"Porvarin" sanomaa:
"Miten Tampereella osoitetaan kiitollisuutta veteraaneille?
Tampereelta ei löydy yhtään museota joka kertoisi Tamperelaisten sotaveteraanien sankariteoista Suomen sodissa.
Eiköhän olisi aika kerätä historiallisesti arvokas tieto talteen niiltä veteraaneilta jotka vielä ovat kertomassa ja jakaa sitä tietoa nuoremmille sukupolville.
Omana kouluaikanani sitä osaa Suomen historiasta ei käyty juuri lainkaan läpi.
Toivottavasti edes lapsemme ja lapsenlapsemme saavat kuulla isoisiensä urotöistä ja olla heistä ylpeitä.
Virossa on nyt se tilanne että vanhemmat opiskelevat omaa todellista historiaansa yhdessä lastensa kanssa. Koska meillä?"
Todellisuutta poiminnalle em. "Porvarin" hehkutuksesta: 'Toivottavasti edes lapsemme ja lapsenlapsemme saavat kuulla isoisiensä urotöistä ja olla heistä ylpeitä."
"Liiat unilääkkeet heikentävät vanhusten muistia
Kahden viikon lääkitysohje on unohtunut lääkäreiltä
Terveydenhuolto pahentaa ja nopeuttaa itse vanhusten dementoitumista uni- ja psyykenlääkkeillä. Lääkärit määräävät varsin löyhäkätisesti ja vuosi vuodelta enemmän unilääkkeitä suomalaisille, etenkin iäkkäille ihmisille.
Viime kesänä
julkaistu ranskalaistutkimus osoittaa, että pitkäaikainen bentsodiatsepiinien käyttö vähentää merkittävästi tajunnan ja ymmärtämisen tasoa aivoissa.
Suomalaiset vanhuslääketieteeseen eli geriatriaan perehtyneet lääkärit ovat myös huomanneet ilmiön.
Unilääkkeisiin käytetään Suomessa noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tuhannen suomalaisen joukko nappaa päivässä keskimäärin 53,5 unilääkeannosta.
Alueelliset erot
unilääkkeiden käytössä ovat valtavat. Tuhat ahvenanmaalaista tarvitsee vain 37 unipilleriä, kun taas Etelä-Pohjanmaalla 64 annostakaan ei ihan riitä. Etelä-Pohjanmaa johtaakin kirkkaasti unilääkkeiden käyttötilastoa.
Yli 60 pilleriä tarvitsee myös tuhannen eteläsavolaisen ja kymenlaaksolaisen joukko.
"Suomessa lääkärit eivät ole saaneet aikaan samanlaista ryhtiliikettä unilääkkeiden määräyksiin kuin kollegansa muissa pohjoismaissa. Suomalaiset syövätkin naapurimaiden asukkaisiin verrattuna selvästi eniten unilääkkeitä", kertoo tutkimuspäällikkö Timo Klaukka Kelasta.
Tanskassa viranomaiset puuttuivat ravakasti unilääkkeiden määräämiseen 1990-luvun puolivälissä, ja lääkkeiden käyttö kääntyi laskuun.
Ruotsissa ja Norjassa unilääkkeiden käyttö on pysynyt suunnilleen tasaisena, mutta Suomessa kulutus kasvaa kaiken aikaa parin prosentin vuosivauhtia. Jo useamman vuoden se on ollut suurinta Pohjoismaissa.
Tuoreet tutkimukset
osoittavat, että jatkuvasti käytettynä unilääkkeet heikentävät ihmisen toimintakykyä ja nopeuttavat dementian kehittymistä. Sekä dementoituvat ihmiset että unilääkkeiden suurkuluttajat kuuluvat samaan ikäryhmään, eläkeikäisiin.
Vähintään keskivaikeasta dementiasta kärsii nyt noin 75 000 suomalaista. Heidän määränsä ennustetaan kasvavan 128 000:een vuoteen 2030 mennessä.
"Bentsodiatsepiineja sisältävät unilääkkeet lamaannuttavat ihmisten toimintakykyä ja ajattelua sen ajan, mitä ainetta on veressä. Jos käyttö lopetetaan, ei ole näyttöä pysyvien muutosten syntymisestä. Vanhuksille näitä lääkkeitä määrätään kuitenkin jatkuvaan käyttöön", sanoo geriatrian professori Raimo Sulkava Kuopion yliopistosta.
Lääkäreille opetetaan kyllä, ettei unilääkkeitä pidä määrätä yli kahden viikon käyttöön. Sulkavan mielestä ohje on jäänyt lähinnä käsien pesemiseksi ongelmasta. Kaikki tietävät, ettei kahden viikon ohjetta noudateta.
