli kastaa kuitenkin vain uskoontulleita.
Tertullianus esitti, että viattomia lapsia ei
tulisi kastaa. Näiden tulisi kasvaa ja itse
pyytää kastetta.
Origeneen väitetään kirjoittaneen: "Kirkko on
perinyt apostoleilta tavan antaa kaste pienille
lapsillekin."
On siis mahdotonta rakentaa kasteoppia
kirkkoisien mielipiteiden varaan.
Ei ole ihme, että heidän
näkemyksensä olivat niin toisistaan poikkeavat.
Esiintyihän apostoli Johanneksen aikana jo
harhautunut nikolaiittain oppi (llm. 2:15): Erottautui
papisto, joka väitti olevansa ns. maallikoiden
yläpuolella.
Jumala on nähnyt hyväksi ilmoittaa meille
Raamatussa ainoastaan alkuperäisen kastekäytännön.
Pitäytykäämme siis siihen!
"Ei yli sen, mikä kirjoitettu on, ettette
pöyhkeillen asettuisi mikä minkin puolelle toista
vastaan" (1 Kor. 4:6).
Luther opetti, että Raamattu on uskon ja elämän
ainoa ohje. Jos otamme rinnalle varhaiskirkon
mielipiteet, emme voi torjua niitäkään, jotka
nojaavat myöhäisemmän katolisen kirkon epäraamatullisiin
pakanallisiin näkemyksiin.
Olkaamme kuin jalot Berean juutalaiset, jotka
tutkivat joka päivä Raamattuaan, oliko niin, kuin heille
opetettiin (Apt. 17:11).
Ja tehkäämme Sanan mukaan, ettemme olisi
vain Sanan kuulijoita, vaan SANAN tekijöitä.
Vastaukset 49
Vanhimmat
On sulla julma uskonto, kun yrität estää lapsia saamasta kasteessa Kristuksen antamat häävaatteet.
Gal.3:27 "Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet."
Jos luterilaisena pitäydyt Lutherin "oppiin"
kastekysymyksessä, niin voit lukea mielen virkistykseksesi Martti Lutherin saarnan kirkkopostillasta kolmantena sunnuntaina
loppiaisesta, jossa Luther sanoo seuraavaa
lapsikasteesta:
"...Usko tulee kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan
kautta. Pienet lapset nyt eivät kuule eivätkä
ymmärrä Jumalan sanaa, joten heillä ei voi olla
omaa uskoaan.
Tähän kysymykseen ovat korkeakoulujen
viisastelijat ja paavin lauma sepitelleet
seuraavan vastauksen. Pienet lapset kastetaan
ilman omaa uskoa, nimittäin seurakunnan uskon
varaan, jonka kummit kasteessa
tunnustavat; sen perusteella annetaan lapsille
kasteessa kasteen voimasta ja vaikutuksesta synnit
anteeksi ja heihin vuodatetaan armon kautta oma
usko, niin että uusi lapsi syntyy vedestä ja
Pyhästä Hengestä.
Mutta JOS KYSYTÄÄN PERUSTUSTA SELLAISEEN
VASTAUKSEEN JA MISTÄ SIITÄ RAAMATUSSA PUHUTAAN,
NIIN HAVAITAAN SE PIMEÄKSI SAVUPATSAAKSI, tai
osoittavat he meille tohtorinhattuaan sanoen:
Me olemme korkeasti oppineita tohtoreita, ja
koska me niin sanomme, on se oikein, eikä siinä
pitempiä puheita tarvita. SAMOIN EI KAIKELLA
HEIDÄN MUULLAKAAN OPILLAAN OLE MITÄÄN
PERUSTUSTA KUIN HEIDÄN OMAT UNELMANSA JA
MIETTEENSÄ.
Ja kun he parhaisiin varuksiinsa pukeutuvat, niin
paiskaavat he esiin jonkun tukasta vedetyn
lauseen P. Augustinuksesta tai jostain muusta
pyhästä isästä.
MUTTA TÄMÄ EI RIITÄ MEILLE SELLAISESSA ASIASSA,
JOKA KOSKEE SIELUJEN AUTUUTTA, SILLÄ SEKÄ HE ETTÄ
KAIKKI PYHÄT ISÄT OVAT OLLEET IHMISIÄ. KUKA MINUA
TAKAA JA VAKUUTTAA, ETTÄ HE OVAT OIKEASSA? KUKA
SIIHEN USKALTAISI JA SEN PERUSTUKSELLA VOISI
KUOLLA, KOSKA HE PUHUVAT SITÄ ILMAN RAAMATTUA JA
JUMALAN SANAA?
Pyhät sinne ja pyhät tänne; jos asia koskee minun
sieluni iankaikkista kadotusta tai autuutta, en
minä voi luottaa kaikkiin enkeleihinkään enkä
pyhiin, puhumattakaan yhdestä tai kahdesta
pyhästä, ellei minulle osoiteta Jumalan sanaa ...
Tämän he ovat edellisestä mielipiteestä johtaneet
arvellessaan, että pienet lapset muka ilman
uskoa, ainoastaan kasteen vaikutuksesta ja
voimasta, saavat armon, kuten he
uneksivat ... Kavahda tällaista myrkkyä ja
eksytystä, vaikka sen kaikki isät ja
kirkolliskokoukset olisivat
oikeaksi hyväksyneet, sillä SE EI PIDÄ PAIKKAANSA
EIKÄ SILLÄ OLE MITÄÄN PERUSTUSTA RAAMATUSSA, vaan
se on paljasta ihmisten mietelmää ja unelmaa. Sen
lisäksi se on ilmeisessä RISTIRIIDASSA edellä
olevan peruslauseen kanssa, jossa Kristus sanoo:
' Joka uskoo ja kastetaan' jne. ja josta saadaan
lyhyesti päätökseksi: KASTE EI AUTA KETÄÄN, EIKÄ
SITÄ TULE KENELLEKÄÄN ANTAA, JOKA EI OMASTA
PUOLESTAAN USKO ... PAREMPI OLISI OLLA YHTÄKÄÄN
LASTA KASTAMATTA, kuin tuolla tavalla ilvehtiä ja
leikitellä Jumalan sanan kanssa ... ikäänkuin
Jumala olisi joku epäjumala tai narri ... ja
sitten sanovat lapset kastettavan Jumalan
valtakuntaan ensimmäisessä ja kolmannessa
merkityksessä, toisin sanoen: heitä ei kasteta,
jotta he sen kautta tulisivat autuaiksi ja
saisivat synnit anteeksi, vaan otetaan
kristikunnan yhteyteen ja saatetaan
evankeliumiin. Kaikki tämä ei mitään
todista, vaan on heidän OMAA SEPUSTUSTAAN. ...
Ellemme nyt paremmin voi tähän kysymykseen
vastata ja todistaa, että pienokaiset lapset
uskovat ja että heillä on oma usko, niin ON MINUN
USKOLLINEN NEUVONI JA RATKAISUNI SE, ETTÄ MITÄ
PIKEMMIN SEN PAREMPI, LAKATTAISIIN YHTÄKÄÄN LASTA
KASTAMASTA, JOTTA EMME AIVAN TURHANPÄIVÄISELLÄ
ILVEILYLLÄ JA HULLUTTELEMISELLA PILKKAISI JA
LOUKKAISI JUMALAN KORKEASTI YLISTETTÄVÄÄ
MAJESTEETTIA."
Näin siis uskonpuhdistajaksi kutsuttu Martti
Luther.
Luther on tässä saarnassaan uskollinen SANALLE, ja
kerta kaikkiaan upeasti ja kunnioitettavasti
"teilaa" lapsikasteluharhaoppilahkojärjestelmän
eksytyksen!
Ja oikein Martti Luther siinä kerta kaikkiaan
tekeekin, sillä Raamatun mukaan syvin ero ihmisten
keksimän perinnäissäännön: lapsikastelun ja
raamatullisen ja apostolisen uskovien kasteen
välillä on siinä, että lapsikastelu asetetaan
ristin sovituksen tilalle: Jeesuksen Kristuksen
tilalle!
Raamatun mukaan kuitenkin Jeesuksessa
Kristuksessa AINOASTAAN tarjotaan maailmalle ARMO:
SYNTIEN ANTEEKSISAAMINEN! RAAMATUN MUKAAN
JEESUKSEN NIMESSÄ ON VAIN MEIDÄN PELASTUMINEN EIKÄ
LAPSIKASTELUSSA.
USKO TULEE KUULEMISESTA, KUTEN RAAMATTU, SANA
(ROOM. 10:17) OPETTAA EIKÄ MISSÄÄN
TAPAUKSESSA PAKANALLISESTA IHMISKEKSINNÖSTÄ:
IHMISTEN PERINNÄISSÄÄNNÖSTÄ: LAPSIKASTELUSTA!
Jaak. 1:18, Room. 5:1,2, Joh. 1:12-13, 1
Kor.4:15,Ef. 2:8-9.
Jeesus Kristus vastasi sellaisille, jotka
tahtoivat tehdä Jumalan tekoja: Joh. 28-29!EI
VIITTAUSTAKAAN LAPSIKASTELUUN!
Lutheristä on kuitenkin valitettavasti
todettava, että Lutherin oli perin vaikeata,
uskollisena katolisen kirkon poikana, selvitä
kasteasiasta, jota hän ei sanokaan saaneensa
Jumalalta, kuten vanhurskauttamisoppia, vaan
PAAVILTA! (GAL.KIRJ. SEL. SIVU 100, SLEY 1932)
Ja on lisäksi todettava, että Lutherin tekstit
muilta osin kasteeseen liittyen ovat sellaista
huopaamista ja soutamista vastoin sitä, mitä hän
on kirkkaasti Raamatun mukaisesti saarnannut
kolmantena sunnuntaina loppiaisesta, että ne
voidaan liittää "sepustuksien" alle, kuten hän
tuossa saarnassaankin sanoo.
"Kasteen armosta" puhuvat paavilaiset ja
heidän hengenheimolaisensa, jos lukevat Raamattua,
tulevat huomaamaan, että sellaista käsitettä EI
NÄET OLE RAAMATUSSA!: SEKIN ON IHMISKEKSINTÖ!
Mistään Raamatussa EI ILMENE SUORAAN TAI
EPÄSUORASTI, ETTÄ LAPSIKASTELU TOIMITUKSENA (EX
OPERE OPERATO) VÄLITTÄISI JUMALAN ARMOA! SEN
TÄHDEN PUHE (Martti Lutheria lainatakseni:
sepustus!) "kasteen armosta" on vieras Kristuksen
evankeliumille.
Huomaa, että katolinen kirkko ja siitä lähteneet
hengenheimolaiset ovat omaksuneet sen
lempikäsitteekseen, jolla he johdattavat sielunsa
kadotukseen hitaasti, mutta varmasti. Uusi
katekismuskin opettaa (Artikla 35), että kaste
pelastaa, ja parannusta ei tarvita, koska
lapsikastelu riittää jne.
Lutherin kastekäsitys on sellaista sekasotkua
muualla hänen tuotannossaan, että on vain
todettava, että Luther luopui siitä
ajatuksestaan, joka edellä on tullut esiin
hänellä: kasteen on ehdottomasti oltava uskovien
kaste.
Isossa katekismuksessaan Luther sitä vastaan
sanoo:
"Sitten sanomme edelleen: Meille ei ole
ensisijaisen tärkeää, uskooko kastettava vai eikö
usko, -kaste ei silti muutu vääräksi. Kaikki
riippuu Jumalan sanasta ja käskystä. Tämä on
tosin koko lailla voimakkaasti sanottu, mutta se
perustuu täysin siihen, mitä olen lausunut: kaste
on ainoastaan vettä ja, Jumalan sanaa; nämä ovat
toistensa ohella ja kanssa, toisin sanoen: kaste
on oikea, kunhan vain sana on veden ohella,
vaikkei siihen usko liittyisikään."
Luther perustelee tätä näkemystään:
"Pysyyhän kulta kultana siitä huolimatta, että
sitä kantaa synnillinen ja häpeällinen portto".
Tuo Lutherin sepustus on todellakin vain
ihmiskeksintöä ja sepustusta ja vailla Raamatun
perustaa. Luther pitää lapsikastelua vaikuttavana
jo ilman uskoakin.
Luther myös tuo esille toisaalla
päinvastaisenkin Raamatun vastaisen harhansa
"vaikka et olisikaan kastettu, niin jos uskot,
että olet kastettu, niin olet kastettu."
Lutherilla on sellaisia keinotekoisia
lapsikastelusepityksiä, että ne on hylättävä
epäraamatullisina harhaoppeina.
Henkilökohtaisen uskon vaatimuksestaan huolimatta
Luther ei hylännyt pakanallista paavilaista
lapsikastelua.
Hän selvisi ongelmasta selittämällä, että
sylilapsi saa uskon kummien esirukouksen kautta.
Luther torjui ensin kirkkoisien näkemykset
ihmismielipiteinä, mutta laati sitten tilalle
omat mielipiteensä. Niitä esittäessään hän totesi:
"Sentähden päätämme ja vastaamme tähän näin..."
Lisäksi kastetoimituksen yhteydessä kastettavalle
esitettävät kysymykset Luther peri myös paavin
kirkolta.
Ensin kysyttiin henkilökohtaista uskoa
Jeesukseen, sitten kasteen vapaaehtoista
vastaanottamista. Nämä kysymykset ovat vahva
todiste siitä, kenelle kaste on alunperin aina
annettu.
Kysymykset oli tehty alkuaan sellaisille, jotka
pystyivät itse vastaamaan niihin. Vaikka kaste
muuttui lapsikasteluksi, toimituksen ulkonainen
muoto säilyi kysymyksineen.
Myöhemmässä vaiheessa Luther muutti
kantaansa jyrkästi, kun hän joutui tekemisiin
sellaisten kanssa, jotka olivat uskovien kasteen
kannalla. Kun näiden opetukset alkoivat saada
laajaa kannatusta, Luther ja Melanchton säätivät,
että lapsikasteluopin hylkäävät tuli tuomita
kuolemanrangaistukseen. Ja lapsikasteluoppia
vahvistettiinkin sitten murhaamisin ja
peloitteluin kautta Euroopan.
