Mitäs te adventistit

lauantaista, vastauksia olkaa hyvä.

selvitähän vähän?

paras tapa? kirjoitti:

selvitähän vähän?

joka ylittää Jumalan käskyvallan.
Sitä on sunnuntain vietto mukamas seitsemäntenä päivänä.

Minä vietän joka päivän. Miksi se ei olisi luvallista adventistien mielestä?

aivan miellyttävä ja asiallinen vastaus. Siunausta sinulle.

EIPÄ TAIDA PYHÄ HENKI SINUA OHJAILLA?

2.Mooseksen kirja:
16:29   Katsokaa, Herra on antanut TEILLE sapatin; sentähden hän antaa teille kuudentena päivänä kahden päivän leivän. OLKOON jokainen alallaan, ÄLKÖÖNKÄ kukaan lähtekö paikaltansa seitsemäntenä päivänä."

Jesaja:
58:13   Jos sinä PIDÄTÄT JALKASI SAPATTIA RIKKOMASTA, niin ettet toimita omia asioitasi minun pyhäpäivänäni, vaan kutsut sapatin ilopäiväksi, Herran pyhäpäivän kunnioitettavaksi ja kunnioitat sitä, niin ettet toimita omia toimiasi, et aja omia asioitasi etkä puhu joutavia,

////Jos lähtisimme määrittämään jotain ohjelmaa tai säännöstöä sapatin viettämiseksi, niin olisimme jo samassa harhassa kuin fariseukset pari tuhatta vuotta sitten.//// Mistä muusta te sitten muita arvostelette kuin tietyistä teoista ja tietyn ohjelman laiminlyönnistä?? JOS JOKU TOHTISI TEHDÄ SINUN ESIMERKKISI MUKAAN NIIN ET SIITÄ MOITTISI! JOTEN PUHEESI ON VÄHINTÄÄNKIN OMITUISTA.

Kannatan Serajan näkökulmaa. Sapattiin liittyy vapaus, lepo ja rauha. Vaikka adventistit opettavat sapatin olevan vielä merkityksellinen useimmat ovat sitä mieltä, että VTn sapattisäädösten aika päättyi Kristukseen ja paras malli sapatille löytyy hänen esimerkistään ja UTstä.

Kai A

vaan kysyä, onko teillä jotakin aivan eritystä tuolle päivälle. Raamatun mukaan älköön yhtään askaretta suoritettako, joten vietättekö päivän sen mukaisesti? Paitsi tietysti hyväähän sai tehdä.

hirvas kirjoitti:

vaan kysyä, onko teillä jotakin aivan eritystä tuolle päivälle. Raamatun mukaan älköön yhtään askaretta suoritettako, joten vietättekö päivän sen mukaisesti? Paitsi tietysti hyväähän sai tehdä.

Lue lisää

Perinteisiä adventistisia sapattiharrastuksia voisi laittaa useampaan eri ryhmään. Ensinnäkin hengelliset asiat, joihin kuuluu kirkossakäynti, Raamatun lukeminen tai tutkiminen, joille nykyisessä kiireisessä elämänrytmissä ei aina arkena ole niin paljon aikaa kuin ehkä toivoisi. Samaan kategoriaan kuulunee ihmisten auttaminen ja lähetystyö. Suurissa aktiivisissa seurakunnissa (joita Suomessa on harvanlaisesti) nuoret ja joskus vanhemmatkin saattavat säännöllisesti sapatti-iltapäivisin järjestää halukkaille esim. käytejä yksinäisten, sairaiden tai vanhusten luona, jne. Omassa seurakunnassani (joka ei valitettavasti ole Suomessa) tällaisia sapatti-iltapäivän toimintaryhmiä on tällä hetkellä neljätoista - eli valinnanvaraa löytyy AIDS sairaalan potilaiden kuntoutuksesta ja rohkaisusta englanninkielen opetukseen lähikylän penskoille (ohjelmassa usein hengellisiä lauluja ja Raamatun kertomuksia).

Harvat jaksavat innostua hengellisistä touhuista aamusta iltaan ja sapatti antaa myös erinomaisen tilaisuuden viettää laadukasta aikaa perheen ja ystävien piirissä. Perjantai-ilta ja sapatti iltapäivä sopivat tähän mainiosti. Vanhastaan oli tapana kutsua sapattisin tupa täyteen vieraita. Minäkin muistan lapsuuteni sapateista hyvän ruuan, vieraiden, naurun ja innokkaan keskustelun sävyttämät sapattilounaat. Täytyy kuitenkin tunnustaa, että nykyiset suomalaiset eivät taida olla kovin hyviä näissä sosiaalisissa hommissa, mutta ei täältä kovin kauas tarvitse mennä, kun käynti adventtikirkossa merkitsee myös lounaskutsua.

Monet seurakunnat pitävät myös säännöllisesti nyyttäreita jolloin halukkaat seurakunnan jäsenet ja tietenkin vieraat syövät yhdessä kirkon tiloissa.