Jos potilaan univaikeudet jatkuvat yli kaksi viikkoa, pitäisi selvittää, mistä unettomuus johtuu. Syynä voi olla kipu, ahdistus, astma, mahavaivat tai moni muu ongelma. Ne eivät kuitenkaan poistu unilääkkeitä syömällä.
Kahden viikon sääntöä ei juuri noudateta, kun unilääkettä kirjoitetaan vanhuksille. Lääkereseptejä uusitaan terveyskeskuksissa rutiinityönä potilasruuhkan keskellä.
Kelan tilastojen
mukaan esimerkiksi Evijärvellä Etelä-Pohjanmaalla saa yli puolet 75 vuotta täyttäneistä miehistä korvausta unilääkkeistä. Kela-korvausta ei makseta lainkaan pienistä ja halvoista pakkauksista, vaan kyseessä ovat sadan pillerin purkit pitkäaikaiskäyttöön.
Evijärven terveyskeskuksen johtava ja ainoa lääkäri Eila Alaviuhkola-Rantalahti ei oikein osaa selittää, miksi juuri Evijärvellä syödään poikkeuksellisen paljon unilääkkeitä.
"Tämä on laajempi ongelma täällä Etelä-Pohjanmaalla. Meillä on paljon mielialaongelmia täällä. Kyllä vanhukset tarvitsevatkin unensa, jatkuva valvominen sairastuttaa varmasti lisää", Alaviuhkola-Rantalahti sanoo.
Vanhusten lääkitystä
on tutkinut geriatrian opettaja Sirpa Hartikainen Kuopion yliopistosta. Hänen mielestään unilääkeongelmaa ei oteta ihan tosissaan.
"Jatkuva unilääkkeiden käyttö on monella tapaa vaarallista. Lääkkeet heikentävät tasapainoa sekä aivojen kautta että heikentämällä lihaksistoa. Ne panevat tiedon kulun aivoissa takkuamaan. Unilääkkeisiin sitä paitsi tottuu nopeasti ja niiden teho häviää muutamassa kuukaudessa", Hartikainen sanoo.
Viime kesänä julkaistiin laaja Ranskassa tehty tutkimus pitkäaikaisesta bentsodiatsepiinien käytön vaikutuksista vanhuksiin. Bentsodiatsepiini ja sen kaltaiset aineet ovat unilääkkeiden perustana.
Tulokset osoittivat, että näiden lääkkeiden pitkäaikainen käyttö laski selvästi aivojen älyllisen toiminnan tasoa.
MARJUT LINDBERG / Helsingin Sanomat
[email protected]"
"Miten Tampereella osoitetaan kiitollisuutta veteraaneille?
Tampereelta ei löydy yhtään museota joka kertoisi Tamperelaisten sotaveteraanien sankariteoista Suomen sodissa.
Eiköhän olisi aika kerätä historiallisesti arvokas tieto talteen niiltä veteraaneilta jotka vielä ovat kertomassa ja jakaa sitä tietoa nuoremmille sukupolville.
Omana kouluaikanani sitä osaa Suomen historiasta ei käyty juuri lainkaan läpi.
Toivottavasti edes lapsemme ja lapsenlapsemme saavat kuulla isoisiensä urotöistä ja olla heistä ylpeitä.
Virossa on nyt se tilanne että vanhemmat opiskelevat omaa todellista historiaansa yhdessä lastensa kanssa. Koska meillä?"
Todellisuutta poiminnalle em. "Porvarin" hehkutuksesta: 'Toivottavasti edes lapsemme ja lapsenlapsemme saavat kuulla isoisiensä urotöistä ja olla heistä ylpeitä."
"Liiat unilääkkeet heikentävät vanhusten muistia
Kahden viikon lääkitysohje on unohtunut lääkäreiltä
Terveydenhuolto pahentaa ja nopeuttaa itse vanhusten dementoitumista uni- ja psyykenlääkkeillä. Lääkärit määräävät varsin löyhäkätisesti ja vuosi vuodelta enemmän unilääkkeitä suomalaisille, etenkin iäkkäille ihmisille.
Viime kesänä
julkaistu ranskalaistutkimus osoittaa, että pitkäaikainen bentsodiatsepiinien käyttö vähentää merkittävästi tajunnan ja ymmärtämisen tasoa aivoissa.
Suomalaiset vanhuslääketieteeseen eli geriatriaan perehtyneet lääkärit ovat myös huomanneet ilmiön.
Unilääkkeisiin käytetään Suomessa noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tuhannen suomalaisen joukko nappaa päivässä keskimäärin 53,5 unilääkeannosta.
Alueelliset erot
unilääkkeiden käytössä ovat valtavat. Tuhat ahvenanmaalaista tarvitsee vain 37 unipilleriä, kun taas Etelä-Pohjanmaalla 64 annostakaan ei ihan riitä. Etelä-Pohjanmaa johtaakin kirkkaasti unilääkkeiden käyttötilastoa.