Se miten lapsikasteluoppia sitten
julistettiin, paljastaa vähintäänkin sen, mistä
lähteestä lapsikasteluoppi on kotoisin.
Lapsikasteluharhalahko-oppi on saatanasta eikä
Raamatun Jumalasta.
Pienten lasten, vauvojen, kasteleminen on
yksi katolisen kirkon ja sitä kasteopissa
seuraavien kirkkojen ratkaisevimpia ja
arveluttavimpia oppeja.
Katolinen kirkko, kuten sen tyttäretkin opettavat
samaa, että "syntyessään, langenneine
ihmisluontoineen ja perisynnin saastuttamina,
lapsillakin on tarve saada uusi syntymä
kasteessa, jossa heidät vapautetaan
pimeyden vallasta ja otetaan Jumalan lasten
vapauden valtakuntaan. Pelastuksen armon täysi
maksuttomuus ilmenee nimenomaan pienten lasten
astamisessa. Kirkko ja vanhemmat kieltäisivät
lapselta korvaamattoman armon tulla Jumalan
lapseksi mikäli he eivät soisi hänelle Kastetta
pian tämän syntymänsä jälkeen."
Näin siis KKK:ssa (Katolisen kirkon katekismus)
s. 319 kohta 1250.
Tuo KKK kertoo meille, mistä tämä
kirkonkulmakivioppi myös on peräisin:
"Käytäntö kastaa pienet lapset on ikivanha Kirkon
traditio. Tästä tavasta on selvä todistus toiselta
vuosisadalta lähtien..." (s. 319, kohta 1252)
Tässä KKK katekismus myöntää, että tämä oppi ei
perustu Raamattuun!
Se on ihmistekoinen traditio!
Paavalin varoitus saattaisi sopia hyvin tähän:
"Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen
järkeisopilla ja tyhjällä petoksella pitäytyen
ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman
alkeisvoimiin eikä Kristukseen." Kol. 2:8.
Pitäydy siis Raamatun Kristukseen äläkä
epäraamatulliseen lapsikasteluun.
Kaste Raamatussa
Mikä tekee tämän pienten lasten, vauvojen,
kastelemistavan harjoittamisen erityisen
sekoittavaksi ja hämmentäväksi, on se, että
Raamattu ei kerro yhdestäkään pienten lasten
kastelemistapahtumasta.
Sitä vastoin jokainen maininta kasteesta sisältää
riittävän vanhoja ihmisiä, jotka kuulevat ja
vastaanottavat evankeliumin Jeesuksesta
Kristuksesta.
Jeesus oli aikuinen, kun HÄNET kastettiin:
"Kun Jeesus oli kastettu, nousi HÄN kohta
vedestä."Matt. 3:16.
Kaikkialla Raamatussa kaste seurasi aina
pelastusta.
Etiopialainen hoviherra, jonka Filippus
johdatti pelastukseen, oli aikuinen, kun hänet
kastettiin.
"...he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus
että hoviherra, ja Filippus kastoi hänet." Ap.t.
8:38.
Myös muutkin kastettiin sitten, kun he olivat
tulleet uskoon:
"Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen
perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet
korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa,
uskoivat, ja heidät kastettiin." Ap.t. 18.8.
Sen jälkeen, kun ihmiset olivat ottaneet vastaan
Johannes Kastajan sanoman parannuksesta:
"...hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun
hetunnustivat syntinsä." Matt. 3:6.
Ilmeisestikään vastasyntyneet pienet lapset,
vauvat eivät pysty katumaan, tekemään parannusta,
uskomaantai tunnustamaan syntejään. Sen tähden
heillä ei milloinkaan ole Pyhän Raamatun
mukaisia edellytyksiä raamatulliselle kasteelle.
Filippiläinen vanginvartija
Kun Filippiläinen vanginvartija, joka vartioi
apostoli Paavalia, kysyi:
"Mitä minun pitää tehdä, että minä
pelastuisin?"(Ap.t.16:30)
Paavali vastasi:
"Usko Herraan Jeesukseen."(Jae31).
Sitten, kun vanginvartija oli tullut uskoon,
Paavali kastoi hänet (jae 33).
Kun Pietari saarnasi Apostolien tekojen 2.
Luvussa:
"...jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne
kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä
noin 3000 sielua." Ap.t. 2:41.
Kun Filippus saarnasi Samarian kansalle, miehiä ja
naisia kastettiin, mutta ei pikkulapsia, vauvoja:
"Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka
julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja
Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat
kasteen, sekä miehet että naiset." Ap.t. 8:12.
Jos Jumalan Sana ilmaisee kantansa näin tarkasti
ja suoraan ja selvästi, että vain ne, jotka ovat
tarpeeksi vanhoja kuulemaan ja vastaanottamaan
Jumalan Sanan, pitäisi kastaa, niin miksi
katolisuus vaatii vastasyntyneet pienet lapset,
vauvat kasteltaviksi, sillä se ei ole
raamatullinen kaste?
Onko kysymys vain ihmisten ottamisesta kirkon
orjuuteen heti heidän syntymänsä jälkeen?
Sinun on ratkaistava tämä kysymys omassa
sydämessäsi.
Johtopäätöksen aika tässä asiassa.Kun sinä olit
vauva, pieni lapsi, sinut kirkon mukaan
kastettiin. Kastettiinko sinut todella vai
pirskoteltiinko tai valeltiinko päällesi vain
vähän vettä?
Kaikki riippuu siitä, kumpaa näkökantaa uskot -
Jumalan Sanaa vai ihmisten traditioita?
Pidä ihmeessä mielessä Jeesuksen sanat oman
aikansa uskonnollisille johtajille:
"Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne
omaa perinnäissääntöänne." Mark. 7:9.
Ellei lapsikastelua poisteta käytännöstä, ei
päästä eroon pakanallisesta paavillisuudesta.
Lapsikastelun säilyttämisen vuoksi Lutherin hyvä
tarkoitus ajautui karille, ja tänä päivänä se
kirkko, joka on kantanut taannoin paavillisuuden
suurimman vastustajan nimeä, on itse ilmeisen
pakanallisen paavillinen ja luisuu vähitellen
paavin, Lutherin mukaan antikristuksen, syliin,
ellei se sanoudu irti lapsikastelusta ja opeta
Raamatun mukaisesti kasteesta ja valvo ja raivaa
rajansa selviksi maailmaan.
Raamatun yksinkertainen oppi on, että
uudestisyntynyt uskoon tullut ihminen ottaa ns.
raamatullisen uskovien kasteen.
Jumala ei ole perustanut sellaista kirkkoa, joka
"kehittäisi" oppia ohi/yli HÄNEN SANANSA!Jumalan
säädöksiä ei ole tarkoitettu muuttumaan, vaan
säilymään sellaisinaan, kuin on kirjoitettu! Jos
opit muuttuvat aikojen kuluessa, EI OLE KYSYMYS
KEHITYKSESTÄ, VAAN EKSYMISESTÄ! ON MENTY OHI/YLI
(1Kor4:6) KIRJOITUSTEN!
Jokainen, joka haluaa, voi päästä selvyyteen
Raamatun kasteopista lukemalla itse Raamattua,
erikoisesti Apostolien tekoja.
Raamattu osoittaa kiistattomasti, että
ensimmäisen kristillisen vuosisadan seurakunnissa
oli käytännössä vain uskovien upotusvesikaste
vastoin pakanuudesta ammentaneen kirkon
epäraamatullisia perinnäissääntöjä ja taikamenoja.
Vauvojen kastamista perustellaan joskus sillä,
ettei Raamattu missään suoranaisesti kiellä sitä.
Kuitenkin voidaan esittää ainakin kuusi syytä,
miksi kyseinen toimenpide on ristiriidassa
Raamatun kanssa:
1. Se on ristiriidassa opetuslapseuden kanssa.
Jeesus sanoi: "Jos te pysytte minun sanassani,
niin te totisesti olette minun opetuslapsiani",
(Joh.8:31).
Jeesus ja apostolit opettivat uskovien
upotuskastetta. Raamattu ei missään mainitse
muunlaista kastetta.
2. Se on ristiriidassa lasten asemaa koskevan
Jeesuksen opetuksen kanssa.
Vapahtaja siunasi lapsia sellaisinaan ja asetti
heidät esikuviksi Jumalan valtakunnan
perillisistä. Pyrkimys muuttaa lasten asemaa
(kasteen avulla) joksikin muuksi on Jeesuksen
opetuksen vastaista.
3. Se on ristiriidassa uskoontulossa tapahtuvan
uudestisyntymisen kanssa.
Lapsikasteen yhteydessä opetetaan tiedostamatonta
uudestisyntymistä. Se oli kuitenkin kaikilla
Raamatun henkilöillä uskoontulon yhteydessä
tapahtunut tietoinen kokemus Pyhän Hengen (Ef.
1:13) ja Kristuksen vastaanottamisen kautta (1.
Piet. 1:23).
4. Se on ristiriidassa parannuksenteon eli
mielenmuutoksen kanssa.
Kaste kuuluu tämän parannuksenteon yhteyteen
(Ap.t. 2:38).
5. Se on ristiriidassa Jumalan
pelastusjärjestyksen kanssa.
Sana sanoo:"Anna kastaa itsesi", ei lapsesi.
Lapsena toimitettu kastelu on myöhemmin
suoranainen
este uskoontulolle ja parannuksenteolle, kun
siihen turvataan. Siitä tulee ongelma lapselle
myös myöhemmällä iällä, kun omakohtainen usko ja
raamatullisen kasteen ottaminen käy
ajankohtaiseksi.
6. Se on ristiriidassa Raamatun
seurakuntajärjestyksen kanssa.
Seurakunnan kasvu luonnollisen syntyvyyden
perustalla tapahtuivain Vanhan testamentin
Israelissa, ei enää Uuden testamentin
seurakunnassa, johon kuulutaan omakohtaisen uskon
ja hengellisen uudestisyntymisen perusteella.
Seurakunnan jäseneksi ottaminen kasteen kautta
luonnollisen syntymän perustalla johtaa maailman
ja seurakunnan tietoiseen sekoittamiseen.
On vain yksi oikea raamatullinen kaste.
Sana yhdestä kasteesta ei merkitse sitä, etteikö
kastetta voisi suorittaa uudelleen, mikäli sitä
ei aiemmin ole toimitettu Raamatun mukaisesti.
Paavali itse kastoi efesolaiset uudelleen, vaikka
juuri heillehän kirjoitti että on vain "yksi
Herra, yksi usko, yksi kaste" (Ef. 4:5). Apostoli
oli tarkka.
Vain se seikka, ettei efesolaisia oltu kastettu
oikeaan nimeen, vaikka he olivat uskovia ja
opetuslapsia, sai hänet uusimaan kasteen(Ap.t.
19:1-6).
Samassa yhteydessä on kirjoitettu myös: Yksi
usko. Jos sinulla aiemmin on ollut uskomuksia,
jotka poikkeavat raamatullisesta uskosta, se ei
kuitenkaan merkitse ettetkö nyt saisi uskoa
uudelleen oikein.
Siinä on kirjoitettu myös: Yksi Herra. Jos
sinulla on ollut vaikka kymmenen erilaista herraa
aikaisemmin, sekään ei merkitse, ettetkö nyt
voisi ottaa omaksesi uutta Herraa, Jeesusta
Kristusta.
Samoin jos sinulle on aiemmin tehty jokin muu
toimitus kuin Herran Jeesuksen asettama uskoviksi
tulleiden upotuskaste, se merkitsee sitä, että
sinua ei vielä koskaan ole kastettu tällä
Raamatun Sanan mukaisella yhdellä kasteella.
Ohjeena kastekysymyksessä tulee olla ainoastaan
Uuden Testamentin opetus ja käytäntö.
Ihmisten pakanalliset ja taikauskoiset tulkinnat
ja historiallinen kehitys ovat jättäneet jälkensä
kaikkeen, mutta myöhempien vuosisatojen kehitys
ei saa olla ohjaamassa myöskään
kastekäsitystämme.
Pysyäksemme Raamatullisessa kasteessa, meidän on
löydettävä sen teologia ja käytännön toteutus
Raamatusta. Muussa tapauksessa se jäisi ilman
raamatullista arvovaltaa, eikä sitä näin ollen
voitaisi pitää raamatullisena kasteena.
Erinomaista lisätietoa asiasta saat kirjoista:
Juhana Lehmuskoski: Yksi kaste
Eino I. Manninen: Evankeliumin kaste
Siunausta kaikille.
Paavalin Kirje Galatalaisille 3:26-27: Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa. Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet.
Raamatun ilmoittama järjestys on selvä: vain raamatullisesti uudestisyntyneet ottavat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
Galatiassa ei kastettu eikä missään tapauksessa kasteltu yhtään uudestisyntymätöntä ihmistä, vaan jokainen Galatian seurakuntaan kuuluva oli henkilökohtaisesti tullut raamatullisesti uskoon ennen raamatullista kastettaan.
Raamatun raamatulliset seurakunnat olivat kaikki uskovien raamatullisia seurakuntia, joissa oli raamatullinen uskovien upotuskastekäytekäytäntö.
Raamatullinen kaste kuuluu vain henkilökohtaisesti uskoon tulleille Raamatun mukaan. Tämä raamatullisuus sulkee pois pakanallisen lapsikasteluriitin.
Kaste on raamatullinen silloin kun saarnataan ensiksi evankeliumia ja sitten kastetaan uskoontulleet kasteelle haluavat.
...lukea vaikka jakeesta 23 lähtien !!
Siinä sitten näet että tuo laittamasi jae - Gal 3:27 puhuttiin jo valmiiksi USKOVILLE ihmisille!!
He olivat USKOSSA OLLESSAAN Kristukseen kastetut!!!
Älä vääristele Lutheria. Kopioit vain osan kyseisestä saarnasta, ja valheellisuuden henkesi tulee esiin siinä, että jätät kopioimatta ne osat siitä saarnasta, jotka kumoavat täysin todistelusi, että Luther olisi ollut lapsikasteen vastustaja. Päinvastoin, Luther nimenomaan puolustaa lapsikastetta tässä saarnassa.
Tämä valheen henkesi on taas yksi todistus siitä, että uudestikastajien ja lapsikasteen kieltäjien oppi on peräisin kaiken valheen isästä, sielunvihollisesta perkeleestä. Se on kauhistus Herran edessä.
Raamattu tuntee vain yhdenlaisia seurakuntia:
Kristukseen uskovien seurakuntia (vrt. Ef. 2:1-6, 13, 19; 1 Kor. 12:13).
Jotka ottavat Sanan vastaan, ne ovat näkyvä seurakunta(Apt. 2:41).
Jos kastelemme sylilapsia, seurakunta ei voi olla
uskovien seurakunta.
Siihenhän tullaan vain uskosta Herraan ja syntiä
tekeviä nuhdellaan ja lopulta erotetaan, elleivät he tee parannusta.
Jokainen raamatullisesti uskoontullut Pyhästä Hengestä uudestisyntynyt ja sitten raamatullisesti kastettu liitetään Raamatun mukaan Kristuksen seurakuntaan (Gal. 3:26, 27; Apt. 2:41, 42 46).
Sylilapsena kasteltujen kohdalla oltaisiin
vaikeuksissa:
Missä vaiheessa heidät tulisi erottaa
seurakunnasta, elleivät tule uskoviksi?
Lapsikastelua käyttävä seurakunta muodostuu välttämättä 'sekalaiseksi seurakunnaksi'.
Jos ymmärrämme, mitä Raamattu opettaa seurakunnasta,
olemme samalla ymmärtäneet myös raamatullisen kasteopin.
Korinton seurakunnan jäsenistä Paavali sanoo, että
nämä ovat "kutsutut ja pyhät" (1 Kor. 1: 2).
Efeson seurakunnalle lähetetty kirje oli tarkoitettu
"Efesossa oleville pyhille ja uskoville Kristuksessa Jeesuksessa" (Ef 1:l).
Uuden testamentin seurakunnat olivat kaikki kristukseen uskovien
seurakuntia (ks. myös Room. 1:7; Gal. 1:2; 3:26; Fil.1:1; Kol. 1:2; 1 Tess. 1: 6; Apt. 5:13, 14).
Jos apostolit olisivat kirkollisesti kastelleet rintalapset, seurakunnan jäseniä ei olisi enää muutaman vuoden kuluttua uskallettu
kutsua "pyhiksi ja uskoviksi", koska joukossa olisi jo ollut muitakin.
Aikaisemmin minulla oli monimutkainen seurakunta oppi:
On näkyvä seurakunta, johon kuuluu muitakin kuin
uskovia. Näkymätön seurakunta on sitten varsinainen
Kristukseen uskovien joukko, tosi seurakunta. Viimeksi
mainittu kuuluu osana näkyvään seurakuntaan.
Tätä oppia on perusteltu Raamatun nisu ja luste
-vertauksella. Nisu ja luste saivat kasvaa rinnakkain
elonleikkuuseen asti. Tähän nojaten on esitetty, että
seurakuntaan voi kuulua kääntymättömiäkin.
Herra Jeesus Kristus selitti kuitenkin toisin kuin kirkollisuus:
"Pelto on maailma" (Matt.13:38).
Seurakunnan jäsenet ja uskosta osattomat
elävät samassa maailmassa rinnakkain.
Näkymätöntä seurakuntaa ei ole Raamatun mukaan; päinvastoin sen
tulee 'loistaa kaikille huoneessa oleville"(Matt.5:15).
Raamattu tuntee vain yhdenlaisia seurakuntia: uskovien
seurakuntia (vrt. Ef. 2:1-6, 13, 19; 1 Kor. 12:13).
Jotka ottavat Sanan vastaan, ne tulee liittää näkyvään seurakuntaan (Apt. 2:41).
Oma lapsikastelulla eksytetty maamme on lähetystyön kohde, kuten muutkin pakanakansat.
Kristillinen tietomme eikä lapsikastelu tee meistä kristittyä kansaa.
Eihän pelkkä pään tieto voi tehdä yksityisestä ihmisestäkään kristittyä.
Sitä mukaa kuin teemme opetuslapsiksi kaikkia kansoja,
kastamme niiden uskoon tulleet jäsenet ja opetamme
heille kaikki Raamatun aarteet.
Sylilasta ei voi tehdä lapsikastelulla opetuslapseksi. Tarvitaan henkilökohtainen usko syntien anteeksi Antajaan (Room. 3:21-26; 10:9, 10).
Usko tulee kuulemisesta (Room.10:17), Sanan kautta (1 Piet. 1:3, 23; Jaak. 1:18) eikä millään taikatempulla kuten esim juuri lapsikastelulla.
Jakeen Mark. 16:16 sisältö on joskus lapsikastelulahkossa esitetty
seuraavasti: "Joka uskoo ja on kastettu, se pelastuu"
tai: "Uskova ja kastettu on pelastuva". Kastaa-sanan
on selitetty olevan menneessä muodossa, aoristissa.
Alkukielessä myös uskoa-verbi on aoristissa, ja
tarkasti ottaen virke tulisi kääntää:
"Joka tuli uskoon ja kastettiin, se pelastuu. "
Se, joka ei usko, tuomitaan kadotukseen. Jeesus ei käskenyt kastaa häntä eikä missään esitä viittaustakaan lapsikastelun puolesta.
Lapsikasteluharhaoppijärjestelmä opettaa ja
uskottavaksi ilman epäilyksiä määrää ja asettaa,
että lapsikastelu pelastaa ja uudestisynnyttää ja
vapauttaa perkeleestä ja niin edespäin.
Jokaisen pitäisi ymmärtää,että Herra EI yhdy
lapsikasteluharhaopin väitteisiin, vaikka ihmisten
perinnäissäännöt niihin yhtyvätkin.
Raamattu opettaa, että pelastus on ilmainen lahja,
jota ei voi koskaan perinnäissäännöillä
(lapsikastelu on ihmisten perinnäissääntö!)
ostaa, hankkia taikka ansaita.
Tuon ihmisten keksimän epäraamatullisen opin
mukaan todetaan:
-kaste on armonväline, joka lahjoittaa pelastuksen
Raamattu ei voisi olla enempää eri mieltä!
Raamattu sanoo:
"Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän
antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka
uskovat hänen nimeensä." Joh. 1:12.
Huolimatta tämän kaltaisista Raamatun jakeista,
joita Raamatussa on useita, esitetään
lapsikasteluharhaoppijärjestelmän keskeisimpänä
epäraamatullisena ajatuksena ihmisten
perinnäissääntöjen mukaan, että
"veteen liittyy Jumalan sana, jonka voimasta
siinä on Kristus ja hänen sovitustyönsä ansio.
Kaste ei vain kuvaa tästä armosta osalliseksi
tulemista, vaan se on Jumalan meille antama
armonväline, joka todella välittää meille
pelastuksen"
Tämä esitetty lapsikasteluoppi häpäisee Jeesusta
Kristusta ja tekee tyhjäksi Jeesuksen Kristuksen
YKSIN ristin puulla hankkiman ja ansaitseman
sovitustyön: syntien anteeksiantamuksen.
Raamattu opettaa, että vain Kristus voi antaa
anteeksi meidän syntimme, "hyvän työn", kuten
kasteelun, toimittaminen ei koskaan tee sitä!
Raamattu sanoo:
"Jossa meillä on lunastus HÄNEN (Kristuksen)
verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen..."
Ef. 1:7.
Jos kaste on välttämätön pelastukseen, olisiko
apostoli Paavali julistanut:
"Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan
evankeliumia julistamaan." 1. Kor. 1:17.
Tai olisiko tämä sama suuri Jumalan mies lausunut:
"Minä kiitän Jumalaa, että en ole kastanut teistä
ketään muita kuin Krispuksen ja Gaiuksen" 1.
Kor.1:14.
Johannes Kastajan sanoma oli:
"Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on
tullut lähelle." Matt. 3:2.
Kun ihmiset kuultuaan ensin julistuksen tekivät
sitten parannuksen, niin:
"...hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he
tunnustivat syntinsä. " Matt. 3:6.
Kuuntele, mitä Etiopialainen hoviherra kysyi
Filippukselta, kun he keskustelivat kasteasiasta:
"Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen,ja
hoviherra sanoi:
‘Katso, tässä on vettä; mikä estää minua
kastamasta?'
Ja Filippus sanoi:
‘Jos sinä uskot koko sydämestäsi, se
tapahtukoon'.
Hän vastasi:
‘Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan
Poika'." Ap.t.8:36-37.
Raamattu siis opettaa, että kasteen tulisi
tapahtua pelastumisen jälkeen, ei vaatimuksena
eikä edellytyksenä, jotta voisi pelastua.
Kun Filippiläinen vanginvartija kysyi:
"Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä
pelastuisin?"
Paavali vastasi:
‘Usko Herraan Jeesukseen Kristukseen, niin sinä
pelastut, niin myös sinun perhekuntasi'. ...Ja hän
otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi
heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen
omaisensa kastettiin kohta. " Ap.t. 16:30-31,33.
On huomattava, että Raamattu sanoo, että Ensin! he
uskoivat, sitten heidät kastettiin.
Raamatullinen kaste seuraa siis aina
raamatullista pelastusta!
Tässä on vielä esimerkki:
"Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen
perhekuntansa uskoivat Herraan, ja myöskin monet
korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa,
uskoivat, ja heidät kastettiin." Ap.t. 18:8.
Apostolien tekojen luvussa 2 Pietari saarnasi,ja
kun hän lopetti, niin:
"...jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne
kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä
noin3000 sielua" Ap.t. 2:41.
Huomaa Raamattu:
"...jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan [!],
ne kastettiin [!]..."
Jälleen heidät kastettiin, ei tullakseen Jumalan
lapsiksi, vaan koska he jo olivat Jumalan lapsia.
Kun Filippus saarnasi Samarian kansalle, ensin
tuli pelastus, sitten kaste:
"Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka
julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja
Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat
kasteen, sekä miehet että naiset." Ap.t. 8:12.
Pian sen jälkeen tuossa samassa katkelmassa Simon,
petollinen noita, seurasi samaa tietä:
"ja Simon itsekin uskoi, ja kasteen saatuansa hän
pysytteli Filippuksen seurassa... "Ap.t. 8:13.
Juuri ennen kuolemaansa ryöväri ristillä Jeesuksen
vieressä ilmaisi uskonsa Jeesukseen Kristukseen.
Ilmeisestikään häntä ei koskaan oltu kastettu,
mutta siitä huolimatta hän meni paratiisiin.
Miksi?
Koska pelastus on uskosta Kristukseen eikä
lapsikastelun kautta.
Raamattu sanoo, että Jumalan lasten iankaikkinen
kohtalo on sinetöity Pyhällä Hengellä eikä
lapsikastelulla:
"Hänessä on teihinkin uskoviksi tultuanne pantu
luvatun Pyhän Hengen sinetti." Ef. 1:13.
"Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää
Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi
lunastuksenpäivään saakka." Ef. 4:30.
Onko kaste välttämätön pelastukseen?
Ihmisten perinnäissääntö: lapsikastelu ja
Raamattu ovat poikkiteloin tässä asiassa.
Ihmisten perinnnäissääntö: lapsikastelu sanoo
"Kyllä".
Jumalan sana sanoo taas "Ei".
Kumpaa sinä tahdot uskoa?
Jokaisessa opinkohdassa tulee palata
alkulähteille.
Kaikkien aikojen kristittyjen tehtävänä on
noudattaa kasteasiassa kuten kaikessa muussakin
VAIN Raamatun säädöksiä.
Perinteikkyys ei kelpaa eikä kestä JUMALAN PYHÄN
SANAN EDESSÄ!
Uskonpuhdistuksen "hengen ja kirjaimen"
mukaisesti on jokainen oikeutettu kysymään, ONKO
LAPSIKASTEESTA RAAMATUSSA KIRJOITETTU, JA JOS ON,
NIIN MISSÄ?
Tässä asiassa on ratkaisevana tekijänä Raamattu!
Ei tule mennä muuttamaan Raamattua ihmisten mielen
mukaan, mutta sitä ei voida todeta päraamatullisen
lapsikastelun puoltajista.
Koska pakanallinen ev.lut.kirkkojärjestelmä saa
jäsenensä yksinomaan lapsikastelun avulla,
ymmärtää jokainen hyvin, että tuo järjestelmä
seisoo tai kaatuu lapsikasteen mukana.
Siitä on helppo tehdä johtopäätöksensä jokainen,
koska lapsikastelua kynsin ja hampain pidetään
"kirkon pyhänä toimituksena", vaikka sitä ei
puolla Raamattu eikä historia alkukristillisenä
apostolisena tapana.
Kenelläkään ei olisi mitään oikeutta puhua tai
kirjoittaa lapsikastelua vastaan, jos se
katolisen kirkon tavoin rehellisesti
tunnustettaisiin vain kirkon opiksi, "oli se
sitten Raamatussa tai ei".
Raamatusta EI sitä löydy! ja se ei ole Raamatun
opetuksen mukainen kaste, siksi jokainen
Raamatulle uskollinen on velvollinen siitä
sanomaan ja kirjoittamaan, niin kuin on
kirjoitettu Raamatussa!
Sinä hetkenä, jona kirkkojärjestelmän papit,
teologit rehellisesti lakkaavat pimittämästä
kansaa ja väärentämästä Raamattua, selittäen
yhtyvänsä vain paavin kirkkoon
lapsikasteluopissaan, sillä se ei ole
Raamatun mukainen kaste, niin jokaiselta Raamatun
vesikastetta puolustavalta ei olisi tarvetta siitä
sanoa halkaistua sanaa, sillä onhan tässä maassa
kaikilla oikeus harjoittaa uskonnollisia menojaan
uskonnossaan, kun ei loukkaa lakia ja hyviä
tapoja.