Yli 60 pilleriä tarvitsee myös tuhannen eteläsavolaisen ja kymenlaaksolaisen joukko.
"Suomessa lääkärit eivät ole saaneet aikaan samanlaista ryhtiliikettä unilääkkeiden määräyksiin kuin kollegansa muissa pohjoismaissa. Suomalaiset syövätkin naapurimaiden asukkaisiin verrattuna selvästi eniten unilääkkeitä", kertoo tutkimuspäällikkö Timo Klaukka Kelasta.
Tanskassa viranomaiset puuttuivat ravakasti unilääkkeiden määräämiseen 1990-luvun puolivälissä, ja lääkkeiden käyttö kääntyi laskuun.
Ruotsissa ja Norjassa unilääkkeiden käyttö on pysynyt suunnilleen tasaisena, mutta Suomessa kulutus kasvaa kaiken aikaa parin prosentin vuosivauhtia. Jo useamman vuoden se on ollut suurinta Pohjoismaissa.
Tuoreet tutkimukset
osoittavat, että jatkuvasti käytettynä unilääkkeet heikentävät ihmisen toimintakykyä ja nopeuttavat dementian kehittymistä. Sekä dementoituvat ihmiset että unilääkkeiden suurkuluttajat kuuluvat samaan ikäryhmään, eläkeikäisiin.
Vähintään keskivaikeasta dementiasta kärsii nyt noin 75 000 suomalaista. Heidän määränsä ennustetaan kasvavan 128 000:een vuoteen 2030 mennessä.
"Bentsodiatsepiineja sisältävät unilääkkeet lamaannuttavat ihmisten toimintakykyä ja ajattelua sen ajan, mitä ainetta on veressä. Jos käyttö lopetetaan, ei ole näyttöä pysyvien muutosten syntymisestä. Vanhuksille näitä lääkkeitä määrätään kuitenkin jatkuvaan käyttöön", sanoo geriatrian professori Raimo Sulkava Kuopion yliopistosta.
Lääkäreille opetetaan kyllä, ettei unilääkkeitä pidä määrätä yli kahden viikon käyttöön. Sulkavan mielestä ohje on jäänyt lähinnä käsien pesemiseksi ongelmasta. Kaikki tietävät, ettei kahden viikon ohjetta noudateta.
Jos potilaan univaikeudet jatkuvat yli kaksi viikkoa, pitäisi selvittää, mistä unettomuus johtuu. Syynä voi olla kipu, ahdistus, astma, mahavaivat tai moni muu ongelma. Ne eivät kuitenkaan poistu unilääkkeitä syömällä.
Kahden viikon sääntöä ei juuri noudateta, kun unilääkettä kirjoitetaan vanhuksille. Lääkereseptejä uusitaan terveyskeskuksissa rutiinityönä potilasruuhkan keskellä.
Kelan tilastojen
mukaan esimerkiksi Evijärvellä Etelä-Pohjanmaalla saa yli puolet 75 vuotta täyttäneistä miehistä korvausta unilääkkeistä. Kela-korvausta ei makseta lainkaan pienistä ja halvoista pakkauksista, vaan kyseessä ovat sadan pillerin purkit pitkäaikaiskäyttöön.
Evijärven terveyskeskuksen johtava ja ainoa lääkäri Eila Alaviuhkola-Rantalahti ei oikein osaa selittää, miksi juuri Evijärvellä syödään poikkeuksellisen paljon unilääkkeitä.
"Tämä on laajempi ongelma täällä Etelä-Pohjanmaalla. Meillä on paljon mielialaongelmia täällä. Kyllä vanhukset tarvitsevatkin unensa, jatkuva valvominen sairastuttaa varmasti lisää", Alaviuhkola-Rantalahti sanoo.
Vanhusten lääkitystä
on tutkinut geriatrian opettaja Sirpa Hartikainen Kuopion yliopistosta. Hänen mielestään unilääkeongelmaa ei oteta ihan tosissaan.
"Jatkuva unilääkkeiden käyttö on monella tapaa vaarallista. Lääkkeet heikentävät tasapainoa sekä aivojen kautta että heikentämällä lihaksistoa. Ne panevat tiedon kulun aivoissa takkuamaan. Unilääkkeisiin sitä paitsi tottuu nopeasti ja niiden teho häviää muutamassa kuukaudessa", Hartikainen sanoo.
Viime kesänä julkaistiin laaja Ranskassa tehty tutkimus pitkäaikaisesta bentsodiatsepiinien käytön vaikutuksista vanhuksiin. Bentsodiatsepiini ja sen kaltaiset aineet ovat unilääkkeiden perustana.
Tulokset osoittivat, että näiden lääkkeiden pitkäaikainen käyttö laski selvästi aivojen älyllisen toiminnan tasoa.
MARJUT LINDBERG / Helsingin Sanomat
[email protected]"
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.