Lapsikastelusta kynsin ja hampain kiinnipitäviltä
tulee siksi kysyä, miksi Jumala on antanut meille
Raamatun, ellei siinä tarkoituksessa, että
Raamattua uskotaan ja noudatetaan?
Koko evankeliumin julistuksen tarkoitus on saattaa
jokainen uskossa kuuliaiseksi Kristuksen
evankeliumille (Room.1:5).
Lääkäri Luukas piti tärkeänä kertoa asiat
tarkasti, niin kuin ne ALUSSA olivat (Luuk.1:1-
4).
Myös apostoli Johannes painotti sitä, mikä "ON
ALUSTA OLLUT" (1 Joh. 1:1-3).
Apostoli Paavali piti ehdottoman tärkeänä, että
hänen kuulijansa noudattavat hänen antamia
säännöksiään (1 Kor. 11:2).
Tessalonikalaisten tähden hän kiittää Jumalaa
siksi, että HE USKOIVAT TOTUUTEEN (2 Tess.
2:13), ja hän kehottaa jokaista SEISOMAAN LUJANA
JA PITÄMÄÄN KIINNI NIISTÄ SÄÄNNÖISTÄ, JOTKA HE
OLIVAT OPPINEET JOKO HÄNEN SANOISTAAN JA
KIRJEISTÄÄN(2Tess.2:15 ja 3:6).
Galatalaisia apostoli moittii siitä, että he eivät
olleet TOTUUDELLE KUULIAISIA (Gal. 5:7), sen
jälkeen, kun hän ensin on varoittanut heitä
vääristä opettajista:
"Mutta vaikka me, tai enkeli taivaasta julistaisi
teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä
olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu"
(Gal.1:8).
Raamatullisen uskovien kasteen vastustajat ovat
kaivautuneet asemiinsa ja sieltä avanneet tulensa
JUMALAN SANAN LINJALLA OLEVIA vastaan. Ammuksinaan
lapsikastelun puolustajat käyttävät vanhoja
räjähtämättömiä paukkupommejaan, jotka eivät
saavuta maaliaan, koska ruuti on kastunut!
Heidän paukkupommejaan he kutsuvat
epäraamatullisilla termeillä ja käsitteillä,
joita aivan vilisee heidän tuotoksissaan: kasteen
evankeliumi, kasteen armo, kaste on Jumalan työ,
kaste uudestisynnyttää, kaste pelastaa, kaste
antaa synnit anteeksi jne. loputtomiin ja vielä
kaiken huipuksi: kaiken vaikuttaa kastevesi,
pelastava "taikavesi", joka ei olekaan pelkkää
paljasta vettä, vaan salaperäistä maagista
sanaan yhdistettyä mystistä taikavettä!
Tuo lapsikastelun puolustajien epäraamatullinen
vyörytys on epäraamatullista taikuutta ja magiaa!
Se on epäraamatullista "teologiaa", jonka
raamatullisuudelle EI LÖYDY POHJAA ja jonka
totuudellisuudelle voi vain vakavoituneena
surullisena sen epäraamatullisuudesta
hymähtää.
Se on kaikki ihmiskeksintöä: ihmisten
perinnäissääntöä, joka tekee tyhjäksi JUMALAN
PYHÄN SANAN:PYHÄN RAAMATUN!
Raamatun kasteohjetta noudattaneet pitäytyvät
yksinomaan Raamattuun kasteasiassa eivätkä
epäraamatullisiin keinotekoisiin
lapsikasteluharhaoppilahkojärjestelmän
epäraamatullisiin "sepustuksiin"!
Jokaisen uskoon tulleen, tulee kääntyä
kasteasiassa YKSIN RAAMATTUUN!, sillä muut tiet
johtavat hämmennykseen ja pimeyteen, mutta -
Psalmi 119:105, Apt 17:10-12 - vilpitön ja
hellittämätön Raamatun tutkiminen johtaa
totuuteen. Jaak. 1:21-25,Luuk 11:28.
Raamattu ohjaa tutkijaansa 2Tim 3:15.
Olemme JUMALAN TAHDON TIELLÄ, kun noudatamme
JUMALAN OMAA SANAA emmekä ihmisten sepustuksia:
ihmisten perinnäisääntöjä: esim. juuri
epäraamatullista lapsikasteluharhaoppia.
Lapsikastetta EI löydy Raamatussa.
Raamattu sanoo:
"... turhaan he palvelevat MINUA opettaen oppeja,
jotka ovat ihmisten käskyjä." Ja "heissä on
jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen
voiman. Semmoisia karta!"
Älköön monet ryhtykö opettajiksi, sillä siitä
tulee kovempi tuomio. Miksi lapsikasteluopin
kannattajat vääntävät kieroon KIRJOITUKSIA omaksi
tuomioksensa ja kadotukseksensa?
Tämä kannanotto oikaiskoon heidänlaisensa oikean
opin mukaiseen käsitykseen ja käytäntöön
vesikasteesta.
Ei saa enää levittä Raamatun vastaisia harhaisia
vääriä oppeja petollisesti ihmisille
raamatullisina, koska se on valehtelemista ja
siitä joutuu kerran varmasti tilille!
Tulee lisäksi korostaa sitä, että koko Jumalan
taloudenhoito PERUSTUU USKOON EIKÄ
LAPSIKASTELUUN, siksi pitäisi
jokaiselle, joka haluaa ojentautua opissaan ja
elämässään Raamatun mukaan, olla kyllin selvää,
että lapsikastelu jää ulkopuolelle Jumalan
taloudenhoidon niin "kirjaimen kuin hengen"
puolesta.
Joka kuitenkaan ei vieläkään halua vastaanottaa
RAKKAUTTA TOTUUTEEN, niin hän nielee täydestä
valheen, kuten on kirjoitettu (2 Tess. 2:10, 11).
Tarvitaan vain puhdas omatunto ja UUSI
TESTAMENTTI, niin jokainen Kristukseen uskova
antakoon kastaa itsensä, NIIN KUIN ON KIRJOITETTU!
Jumala on antanut Raamatun kristityille opin ja
elämän ainoaksi ohjeeksi. Muut kirjoitukset pitää
pitää erossa ja niitä ei saa asettaa Raamatun
rinnalle eikä missään tapauksessa Raamatun
yläpuolelle, sillä ne eivät ole jumalallisia,
vaan ihmisten laatimia kirjoitelmia.
Raamattu on sen sijaan Jumalan HENGESTÄ! Jumala
ei ole perustanut sellaista kirkkoa, joka
"kehittäisi"oppia ohi/yli HÄNEN SANANSA!
Jumalan säädöksiä ei ole tarkoitettu muuttumaan,
vaan säilymään sellaisinaan, kuin on kirjoitettu!
Jos opit muuttuvat aikojen kuluessa, EI OLE
KYSYMYS KEHITYKSESTÄ, VAAN EKSYMISESTÄ! ON
MENTYOHI/YLI(1Kor4:6) KIRJOITUSTEN!
Apostoli Johannes kirjoittaa:
"Minulla ei ole suurempaa iloa kuin se, että
kuulen lasteni vaeltavan totuudessa."Pyhä Henki
on totuuden Henki. Hän opastaa ennakkoluulottoman
SANAN koko totuuteen (2kor.4:1,2).
Ei tule siksi väärentää Jumalan SANAA.
Totuus ei koskaan liehittele ihmistä, vaan se
tunkee läpi.
Ei ole oikeaa armoa ilman oikeaa totuutta, ja
siksi ei Pyhän Hengen valaisema omatunto tyydy
mihinkään, mikä ei ole selvästi RAAMATULLA TOTEEN
NÄYTETTÄVISSÄ!
Kasteasiassa Raamattu sisältää kaiken
tarpeellisen ja esittää selvästi totuuden.
Kristitty noudattaa iloiten ja vapaaehtoisesti
VAIN SANAA ja ilomielin irtisanoutuu
lapsikasteluharhalahko-opista! Psalmi.119:57-58
Siksi, olkoot paavin kirkon ja sitä seuraava/ien
järjestelmä/ien, (jotka ovat ajallisesti kaukana
apostolisesta alkuseurakunnasta) opit kasteasiassa
millaiset tahansa, totuus on vain se,mitä PYHÄ
RAAMATTU SANOO!
Tutki Raamatusta vilpittömästi raamatullista
kastetotuutta, ja löydät totuuden, ja sellaiset
ihmisten perinnäissännöt ja muut epäraamatulliset
näkemykset ja ihmisten sepitykset jäävät pois ja
saat ilon ja Herran mielisuosion.
"...lukea vaikka jakeesta 23 lähtien !!
Siinä sitten näet että tuo laittamasi jae - Gal 3:27 puhuttiin jo valmiiksi USKOVILLE ihmisille!!
He olivat USKOSSA OLLESSAAN Kristukseen kastetut!!!"
Luinpa keskustelujanne, en jaksanut kaikkia pitkä tarinoita lukea, mutta tämä pisti silmään.
En ymmärrä sitä, että lapsi ei olisi uskova. Jeesushan nimenomaan asetti lapsen uskon esikuvaksi. MIelestäni jos joku on uskova, niin LAPSI.
"Ja he toivat hänen tykönsä myös pieniä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta sen nähdessään opetuslapset
nuhtelivat tuojia. Mutta Jeesus kutsui lapset tykönsä ja sanoi: 'Sallikaa lasten tulla minun tyköni älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta. Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle' " (Luuk. 18:15-17).
Sylilapsikastelua puolustetaan usein Jeesuksen sanoilla: älkääkä estäkö heitä.
Kuitenkin Jeesus itse siunasi lapset, jotka tuotiin Hänen luokseen.
Vanhemmat antoivat Jeesukselle tilaisuuden tehdä lapsille, mitä Hän halusi. Lapset luovutettiin Jeesuksen syliin.
Jo toimintansa alussa Jeesus kastoi opetuslastensa välityksellä (Joh. 4:l, 2). Hän olisi voinut nytkin käskeä opetuslapsiaan suorittamaan
kasteen. Varsinkin, jos se olisi voinut tapahtua vihmomalla tai valelemalla siis kastelemalla, siinä ei olisi ollut
vaikeuksia. Tämä ei ollut Jeesuksen tahto!
"Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja
siunasi heitä" (Mark. 10:16).
Lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta. Lapsilta ei
tarvitse eikä voi vaatia uskoontuloa, kastetta eikä pyhitystä. Vasta, kun he tulevat ymmärtävään ikään, heillä on tilaisuus ratkaista, tahtovatko ottaa
Jeesuksen vastaan (Joh. 1:12), pukea Hänet päälleen(Gal. 3:27).
Raamatusta ei mistään löydä lapsikastelua.
Jeesuksen eläessä kastettiin Johanneksen kasteella, joka oli aivan eri asia kuin se mikä tulema oli. Minun jälkeeni tulee Hän joka kastaa Pyhällä Hengellä...tällä kasteella nyt lapsia kastetaan Jeesuksen vereen ja kuolemaan.
Lapsia tuotiin Jeesuksen tykö, että Hän "koskisi" heihin. Jeesuksen kosketus hänen maanpäällä ollessaan tarkoitti syntien anteeksiantamista.
Lapsen sielun pelastuksen kannalta Jeesuksen eläessään antama kosketus on varmasti eri asia kuin lahkosaarnaajan suorittama lapsen koskettelu ja pään silittely.
Raamattu EI TUNNE lapsikastetta.
Raamattu tuntee vain USKOVIEN kasteen.
Vai ei tunne: uskomatonta. Ennen kastetta oli Vanhassa Testamentissa ympärleikkaus ja sillä oli kasteen funktio. Mikä on Suomen koululaitoksen uskonnonopetuksen taso?!!!
Ketkä kastetaan? - Matteus 3:6 Ei ainoastaan ikään tulleet vaan myös pienet LAPSET Johannes 3: 5, 6
Vaikka kuinka monta kohtaa on Raamatussa joissa on lapsikasteesta. Usein tilanne oli sellainen että koko perhe kastettiin ja lapset muiden mukana (Apostolien teot 16, 15) LUUKAS 2: 21 Jeesus viedään temppeliin.
Vaikka mitä funktioita yrität vääntää ja vääristellä, niin Raamattu EI TUNNE lapsikastetta.
Raamattu tuntee vain USKOVIEN kasteen.
Kerroppa rehellisesti, montako karkkipussia se saarnaajasetäsi on luvannut sinulle antaa kun olet lähettänyt tuon saman tekstin tänne keskusteluun 100 kertaa. Veikkaan 10 pussia. Osuiko lähelle?
Raamatusta EI TODELLAKAAN löydy kuvausta ns. lapsikasteesta.
On vain USKOVIEN KASTE.
Olisit ihmeessä valinnut koulussa sen uskonnon opetuksen, etkä elämänkatsomustietoa.
Ei yhtään mutta kohta voi mies antaa perjantaiseksikarkkia jos oikein mongun
No ihan on tässä Suomalaisesta Kirjakuapasta ostamassani Raamatussa nämä lapsikasteasiat. Siinä on alussa hakusanat oikein KASTE ja sitten erikseen nuo kohdat joita en uskalla enää sanoa kun tuo yksi hermostu jo että syön kohta liikaa karkkia.
No mahtavaa huumoria ainakin sulta löytyy.
Miten niin te olette "tiukkapipoja".
Ei noi sun juttus kovin huumorintajuttoman ihmisen juttuja ole.....
Ja taas löyty ihminen eikä lestadiolainen.
Mahtavaa..
Taas kerran käärme on saanut pettää Eevaa, voi voi. Pysy sinä Aatami vahvana äläkä usko Eevan puhetta jota käärme on hänelle uskotellut. Raamatun lukusi on kuin Saatanan lukee osan mutta jättää sen kohdan pois joka sanookin asian oikean laidan. Tällä lailla saatana toimi korvessa kun hän yritti kiusata Jeesusta.
Jeesus käski itse tuoda lapsia hänen tykönsä,sillä sen kaltaisten on taivaan valtakunta.
Heidät kastettiin perhekunnittain, perheeseen kuuluu myöskin pienet lapset. On jotenkin sairaalloista ajattelua, että kaikkein viattomin pieni lapsi olisi nyt ilman uskoa ja saatanan hallussa niin kuin upotetut antavat ymmärtää, voi pimeyttä. Helluntaalaisten oppi näyttää olevan täyttä järjen oppia kuollutta uskoa isästä perkeleestä valheen hengestä lähtöisin.
Aivan oikein! totuutta!!!
Totuutta pitää seurata ja sitä ei voi muuten tehdä kuin seurata TOTUUTTA!=(RAAMATTUA)!!!
Toinen asia on sitten se että "seuraammeko" oikeasti totuutta??? vai "nostelemmeko harteitamme" ja ohitamme tärkeät havainnot juuri harteita kohottelemalla vaikka totuuden havaitsisimmekin??? Seuraammeko "perinnäis oppeja" joita meille on syötetty vauvasta asti aina sukupolvesta toiseen kirkkolaitoksen taholta!
>>Sanot -
>>Heidät kastettiin perhekunnittain, perheeseen kuuluu myöskin pienet lapset.
Lapsikastelulahkolaiset ovat esittäneet, että vanhan liiton ympärileikkausta
vastaisi uudessa liitossa lapsikastelu. Näin on heille opetettu "koulussa" kuulemma?
Vanhaan liittoon,otettiin poikalapset kahdeksan päivän ikäisinä: "Kahdeksantena päivänä ympärileikattakoon pojan esinahan liha" (3 Moos. 12:3).
Tätä uuteen liittoon sovittaen on pidetty velvollisuutena kastella sylilapset.
Uusi testamentti ei esitä ympärileikkausta raamatullisen kasteen esikuvana, vaan raamatullisen uudestisyntymisen:
"Hänessä (Jeesuksessa) te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella"
(Kol. 2: 11).
"Oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa" (Room. 2:29).
Pakana on ympärileikattu silloin, kun hän on uudestisyntynyt Pyhästä Hengestä.
Sydämen ympärileikkaus on tosin mainittu jo Vanhassa testamentissa (esim. 5 Moos. 10: 16; 30:6), mutta se ei ollut pääsyvaatimus vanhaan liittoon. Riitti, kun oli Aabrahamin jälkeläinen lihan mukaan. Israelin kansa kuului tuohon liittoon kokonaisuudessaan.
Jumala sanoi Aabrahamille:
"Tämä on minun liittoni sinun ja sinun jälkeläistesi kanssa" (1 Moos. 17: 10).
Siinain vuoren juurella tehtiin myös liitto Israelin kansan kanssa.
"Katso, tämä on sen liiton veri, jonka Herra on tehnyt teidän. kanssanne. . . " (2 Moos.
24:.
On siis selvää, että näihin liittoihin kuuluivat myös sylilapset.
"Sukupolvesta sukupolveen ympärileikattakoon jokainen poikalapsi teidän keskuudessanne kahdeksan päivän vanhana ... ja niin minun liittoni on oleva merkitty teidän lihaanne iankaikkiseksi liitoksi" (1 Moos. 17:12, 13).
Vanhaan liittoon saattoi kuulua vastasyntyneitäkin.
Pakanakansojen jäsenet olivat vuorostaan kokonaan liiton ulkopuolella. Heillä ei ollut mitään oikeutta liittoon: ympärileikkaukseen. Jos he tahtoivat päästä siihen, heidän tuli liittyä Israelin kansaan. Jumala määritteli asian tarkasti:
"Ympärileikattakoon jokainen poikalapsi teidän keskuudessanne kahdeksan päivän vanhana, niin hyvin kotona syntynyt palvelija kuin muukalaiselta, keneltä tahansa, rahalla ostettu, joka ei ole sinun jälkeläisiäsi" (1 Moos. 17:12).
MUTTA Uusi liitto on erilainen:
"Katso, päivä tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton; en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta, ja jonka liittoni he ovat rikkoneet, vaikka minä olin ottanut heidät omikseni, sanoo Herra" (Jer. 31:31, 32; vrt. Hebr. 8:8, 9).
"Sanoessaan 'uuden' hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi; mutta se, mikä vanhenee ja käy iälliseksi, on lähellä häviämistään" (Hebr 8:13).
Uuteen liittoon kuuluvat ne, jotka ovat omistaneet uskossa Jeesuksen Herrakseen.
"Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja
niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani. Silloin ei enää toinen opeta toistansa eikä veli veljeänsä sanoen: 'Tuntekaa Herra'. Sillä he kaikki tuntevat minut, pienimmästä suurimpaan, sanoo Herra; sillä minä annan anteeksi heidän rikoksensa
enkä enää muista heidän syntejänsä" (Jer 31:33, 34).
Vanha testamenttikin siis todistaa: Uuden liiton seurakuntiin kuuluu vain uudestisyntyneitä. Ellemme ole juutalaisia, voimme olla vain joko uudesisyntyneitä tai pakanoita. Välimuotoja ei ole!
Kristillinen kaste ei kuulu pakanoille, vaan uskoon tulleille. "Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä" (Matt.7:6).
Uudessa liitossa ei ole enää väliä, mistä kansasta olemme lähtöisin. Siihenkin hyväksytään tosin vain Aabrahamin jälkeläisiä, mutta ei enää lihan mukaan
syntyneitä.
"Eivät ne, jotka lihan puolesta ovat lapsia, ole Jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset, ne luetaan siemeneksi" (Room. 9:.
"Ne, jotka uskoon perustautuvat ovat Aabrahamin lapsia" (Gal. 3:7).
"Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan" (Gal. 3:29).
Uusi liitto on myös tehty Israelin kanssa (Jer. 31:33). Pakanat voivat nyt kuulua Israelin heimoon! Heidän muuttunut elämänsä osoittaa heidän olevan uuden liiton kansaa.
On muistettava, että erään kerran myös Israelin kansa sai kasteen.
" Isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi ja saivat kaikki kasteen
Mooseksen pilvessä ja meressä" (1 Kor. 10:l,..2).
Jokainen miespuolinen Israelin kansan jäsen lähti Egyptistä ympärileikattuna (Joos. 5:5), mutta nyt he kaikki saivat kasteen. Nämä ovat kaksi eri tapahtumaa.
Nytkin voidaan kastaa jokainen, joka on saanut Kristuksen ympärileikkauksen, tullut Aabrahamin jälkeläiseksi lupauksen mukaan. Vastasyntyneetkin kastettiin Punaisessa meressä. Samoin nyt jokainen vastikään raamatullisesti uudestisyntynyt voidaan kastaa raamatullisesti.
Kaste ja ympärileikkaus on yritetty saada toisiaan vastaaviksi laitosportossa lapsikastelurituaalissa lukemalla jakeen Kol. 2:11 perään seuraava
jae:
"Olette ympärileikatut ... Kristuksen ympärileikkauksella: ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta. . ."
Jakeen 11 lopussa on raamatunkäännöksessämme kaksoispiste, ja siitä saa kuvan, että kaste on Kristuksen ympärileikkaus.
Alkutekstiin on virheellisesti sille kohdalle sijoitettu pilkku.
Ajatus, joka on haluttu valheellisesti saada siitä, on tämä: Olette ympärileikatut ja olette kasteessa haudatut. Tämä on siis valhe.
Vuodelta 1896 peräisin oleva Uusi testamentti ilmaisee asian: "Jonka kautta te myös
ympärileikatut olette sillä ympärileikkauksella, joka käsittä tapahtuu, syntisen ruumiin poispanemisen kautta lihassa Kristuksen ympärileikkauksella. Ynnä hänen kanssaan kasteen kautta haudatut. . ."
Raamatun ilmoittama järjestys on selvä:
VAIN raamatullisesti uudestisyntyneet kastetaan. Raamatun SANA ei tunne lapsikasteluharhaoppia vaan tuomitsee sen.
..koska sillä ei ole Taivaaseen pääsyn kanssa mitään tekemistä. EI tämä ole ainakaan vanhoillislestadiolaisuudessa uskonkysymys koska meistä vastasyntynyt on taisvaskelpoinen eikä sen takia tarvitse kastetta ettei mahdollsiesti kohta kuollessaan joudu helvettiin.
On sulla juluma uskonto, kun kun yrität estää aivan pienten ihmistaimien liittämisen kasteessa Kristuksen ruumiiseen.
1.Kor.12:13 "sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi,"
On esitetty, että vanhan liiton ympärileikkausta
vastaisi uudessa liitossa lapsikastelu.
Vanhaan liittoon,otettiin poikalapset kahdeksan päivän
ikäisinä: "Kahdeksantena päivänä ympärileikattakoon
pojan esinahan liha" (3 Moos. 12:3).
Tätä uuteen liittoon sovittaen on pidetty velvollisuutena kastella sylilapset.
Uusi testamentti ei esitä ympärileikkausta kasteen
esikuvana, vaan uudestisyntymisen:
"Hänessä (Jeesuksessa) te myös olette ympärileikatut, ette
käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin
poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella"
(Kol. 2: 11).
"Oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa" (Room. 2:29).
Pakana on ympärileikattu silloin, kun hän on uudestisyntynyt Pyhästä Hengestä.
Sydämen ympärileikkaus on tosin mainittu jo Vanhassa
testamentissa (esim. 5 Moos. 10: 16; 30:6), mutta se
ei ollut pääsyvaatimus vanhaan liittoon. Riitti, kun
oli Aabrahamin jälkeläinen lihan mukaan. Israelin
kansa kuului tuohon liittoon kokonaisuudessaan.
Jumala sanoi Aabrahamille:
"Tämä on minun liittoni sinun ja sinun jälkeläistesi kanssa" (1 Moos. 17: 10).
Siinain vuoren juurella tehtiin myös liitto Israelin
kansan kanssa.
"Katso, tämä on sen liiton veri, jonka
Herra on tehnyt teidän. kanssanne. . . " (2 Moos.
24:8).
On siis selvää, että näihin liittoihin
kuuluivat myös sylilapset.
"Sukupolvesta sukupolveen ympärileikattakoon jokainen poikalapsi teidän keskuudessanne kahdeksan päivän vanhana ... ja niin
minun liittoni on oleva merkitty teidän lihaanne
iankaikkiseksi liitoksi" (1 Moos. 17:12, 13).
Vanhaan liittoon saattoi kuulua vastasyntyneitäkin.
Pakanakansojen jäsenet olivat vuorostaan kokonaan
liiton ulkopuolella. Heillä ei ollut mitään oikeutta
liittoon: ympärileikkaukseen. Jos he tahtoivat päästä
siihen, heidän tuli liittyä Israelin kansaan. Jumala
määritteli asian tarkasti:
"Ympärileikattakoon jokainen poikalapsi teidän keskuudessanne kahdeksan päivän vanhana, niin hyvin kotona syntynyt palvelija
kuin muukalaiselta, keneltä tahansa, rahalla ostettu,
joka ei ole sinun jälkeläisiäsi" (1 Moos. 17:12).
Uusi liitto on erilainen:
"Katso, päivä tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton; en sellaista liittoa kuin
se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun
minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois
Egyptin maasta, ja jonka liittoni he ovat rikkoneet,
vaikka minä olin ottanut heidät omikseni, sanoo Herra"
(Jer. 31:31, 32; vrt. Hebr. 8:8, 9).
"Sanoessaan 'uuden' hän on julistanut ensimmäisen
liiton vanhentuneeksi; mutta se, mikä vanhenee ja käy
iälliseksi, on lähellä häviämistään" (Hebr 8:13).
Uuteen liittoon kuuluvat ne, jotka ovat omistaneet
Jeesuksen Herrakseen.
"Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän
sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja
niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun
kansani. Silloin ei enää toinen opeta toistansa eikä
veli veljeänsä sanoen: 'Tuntekaa Herra'. Sillä he
kaikki tuntevat minut, pienimmästä suurimpaan, sanoo
Herra; sillä minä annan anteeksi heidän rikoksensa
enkä enää muista heidän syntejänsä" (Jer 31:33, 34).
Vanha testamenttikin siis todistaa: Uuden liiton
seurakuntiin kuuluu vain uudestisyntyneitä. Ellemme
ole juutalaisia, voimme olla vain joko
uudesiisyntyneitä tai pakanoita. Välimuotoja ei ole.
Kristillinen kaste ei kuulu pakanoille, vaan uskoon
tulleille. "Älkää antako pyhää koirille, älkääkä
heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi
niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä" (Matt.7:6).
Uudessa liitossa ei ole enää väliä, mistä kansasta
olemme lähtöisin. Siihenkin hyväksytään tosin vain
Aabrahamin jälkeläisiä, mutta ei enää lihan mukaan
syntyneitä.
"Eivät ne, jotka lihan puolesta ovat lapsia, ole Jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset, ne luetaan siemeneksi" (Room. 9:8).
"Ne, jotka uskoon perustautuvat ovat Aabrahamin lapsia" (Gal. 3:7).
"Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis
olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen
mukaan" (Gal. 3:29).
Uusi liitto on myös tehty Israelin kanssa (Jer. 31:33). Pakanat voivat nyt kuulua Israelin heimoon! Heidän muuttunut elämänsä
osoittaa heidän olevan uuden liiton kansaa.
On muistettava, että erään kerran myös Israelin kansa
sai kasteen.
" Isämme olivat kaikki pilven alla ja
kulkivat kaikki meren läpi ja saivat kaikki kasteen
Mooseksen pilvessä ja meressä" (1 Kor. 10:l,..2).
Jokainen miespuolinen Israelin kansan jäsen lähti
Egyptistä ympärileikattuna (Joos. 5:5), mutta nyt he
kaikki saivat kasteen. Nämä ovat kaksi eri
tapahtumaa.
Nytkin voidaan kastaa jokainen, joka on
saanut Kristuksen ympärileikkauksen, tullut Aabrahamin
jälkeläiseksi lupauksen mukaan. Vastasyntyneetkin
kastettiin Punaisessa meressä. Samoin nyt jokainen
vastikään uudestisyntynyt voidaan kastaa.
Kaste ja ympärileikkaus on yritetty saada toisiaan
vastaaviksi laitosportossa lukemalla jakeen Kol. 2:11 perään seuraava
jae: "Olette ympärileikatut ... Kristuksen
ympärileikkauksella: ollen haudattuina hänen kanssaan
kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette
herätetyt uskon kautta. . ." Jakeen 11 lopussa on
raamatunkäännöksessämme kaksoispiste, ja siitä saa
kuvan, että kaste on Kristuksen ympärileikkaus.
Alkutekstiin on sille kohdalle sijoitettu pilkku.
Ajatus on tämä: Olette ympärileikatut ja olette
kasteessa haudatut. Vuodelta 1896 peräisin oleva Uusi
testamentti ilmaisee asian: "Jonka kautta te myös
ympärileikatut olette sillä ympärileikkauksella, joka
käsittä tapahtuu, syntisen ruumiin poispanemisen
kautta lihassa Kristuksen ympärileikkauksella. Ynnä
hänen kanssaan kasteen kautta haudatut. . ."
Raamatun ilmoittama järjestys on selvä:
Uudestisyntyneet kastetaan. Raamatun SANA ei tunne lapsikasteluharhaoppia vaan tuomitsee sen.
En tiedä, pitkä kirjoitus. Kuka tietää. Kastettu on. Aikuisenakin. Mutta seurakunta sanoo väärin kastettu, seisovassa vedessä. Pitää olla virtaava vesi, elävä vesi. Monellako kasteella pitää käydä. Varmuuden vuoksi.
Missä kohtaa Raamatussa puhutaan aikuiskasteesta tai uskovien kasteesta tai upotuskasteesta? Kai siellä jossain on mainittu ikäraja??? Näytä ne Raamatunkohdat.
Näytä myös Raamatusta kohdat, jossa sanotaan, ettei pienellä lapsella olisi elävää uskoa ja synnit anteeksi Jeesuksen lunastustyön tähden.
Missä puhutaan naisten ehtoollisesta?
Missä kohtaa Jeesus tai apostolit pyytävät naisia opettamaan kristittyjen kokoontulemisissa?
Missä kohtaa Raamatussa "oikean kasteopin" esittäjän seurakunnan naisia on kehotettu leikkaamaan hiuksensa?
Te kuljette kuin siat vatukossa, nappaatte yhden marjan sieltä, toisen täältä, mutta Raamatun kokonainen sanoma jää toteutumatta, koska VAIN ELÄVÄ USKO tuottaa oikeanlaiset hedelmät.
Menemällä kasteelle ei ihminen saa YHTÄÄN ETUA Jumalan edessä, vaikka se tämän keskustelun monista puheenvuoroista siltä kuulostaakin. Vain Jeesuksen ansion tähden olemme pyhät. Mutta ei sitä pyhyyttä voi kukaan ottaa niinkuin kaupan hyllyltä, Jumalan lahja se on, ettei yksikään kerskaisi.
Arkkipiispa (ev.lut.kirkossa) Aleksi Lehtonen
korosti "Kirkon pyhät toimitukset"-kirjassaan
(sivulla 93):
"Lapsikastetta ei missään Uuden Testamentin
kohdassa mainita. Suoranaisia todistuksia siitä,
että lapsikaste olisi ollut käytännössä
alkuseurakunnassa, puuttuu."
Rovasti (ev.lut.kirkossa) Urho Muroma toteaa
"Herää Valvomaan" -lehdessä tammikuussa 1932:
"Helvettiä lapsikasteopilla täytetään! ...
Raamatussa ei kerrota mitään lapsikasteesta; siis
Raamattuun vedoten emme voi siitä asiasta sanoa
mitään."
Arkkipiispa (ev.lut.kirkossa) Erkki Kaila toteaa
"Roomalaiskirje"-kirjassaan (sivulla 81):
"Kun muistamme, että alkukristillinen kaste
tapahtui upottamalla, niin ymmärrämme, että se jo
ulkonaisestikuvasi kuolemista."
Piispa (ev.lut.kirkossa) E. Gulin toteaa
teoksessaan "Raamatullinen Tietokirja" (osa II
palsta 123):
"UT:n aikana kastamistapana oli upottaa
kastettava kokonaan virtaavaan veteen, mikä
vertauskuvana ilmensi vanhan ihmisen hukuttamista
ja uuden sijalle tulemista."
Kohdassa "KASTE" piispa Gulin korostaa:
"Uusi Testamentti ei missään erityisesti esitä
kastetun lapsia. Voipa vielä Paavalin tulkita
nimenomaan siten, ettei hän tunne lapsikasteen
käyttöä."
Kirkkoisä Tertullianus tunnetaan mitä
kiivaimmaksi lapsikasteen vastustajaksi. Jos
lapsikastelu olisi ollut yleinen apostoleilta
peritty kastekäytäntö, kuinka sitä vielä
kaksisataa vuotta myöhemmin olisi
vastustettu? Raamatusta ei sitä löydy eikä
Raamatulla voi puolustaa LAPSIKASTETTA!
Ja jos Luther ei sano saaneensa lapsikastetta
Jumalalta, vaan paavilta! (Galatalaiskirjeen
Selitys sivu 100), niin miksi vielä sinä
tahtoisit eksyttää harhaisten ev.lut.piispojen
johdolla ihmisiä pakanalliseen lapsikasteluoppiin
ja järjestelmään?
Jeesuksen antamissa lähetyskäskyissä on selvä
toimintaohje, Matt 28:19, Mark 16:15-16, jonka
mukaisesti ensin tehdään opetuslapsia
julistamalla evankeliumia, ja sitten heidät
(ymmärtävässä iässä olevat uskoon tulleet
opetuslapset) raamatullisesti kastetaan
upottamalla veteen. Näin myös apostolit toimivat
ja kastoivat vain ne ihmiset, jotka olivat
ottaneet Sanan vastaan, Apt 2:40-41. Tämä sulkee
pois kaikki "kätilöopistot"!
Kreikan kielen tuntijat ovat yksimielisiä siitä,
että sana kastaa johtuu teonsanasta "baptidsoo",
joka merkitsee upottaa. Upotuskasteessa tarvitaan
runsaasti vettä. Tämä ilmeneekin Raamatun
kastekertomuksista. Joh 3: 23, Apt 8: 38-39.
Viimemainitun kirjoituksen sanonnat "astuivat
veteen" ja "astuneet ylös vedestä" ei jätä
tulkinnanvaraa siitä millaisesta kastetavasta oli
kysymys Raamatun päivinä.
Mistä siis koko niin sanottu epäraamatullinen
lapsikaste voi olla kotoisin, jos UT ei sitä
ollenkaan tunne?
Tähän saamme vastauksen professori R. M.
Petersenin teoksesta "Tanskan pakanuuden ajan
historia", sivulta 336:
"Myös pakanuuden aikana oli useitten vanhempien
kansanheimojen tapana heti syntymän jälkeen valaa
lapsi vedellä eli kuten sitä nimitettiin kastella
sitä, jolla se ikäänkuin vihittiin elämälle,
otettiin
sukuunsa ja pyhitettiin paikkakunnan
suojelusjumalille. Tähän rituaaliin liittyi myös
nimenantaminen."
Islannin historian kirjoittaja, Jansson toteaa
"Islannin kulta-aika"-teoksessa sivulla 365:
"Heti syntymän jälkeen valeltiin vettä lapsen
ylitse ja sille annettiin nimi. Loitsurunoista
selviää, että vanhimpana aikana lapsen isä valoi
lasta vedellä jaantoi sille nimen."
Ja kun nyt tekee yhteenvedon kaikesta siitä, mitä
lähinnä teologit ja papisto koettavat ohi
Raamatun sisällyttää kasteeseen, ja lukee edellä
olevat tiedemiesten lausunnot pakanallisista
toimituksista, niin ei voi olla havaitsematta,
mikä läheinen yhteys on lapsikasteella ja
pakanallisilla menoilla. Niissä on silmiinpistävä
yhdenmukaisuus. Veden
pirskotus/valelu/kasteluriitti vauvojen päälle on
pakanallinen pakanoiden pakanariitti.
Kumpi saa nyt ratkaista suhteesi
kastekysymykseen, Raamattu vai ihmismielipiteet?
Muista, että Jumalaa tulee kuulla enemmän kuin
ihmisiä! Näin sanoo Raamattu! "Tahtonsa mukaan
HÄN synnytti meidät TOTUUDEN SANALLA!"
(Jaak.1:18, vrt. Gal. 3:9, 26, Joh. 3:16, Ef.
2:8, 1 Kor. 4:15) EI SIIS KASTEVEDELLÄ! (Joh.
1:12,13) "MUTTA KAIKILLE, JOTKA OTTIVAT HÄNET
VASTAAN, HÄN ANTOI OIKEUDEN TULLA JUMALAN
LAPSIKSI, NIILLE, JOTKA USKOVAT HÄNEN NIMEENSÄ."
Raamatussa sanotaan, että kasteessa lapsi liitetään seurakuntaan, ei siis muuta..
Raamattu tuntee vain yhdenlaisia seurakuntia:
Kristukseen uskovien seurakuntia (vrt. Ef. 2:1-6, 13, 19; 1 Kor. 12:13).
Jotka ottavat Sanan vastaan, ne ovat näkyvä seurakunta(Apt. 2:41).
Jos kastelemme sylilapsia, seurakunta ei voi olla
uskovien seurakunta.
Siihenhän tullaan vain uskosta Herraan ja syntiä
tekeviä nuhdellaan ja lopulta erotetaan, elleivät he tee parannusta.
Jokainen raamatullisesti uskoontullut Pyhästä Hengestä uudestisyntynyt ja sitten raamatullisesti kastettu liitetään Raamatun mukaan Kristuksen seurakuntaan (Gal. 3:26, 27; Apt. 2:41, 42 46).
Sylilapsena kasteltujen kohdalla oltaisiin
vaikeuksissa:
Missä vaiheessa heidät tulisi erottaa
seurakunnasta, elleivät tule uskoviksi?
Lapsikastelua käyttävä seurakunta muodostuu välttämättä 'sekalaiseksi seurakunnaksi'.
Jos ymmärrämme, mitä Raamattu opettaa seurakunnasta,
olemme samalla ymmärtäneet myös raamatullisen kasteopin.
Korinton seurakunnan jäsenistä Paavali sanoo, että
nämä ovat "kutsutut ja pyhät" (1 Kor. 1: 2).
Efeson seurakunnalle lähetetty kirje oli tarkoitettu
"Efesossa oleville pyhille ja uskoville Kristuksessa Jeesuksessa" (Ef 1:l).
Uuden testamentin seurakunnat olivat kaikki kristukseen uskovien
seurakuntia (ks. myös Room. 1:7; Gal. 1:2; 3:26; Fil.1:1; Kol. 1:2; 1 Tess. 1: 6; Apt. 5:13, 14).
Jos apostolit olisivat kirkollisesti kastelleet rintalapset, seurakunnan jäseniä ei olisi enää muutaman vuoden kuluttua uskallettu
kutsua "pyhiksi ja uskoviksi", koska joukossa olisi jo ollut muitakin.
Aikaisemmin minulla oli monimutkainen seurakunta oppi:
On näkyvä seurakunta, johon kuuluu muitakin kuin
uskovia. Näkymätön seurakunta on sitten varsinainen
Kristukseen uskovien joukko, tosi seurakunta. Viimeksi
mainittu kuuluu osana näkyvään seurakuntaan.
Tätä oppia on perusteltu Raamatun nisu ja luste
-vertauksella. Nisu ja luste saivat kasvaa rinnakkain
elonleikkuuseen asti. Tähän nojaten on esitetty, että
seurakuntaan voi kuulua kääntymättömiäkin.
Herra Jeesus Kristus selitti kuitenkin toisin kuin kirkollisuus:
"Pelto on maailma" (Matt.13:38).
Seurakunnan jäsenet ja uskosta osattomat
elävät samassa maailmassa rinnakkain.
Näkymätöntä seurakuntaa ei ole Raamatun mukaan; päinvastoin sen
tulee 'loistaa kaikille huoneessa oleville"(Matt.5:15).
Raamattu tuntee vain yhdenlaisia seurakuntia: uskovien
seurakuntia (vrt. Ef. 2:1-6, 13, 19; 1 Kor. 12:13).
Jotka ottavat Sanan vastaan, ne tulee liittää näkyvään seurakuntaan (Apt. 2:41).
Oma lapsikastelulla eksytetty maamme on lähetystyön kohde, kuten muutkin pakanakansat.
Kristillinen tietomme eikä lapsikastelu tee meistä kristittyä kansaa.
Eihän pelkkä pään tieto voi tehdä yksityisestä ihmisestäkään kristittyä.
Sitä mukaa kuin teemme opetuslapsiksi kaikkia kansoja,
kastamme niiden uskoon tulleet jäsenet ja opetamme
heille kaikki Raamatun aarteet.
Sylilasta ei voi tehdä lapsikastelulla opetuslapseksi. Tarvitaan henkilökohtainen usko syntien anteeksi Antajaan (Room. 3:21-26; 10:9, 10).
Usko tulee kuulemisesta (Room.10:17), Sanan kautta (1 Piet. 1:3, 23; Jaak. 1:18) eikä millään taikatempulla kuten esim juuri lapsikastelulla.
Jakeen Mark. 16:16 sisältö on joskus lapsikastelulahkossa esitetty
seuraavasti: "Joka uskoo ja on kastettu, se pelastuu"
tai: "Uskova ja kastettu on pelastuva". Kastaa-sanan
on selitetty olevan menneessä muodossa, aoristissa.
Alkukielessä myös uskoa-verbi on aoristissa, ja
tarkasti ottaen virke tulisi kääntää:
"Joka tuli uskoon ja kastettiin, se pelastuu. "
Se, joka ei usko, tuomitaan kadotukseen. Jeesus ei käskenyt kastaa häntä eikä missään esitä viittaustakaan lapsikastelun puolesta.
Viekää rohkeasti pienokaisenne kasteelle oikeaan kirkkoon!
Eipä ollut lapsilla eri pelastuksen porttia Nooankaan päivinä. Ei ole olemassa viattomuuden arkkia. Älä anna hurmahenkien eksyttää itseäsi.
He käyvät kuin kiljuvat jalopeurat lasten kastamisen kimppuun, heidän eksyttävä henkensä tietää, että kasteessa lapsi siirtyy tämän maailman ruhtinaan valtakunnasta Jumalan valtakuntaan ja he pilkkaavat sitä armon Henkeä,jonka lapsesi kasteessa saa.
V-o-i p-y-h-ä y-k-s-i-n-k-e-r-t-a-i-s-u-u-s !!!
Kirjoitus on hyvin tunteella kirjoitettu ja kovasti humaani! mutta ikävä kyllä täysin Raamatulla perustelematon kirjoitus!!!
Puhuit Nooan päivistä-
Luetaan mitä Aabraman yritti tehdä sodoman ja gomorran eteen!
>>1 Moos 18:20. Niin Herra sanoi: "Valitushuuto Sodoman ja Gomorran tähden on suuri, ja heidän syntinsä ovat ylen raskaat.
21. Sentähden minä menen alas katsomaan, ovatko he todella tehneet kaiken sen, josta huuto on minun eteeni tullut, vai eivätkö; minä tahdon sen tietää."
22. Ja miehet kääntyivät sieltä ja kulkivat Sodomaan päin, mutta Aabraham jäi vielä seisomaan Herran eteen.
23. Ja Aabraham lähestyi häntä ja sanoi: "Aiotko siis hukuttaa vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa?
24. Entä jos kaupungissa on viisikymmentä vanhurskasta; aiotko hukuttaa heidät etkä säästä paikkaa siellä olevain viidenkymmenen vanhurskaan tähden?
25. Pois se, että sinä näin tekisit: surmaisit vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa, niin että vanhurskaan kävisi samoin kuin jumalattoman! Pois se sinusta! Eikö kaiken maan tuomari tekisi oikeutta?"
26. Ja Herra sanoi: "Jos löydän Sodoman kaupungista viisikymmentä vanhurskasta, niin minä heidän tähtensä säästän koko paikan".
27. Aabraham vastasi ja sanoi: "Katso, olen rohjennut puhua Herralleni, vaikka olen tomu ja tuhka.
28. Entä jos viidestäkymmenestä vanhurskaasta puuttuu viisi; hävitätkö viiden tähden koko kaupungin?" Hän sanoi: "En hävitä, jos löydän sieltä neljäkymmentä viisi".
29. Ja hän puhui vielä hänelle sanoen: "Entä jos siellä on neljäkymmentä?" Hän vastasi: "Niiden neljänkymmenen tähden jätän sen tekemättä".
30. Aabraham sanoi: "Älköön Herrani vihastuko, että vielä puhun. Entä jos siellä on kolmekymmentä?" Hän vastasi: "En tee sitä, jos löydän sieltä kolmekymmentä".
31. Mutta hän sanoi: "Katso, minä olen rohjennut puhua Herralleni. Entä jos siellä on kaksikymmentä?" Hän vastasi: "Niiden kahdenkymmenen tähden jätän hävittämättä".
32. Ja hän sanoi: "Älköön Herrani vihastuko, että puhun vielä tämän ainoan kerran. Entä jos siellä on kymmenen?" Hän vastasi: "Niiden kymmenen tähden jätän hävittämättä".
33. Ja Herra lähti pois, senjälkeen kuin hän oli lakannut puhumasta Aabrahamin kanssa, ja Aabraham palasi kotiinsa.>Luetaan sekin nyt Raamatusta!
>>1 Moos 7:1. Ja Herra sanoi Nooalle: "Mene sinä ja koko perheesi arkkiin, sillä
sinut minä olen tässä sukukunnassa havainnut hurskaaksi edessäni.
2. Kaikkia puhtaita eläimiä ota luoksesi seitsemän paria, koiraita ja naaraita, mutta epäpuhtaita eläimiä kutakin yksi pari, koiras ja naaras.
3. Niin myös taivaan lintuja seitsemän paria, koiraita ja naaraita, että siemen säilyisi elossa koko maan päällä.
4. Sillä seitsemän päivän kuluttua minä annan sataa maan päälle neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä ja hävitän maan päältä kaikki olennot, jotka olen tehnyt."
5. Ja Nooa teki näin, aivan niin kuin Herra oli hänen käskenyt tehdä.
6. Nooa oli kuudensadan vuoden vanha, kun vedenpaisumus tuli maan päälle.
7. Ja Nooa ja hänen poikansa, vaimonsa ja miniänsä hänen kanssaan menivät arkkiin vedenpaisumusta pakoon.
8. Puhtaita eläimiä ja epäpuhtaita eläimiä, lintuja ja kaikkia, joita maassa matelee,
9. meni Nooan luo arkkiin kaksittain, koiras ja naaras, niinkuin Jumala oli Nooalle käskyn antanut.
10. Ja niiden seitsemän päivän kuluttua tuli vedenpaisumus maan päälle.
11. Ja sinä vuonna, jona Nooa oli kuudensadan vuoden vanha, sen toisena kuukautena, kuukauden seitsemäntenätoista päivänä, sinä päivänä puhkesivat kaikki suuren syvyyden lähteet, ja taivaan akkunat aukenivat.
12. Ja satoi rankasti maan päälle neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä.
13. Juuri sinä päivänä menivät Nooa sekä Seem, Haam ja Jaafet, Nooan pojat, ja Nooan vaimo ja hänen kolme miniäänsä heidän kanssaan arkkiin;
14. he ja kaikki metsäeläimet lajiensa mukaan ja kaikki karjaeläimet lajiensa mukaan ja kaikki matelijat, jotka maan päällä matelevat, lajiensa mukaan ja kaikki linnut lajiensa mukaan, kaikki lintuset, kaikki, mikä siivekästä on.
15. Ja ne menivät Nooan luo arkkiin kaksittain, kaikki liha, kaikki, jossa oli elämän henki.
16. Ja ne, jotka menivät sisälle, olivat koiras ja naaras kaikesta lihasta, niinkuin Jumala oli hänelle käskyn antanut. Ja Herra sulki oven hänen jälkeensä.
17. Silloin tuli vedenpaisumus maan päälle, tuli neljänäkymmenenä päivänä; ja vedet paisuivat ja nostivat arkin, niin että se kohosi korkealle maasta.
18. Ja vedet saivat vallan ja paisuivat suuresti maan päällä, ja arkki ajelehti veden pinnalla.
19. Ja vedet nousivat nousemistaan maan päällä, niin että kaikki korkeat vuoret kaiken taivaan alla peittyivät.
20. Viisitoista kyynärää vesi nousi vuorten yli, niin että ne peittyivät.
21. Silloin hukkui kaikki liha, joka maan päällä liikkui: linnut, karjaeläimet, metsäeläimet ja kaikki pikkueläimet, joita maassa vilisi, sekä kaikki ihmiset.
22. Kaikki, joiden sieramissa oli elämän hengen henkäys, kaikki, jotka elivät kuivalla maalla, kuolivat.
23. Niin Herra hävitti kaikki olennot, jotka maan päällä olivat, niin hyvin ihmiset kuin myös karjaeläimet, matelijat ja taivaan linnut; ne hävisivät maan päältä. Ainoastaan Nooa sekä ne, jotka olivat hänen kanssansa arkissa, jäivät henkiin.>Apostoli Pietari kertoo samasta asiasta-
>>1 Piet 3:20 Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta.
21. Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,!>1. Joh. 1:7
Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, (veri) puhdistaa meidät kaikesta synnistä.
Apt.22:16 "Ja nyt. mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi Hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi:" (Saulus oli perheetön)
Sama asia perheellisille, joilla on myös lapsia:
Apt.2:38 "Niin Pietari sanoi heille: Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi,niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
Apt.2:39 "Sillä teille ja teidän l a p s i l l e n n e tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu,"
Eläessään Jeesus ei kastanut ketään, koska Jeesuksen pelastavaan vereen ja kuolemaan kastaminen ei ollut mahdollista ennen Sovintoveren vuodattamista, siksi Jeesuksen asettama kaste annettiin vasta Golgatan jälkeen:
Room.6:3 "Vai ettekö tiedä, että kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut".
Matt.28:18 "Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi; Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
Matt.28:19 "Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
Matt.28:20 "ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."
Kasteessa Pyhä Henki laskeutuu lapsesi ylle kyyhkysen tavoin! Ja taivaassa enkelit riemuitsevat kun lapsesi ylle puetaan Kristuksen antamat pienet häävaatteet:
Gal.3:27 "Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet".
Mahdollisesti pian tuleviin häihin on lasten ilo lähteä Kristuksen kasteessa antama hääpuku päällä, eikä suinkaan pelkkä viattomuuden vaippa tai opinkaapu harteilla. Lasten on hyvä olla Nooan arkissa sisällä (kastettuja) kun Ihmisen Pojan päivä tulee.
1 Piet 3: 21. "Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta"
Pietari tarkoittaa tässä, että kastetussa ja uskovaisessa ihmisessäkin riippuu kiinni turmeltunut liha, vaikka synnit ovatkin anteeksi. Tästä turmeluksesta vapautuu kokonaan vasta kun siirtyy ajasta ikuisuuteen.
"Ja he toivat hänen tykönsä myös pieniä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta sen nähdessään opetuslapset
nuhtelivat tuojia. Mutta Jeesus kutsui lapset tykönsä ja sanoi: 'Sallikaa lasten tulla minun tyköni älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta. Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle' " (Luuk. 18:15-17).
Sylilapsikastelua puolustetaan usein Jeesuksen sanoilla: älkääkä estäkö heitä.
Kuitenkin Jeesus itse siunasi lapset, jotka tuotiin Hänen luokseen.
Vanhemmat antoivat Jeesukselle tilaisuuden tehdä lapsille, mitä Hän halusi. Lapset luovutettiin Jeesuksen syliin.
Jo toimintansa alussa Jeesus kastoi opetuslastensa välityksellä (Joh. 4:l, 2). Hän olisi voinut nytkin käskeä opetuslapsiaan suorittamaan
kasteen. Varsinkin, jos se olisi voinut tapahtua vihmomalla tai valelemalla siis kastelemalla, siinä ei olisi ollut
vaikeuksia. Tämä ei ollut Jeesuksen tahto!
"Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja
siunasi heitä" (Mark. 10:16).
Lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta. Lapsilta ei
tarvitse eikä voi vaatia uskoontuloa, kastetta eikä pyhitystä. Vasta, kun he tulevat ymmärtävään ikään, heillä on tilaisuus ratkaista, tahtovatko ottaa
Jeesuksen vastaan (Joh. 1:12), pukea Hänet päälleen(Gal. 3:27).
Raamatusta ei löydy lapsikastelua.
että tarvitseeko siihen kasteeseen niin kamalasti paneutua.
Kullekin varmasti se kaste tulee tuolta ylhäältä Pyhältä Hengeltä eikä mistään rituaaleista.
Toisarvoinen asia koko kaste.
Tärkeintä om löytää Jumala.
Ja tajuta rakkauden sanoma.
Sen jälkeen tai vaikkapa miksei sitä ennekin eikun kasteelle.
Saahan yhteisöt noista kastetuista lisää "rahan tuojia" tuohon seurakuntaansa.
Et silviisii
>>Sanot-
>>Saahan yhteisöt noista kastetuista lisää "rahan tuojia" tuohon seurakuntaansa.
kun on uusintakasteilla henkilö sidottu kiinni ruotuun, niin kymmenysten lisäksi tulee rahalahjoituksia, testamentteja, taloja, osakkeita jne.
että heh, heh.....
Suomessa on paljon uskovia, jotka ovat ymmärtäneet tuon jo kauan. Eivät läheskään kaikki uskovaiset kastata vauvojaan!! Ne, jotka kastattavat, eivät yleensä edes ole uskossa. (Suurin osa.)
Jokaisen Jeesukseen uskovan tulee kastattaa itsensä. Siis itsensä. Ketään ei pitäisi kastaa etukäteen vastasyntyneenä.
Mielestäni tämä asia on sanottu Raamatussa harvinaisen selvästi, joten ihmettelen kovasti miksi ihmiset eivät AJATTELE ITSE - vaan noudattavat isien perinnäissääntöjä ja kirkon tapoja orjallisesti. Jopa lestadiolaiset tekevät niin, vaikka tietävätkin, että vain jokainen uskovainen on Jumalan lapsi. Siis ihminen joka uskoo. Ei kaikki lestaperheidenkään lapset ole uskossa, silti kaikki kastetaan "varulta" etukäteen. Miksi?'
On kastettu lapsena. Olen tullut uskoon. Olen luopunut uskosta. Olen tullut uudestaan uskoon. Olen kastettu aikuisena. Olen luopunut jälleen uskosta. Olen tullut taas uskoon, saanut ja ottanut vastaan kutsun Jumalan valtakuntaan, armosta. Taas langennut maailman teille. Jälleen saanut armon.
Huomisestani en enää uskalla suureen ääneen julistaa.
Kaste ja kaste. Oppi ja oppi.
Minulle vain ja ainoastaan Jeesuksen Kristuksen ristinkuolema syntieni sovitukseksi merkitsee, riittää. Se on kaikki. Armosta.
Ihminen on tosi rajoittunut ja ihmisen kuva Jumalasta vielä rajallisempi. Minun Jumalani alkaa vasta siitä, mihin oma käsityskykyni Jumalasta loppuu.
Vedetään vaan kaikki köyttä kasteopista tai syntien anteeksi antamisesta/saamisesta. Uskosta (missä kulkee raja uskon ja epäuskon/epävarmuuden välillä). Mutta ketä se rakentaa? Jospa kaikki hiljentyisimme vaikkapa sen 1. Kor. 12 edessä.
Tai sitten viritellää vaihteeksi keskustelua vaikkapa 1 Kor.11 (pään peittäminen jumalanpalveluksessa)
1. Jos minä ihmisten ja enkelein kielillä puhuisin, ja ei minulla olisi rakkautta, niin minä olisin kuin helisevä vaski tai kilisevä kulkuinen.
2. Ja jos minä propheteerata taitaisin, ja kaikki salaisuudet tietäisin ja kaiken tiedon, ja minulla olis kaikki usko, niin että minä vuoret siirtäisin, ja ei olisi minulla rakkautta, niin en minä mitään olisi.
3. Ja jos minä kaiken tavarani kuluttaisin köyhäin ravinnoksi, ja jos minä antaisin ruumiini poltettaa, ja ei olisi minulla rakkautta, niin ei se olisi minulle mitään hyödyllinen.
5 Mutta jokainen vaimo, joka rukoilee eli propheteeraa peittämättömällä päällä, se häpäisee päänsä; sillä se on niinkuin se ajeltu olis.
6 Sillä ellei vaimo anna itsiänsä peittää, niin kerittäkään myös hänen hiuksensa; vaan että se on ruma, että vaimon pitäis keritty eli ajeltu oleman, niin peittäkään päänsä.
7 Mutta ei miehen pidä päätänsä peittämän, sillä hän on Jumalan kuva ja kunnia; mutta vaimo on
miehen kunnia.
13 Tuomitkaat itse keskenänne: onko se kaunis, että vaimo avopäin Jumalaa rukoilee?
14 Eikö luontokin sitä teille opeta, että se on miehelle häpiäksi, jos hänellä on pitkät hiukset?
15 Mutta vaimolle on se kunniaksi, että hänellä on pitkät hiukset; sillä hiukset ovat hänelle peitteeksi annetut.
8 Sillä ei mies ole vaimosta, mutta vaimo on miehestä.
9 Ja ei mies ole luotu vaimon tähden, mutta vaimo on luotu miehen tähden.
10 Sentähden pitää vaimon pitämän voiman päänsä päällä enkelitten tähden;
1. Korinttolaiskirje 11 (Biblia 1776)
Kumoaisi rakkauden vaatimuksen ?
Johanneksen Evankeliumi 13
34. Uuden käskyn minä teille annan, että te rakastaisitte teitänne keskenänne, niinkuin minä teitä rakastin, että te myös toinen toistanne rakastaisitte.
35. Siitä pitää kaikkein tunteman teidät minun opetuslapsikseni, jos te keskenänne rakkauden pidätte.
36. Sanoi Simon Pietari hänelle: Herra, kuhunkas menet? Jesus vastasi häntä: kuhunka minä menen, et sinä taida nyt minua seurata, mutta tästälähin sinä olet minua seuraava.
37. Pietari sanoi hänelle: Herra, miksi en minä nyt taida sinua seurata? minä panen henkeni sinun edestäs.
38. Jesus vastasi häntä: sinä panet henkes minun edestäni? Totisesti, totisesti sanon minä sinulle: ei laula kukko ennenkuin sinä olet kolmasti minun kieltänyt.
Lapsikaste tehtiin Jeesus-lapselle. Maria ja Joosef veivät Hänet kastettavaksi.
Luukkaan Evankeliumi 2
21. Ja kuin kahdeksan päivää kulunut oli, että lapsi piti ympärileikattaman, kutsuttiin hänen nimensä Jesus, joka niin oli enkeliltä kutsuttu jo ennen kuin hän sikisi äitinsä kohdussa.
22. Ja kuin heidän puhdistuspäivänsä olivat täytetyt Moseksen lain jälkeen, veivät he hänet Jerusalemiin, asettaaksensa häntä Herran eteen,
23. (Niinkuin kirjoitettu on Herran laissa: kaikki miehenpuoli, joka ensin avaa äitinsä kohdun, pitää kutsuttaman Herralle pyhäksi,)
24. Ja uhrataksensa, niinkuin sanottu on Herran laissa, pari mettistä eli kaksi kyhkyläisen poikaa.
25. Ja katso, mies oli Jerusalemissa, jonka nimi oli Simeon: tämä oli hurskas ja jumalinen mies, odottain Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänessä.
26. Ja hänelle oli sanottu Pyhältä Hengeltä, ettei hänen pitänyt ennen kuolemaa näkemän, kuin hän näkis Herran Kristuksen.
27. Ja hän tuli Hengen kautta templiin. Ja kuin vanhemmat toivat lapsen Jesuksen sisälle, tehdäksensä hänen edestänsä lain tavan jälkeen,
28. Niin hän otti hänen syliinsä, ja kiitti Jumalaa ja sanoi:
29. Nyt sinä, Herra, lasket palvelias rauhaan menemään, sanas jälkeen;
30. Sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutes,
31. Jonka sinä valmistit kaikkein kansain eteen,
32. Valkeudeksi valistamaan pakanoita ja sinun kansas Israelin kunniaksi.
33. Ja Joseph ja hänen äitinsä ihmettelivät niitä, joita hänestä sanottiin.
34. Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidillensä: katso, tämä on pantu lankeemiseksi ja nousemiseksi monelle Israelissa, ja merkiksi, jota vastaan sanotaan:
35. (Ja sinunkin sielus lävitse pitää miekan käymän:) että monen sydämen ajatukset ilmoitettaisiin.
ei leikattu vai kastettu VAAN leikattu eli kastettu. Meille KOULUSSA opetettiin,e ttä ympärileikkaus vanhan testamentin aikaan oli kasteen edelläkävijä eli vastasi kastetta.
Juutalaiset vetoavat tähän saadakseen jatkaa ympärileikkauksia ja helluntailaiset käsittääkseni aikuiskasteeseen sillä perusteella että Jeesus tavallaan kastettiin kaksi kertaa: vauvan ympärileikkaus ja aikuisena vesikaste Johannes Kastajalta.
-- Minusta tämä kaste ei taivaaseen pääsyn kannalta ole ratkaiseva sillä sekä kaste että ehtolliinen ovat 'vain'hyvän omantunnon liittoja Jumalan kanssa ja uskonvahvistajia toimenpiteinä.Niissä tulee hyvä mieli ja usko vahvistuu. Syntien anteeksisaaminen on eri asia.
Lapsikastelulahkolaiset ovat esittäneet, että vanhan liiton ympärileikkausta
vastaisi uudessa liitossa lapsikastelu. Pitääkö tämä paikkansa?
Vanhaan liittoon,otettiin poikalapset kahdeksan päivän ikäisinä: "Kahdeksantena päivänä ympärileikattakoon pojan esinahan liha" (3 Moos. 12:3).
Tätä uuteen liittoon sovittaen on pidetty velvollisuutena kastella sylilapset.
Uusi testamentti ei esitä ympärileikkausta raamatullisen kasteen esikuvana, vaan raamatullisen uudestisyntymisen:
"Hänessä (Jeesuksessa) te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella"
(Kol. 2: 11).
"Oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa" (Room. 2:29).
Pakana on ympärileikattu silloin, kun hän on uudestisyntynyt Pyhästä Hengestä.
Sydämen ympärileikkaus on tosin mainittu jo Vanhassa testamentissa (esim. 5 Moos. 10: 16; 30:6), mutta se ei ollut pääsyvaatimus vanhaan liittoon. Riitti, kun oli Aabrahamin jälkeläinen lihan mukaan. Israelin kansa kuului tuohon liittoon kokonaisuudessaan.
Jumala sanoi Aabrahamille:
"Tämä on minun liittoni sinun ja sinun jälkeläistesi kanssa" (1 Moos. 17: 10).
Siinain vuoren juurella tehtiin myös liitto Israelin kansan kanssa.
"Katso, tämä on sen liiton veri, jonka Herra on tehnyt teidän. kanssanne. . . " (2 Moos.
24:.
On siis selvää, että näihin liittoihin kuuluivat myös sylilapset.
"Sukupolvesta sukupolveen ympärileikattakoon jokainen poikalapsi teidän keskuudessanne kahdeksan päivän vanhana ... ja niin minun liittoni on oleva merkitty teidän lihaanne iankaikkiseksi liitoksi" (1 Moos. 17:12, 13).
Vanhaan liittoon saattoi kuulua vastasyntyneitäkin.
Pakanakansojen jäsenet olivat vuorostaan kokonaan liiton ulkopuolella. Heillä ei ollut mitään oikeutta liittoon: ympärileikkaukseen. Jos he tahtoivat päästä siihen, heidän tuli liittyä Israelin kansaan. Jumala määritteli asian tarkasti:
"Ympärileikattakoon jokainen poikalapsi teidän keskuudessanne kahdeksan päivän vanhana, niin hyvin kotona syntynyt palvelija kuin muukalaiselta, keneltä tahansa, rahalla ostettu, joka ei ole sinun jälkeläisiäsi" (1 Moos. 17:12).
MUTTA Uusi liitto on erilainen:
"Katso, päivä tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton; en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta, ja jonka liittoni he ovat rikkoneet, vaikka minä olin ottanut heidät omikseni, sanoo Herra" (Jer. 31:31, 32; vrt. Hebr. 8:8, 9).
"Sanoessaan 'uuden' hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi; mutta se, mikä vanhenee ja käy iälliseksi, on lähellä häviämistään" (Hebr 8:13).
Uuteen liittoon kuuluvat ne, jotka ovat omistaneet uskossa Jeesuksen Herrakseen.
"Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja
niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani. Silloin ei enää toinen opeta toistansa eikä veli veljeänsä sanoen: 'Tuntekaa Herra'. Sillä he kaikki tuntevat minut, pienimmästä suurimpaan, sanoo Herra; sillä minä annan anteeksi heidän rikoksensa
enkä enää muista heidän syntejänsä" (Jer 31:33, 34).
Vanha testamenttikin siis todistaa: Uuden liiton seurakuntiin kuuluu vain uudestisyntyneitä. Ellemme ole juutalaisia, voimme olla vain joko uudesisyntyneitä tai pakanoita. Välimuotoja ei ole!
Kristillinen kaste ei kuulu pakanoille, vaan uskoon tulleille. "Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä" (Matt.7:6).
Uudessa liitossa ei ole enää väliä, mistä kansasta olemme lähtöisin. Siihenkin hyväksytään tosin vain Aabrahamin jälkeläisiä, mutta ei enää lihan mukaan
syntyneitä.
"Eivät ne, jotka lihan puolesta ovat lapsia, ole Jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset, ne luetaan siemeneksi" (Room. 9:.
"Ne, jotka uskoon perustautuvat ovat Aabrahamin lapsia" (Gal. 3:7).
"Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan" (Gal. 3:29).
Uusi liitto on myös tehty Israelin kanssa (Jer. 31:33). Pakanat voivat nyt kuulua Israelin heimoon! Heidän muuttunut elämänsä osoittaa heidän olevan uuden liiton kansaa.
On muistettava, että erään kerran myös Israelin kansa sai kasteen.
" Isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi ja saivat kaikki kasteen
Mooseksen pilvessä ja meressä" (1 Kor. 10:l,..2).
Jokainen miespuolinen Israelin kansan jäsen lähti Egyptistä ympärileikattuna (Joos. 5:5), mutta nyt he kaikki saivat kasteen. Nämä ovat kaksi eri tapahtumaa.
Nytkin voidaan kastaa jokainen, joka on saanut Kristuksen ympärileikkauksen, tullut Aabrahamin jälkeläiseksi lupauksen mukaan. Vastasyntyneetkin kastettiin Punaisessa meressä. Samoin nyt jokainen vastikään raamatullisesti uudestisyntynyt voidaan kastaa raamatullisesti.
Kaste ja ympärileikkaus on yritetty saada toisiaan vastaaviksi laitosportossa lapsikastelurituaalissa lukemalla jakeen Kol. 2:11 perään seuraava
jae:
"Olette ympärileikatut ... Kristuksen ympärileikkauksella: ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta. . ."
Jakeen 11 lopussa on raamatunkäännöksessämme kaksoispiste, ja siitä saa kuvan, että kaste on Kristuksen ympärileikkaus.
Alkutekstiin on virheellisesti sille kohdalle sijoitettu pilkku.
Ajatus, joka on haluttu valheellisesti saada siitä, on tämä: Olette ympärileikatut ja olette kasteessa haudatut. Tämä on siis valhe.
Vuodelta 1896 peräisin oleva Uusi testamentti ilmaisee asian: "Jonka kautta te myös
ympärileikatut olette sillä ympärileikkauksella, joka käsittä tapahtuu, syntisen ruumiin poispanemisen kautta lihassa Kristuksen ympärileikkauksella. Ynnä hänen kanssaan kasteen kautta haudatut. . ."
Raamatun ilmoittama järjestys on selvä:
VAIN raamatullisesti uudestisyntyneet kastetaan. Raamatun SANA ei tunne lapsikasteluharhaoppia vaan tuomitsee sen.
"ei leikattu vai kastettu VAAN leikattu eli kastettu. Meille KOULUSSA opetettiin,e ttä ympärileikkaus vanhan testamentin aikaan oli kasteen edelläkävijä eli vastasi kastetta."
-no mita koulut tietavat Jumalan sanasta? kerro minulle! laheskaan kaikki uskonnon opettajat eivat ole omakohtaisesti uskossa. minun ylaasteen aikainen uskonto-opettaja puhui meille mm. joogasta ja sen "hyvyydesta".
-Jeesus kastettiin tasantarkkaa YHDEN kerran. ymparileikkaus on ymparileikkaus ja kastaminen on kastaminen. ne ovat kaksi AIVAN ERI asiaa. ja hellarit eivat opeta etta Jeesus olisi kastettu kaksi kertaa koska hanta ei kastettu kahta kertaa. yksi kerta riittaa, ja se yksi kerta tulee tapahtua uskonratkaisun jalkeen.
"Minusta tämä kaste ei taivaaseen pääsyn kannalta ole ratkaiseva"
-niin, ei kaste ketaan pelastakaan, vaan se usko Jeesukseen, aivan niinkuin Raamattu sen meille kertoo. kaste on oman vanhan ihmisen ja lihan hautaamista. kaste on kuuliaisuuden osoitus. Jeesus kavi kasteella, miksi me emme kavisi kasteella?