Tietysti sapatti antaa myös hyvän mahdollisuuden luonnosta nauttimiseen. Luontoretket lasten kanssa tai hyvässä seurassa kuuluvat myös perinteiseen adventistiseen sapattiin.

Ja viimeksi vanha suosikki väsyneille ja kiireisille on ottaa sapatti-iltapäivänä kunnon nokoset...

Eli tässä alkua. :)

Kai

Kai_A kirjoitti:

Perinteisiä adventistisia sapattiharrastuksia voisi laittaa useampaan eri ryhmään. Ensinnäkin hengelliset asiat, joihin kuuluu kirkossakäynti, Raamatun lukeminen tai tutkiminen, joille nykyisessä kiireisessä elämänrytmissä ei aina arkena ole niin paljon aikaa kuin ehkä toivoisi. Samaan kategoriaan kuulunee ihmisten auttaminen ja lähetystyö. Suurissa aktiivisissa seurakunnissa (joita Suomessa on harvanlaisesti) nuoret ja joskus vanhemmatkin saattavat säännöllisesti sapatti-iltapäivisin järjestää halukkaille esim. käytejä yksinäisten, sairaiden tai vanhusten luona, jne. Omassa seurakunnassani (joka ei valitettavasti ole Suomessa) tällaisia sapatti-iltapäivän toimintaryhmiä on tällä hetkellä neljätoista - eli valinnanvaraa löytyy AIDS sairaalan potilaiden kuntoutuksesta ja rohkaisusta englanninkielen opetukseen lähikylän penskoille (ohjelmassa usein hengellisiä lauluja ja Raamatun kertomuksia).

Harvat jaksavat innostua hengellisistä touhuista aamusta iltaan ja sapatti antaa myös erinomaisen tilaisuuden viettää laadukasta aikaa perheen ja ystävien piirissä. Perjantai-ilta ja sapatti iltapäivä sopivat tähän mainiosti. Vanhastaan oli tapana kutsua sapattisin tupa täyteen vieraita. Minäkin muistan lapsuuteni sapateista hyvän ruuan, vieraiden, naurun ja innokkaan keskustelun sävyttämät sapattilounaat. Täytyy kuitenkin tunnustaa, että nykyiset suomalaiset eivät taida olla kovin hyviä näissä sosiaalisissa hommissa, mutta ei täältä kovin kauas tarvitse mennä, kun käynti adventtikirkossa merkitsee myös lounaskutsua.

Monet seurakunnat pitävät myös säännöllisesti nyyttäreita jolloin halukkaat seurakunnan jäsenet ja tietenkin vieraat syövät yhdessä kirkon tiloissa.

Tietysti sapatti antaa myös hyvän mahdollisuuden luonnosta nauttimiseen. Luontoretket lasten kanssa tai hyvässä seurassa kuuluvat myös perinteiseen adventistiseen sapattiin.

Ja viimeksi vanha suosikki väsyneille ja kiireisille on ottaa sapatti-iltapäivänä kunnon nokoset...

Eli tässä alkua. :)

Kai

Lue lisää

olen viettänyt lepopäivääni aivan kuten tekin.

hirvas kirjoitti:

olen viettänyt lepopäivääni aivan kuten tekin.

ADVENTISTIT EIVÄT OLE JUMALAN VALITTU KANSA JA HEILLÄ EI OLE LIITTOA JUMALAN KANSSA

Puhuvatko adventistit että on olemassa kaksi eri sapattikäskyä
1. Vanhan liiton sapattikäsky
2. Uuden liiton sapatikäsky

Adventistit väistävät taitavasti asiallisen kesskustelun sapateista.

"Puhu israelilaisille ja sano: Pitäkää minun sapattini, sillä se on merkkinä meidän välillämme, minun ja teidän, sukupolvesta sukupolveen, tietääksenne, että minä olen Herra, joka pyhitän teidät. 16. Ja pitäkööt israelilaiset sapatin, niin että he viettävät sapattia sukupolvesta sukupolveen ikuisena liittona. 17. Se on oleva ikuinen merkki minun ja israelilaisten välillä; sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi ja hengähti."] (2Ms 31:13,16,17)

Tässä sanottiin jakeessa kolmetoista, että ...Pitäkää minun sapattini, sillä se on MERKKINÄ MEIDÄN välillämme.

Siis sapatti on merkki Jumalan ja Israelin välillä.
Luimme myös jakeista kuusitoista ja seitsemäntoista, että ... Ja pitäkööt israelilaiset sapatin ... ikuisena liittona. Se on oleva ikuinen MERKKI minun ja israelilaisten välillä. Me emme ole israelilaisia. Jumala antoi sapatin merkiksi itsensä ja Israelin väliselle liitolle.

[12. Myöskin sapattini minä annoin heille, olemaan merkkinä minun ja heidän välillään, että he tulisivat tietämään, että minä olen Herra, joka pyhitän heidät. 20. ja pyhittäkää minun sapattini; ne olkoot merkkinä välillämme, minun ja teidän, että tulisitte tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.] (Hs 20:12,20)
Jumala sanoi sapatista, että: ...sapatti ... olkoon merkkinä minun ja heidän välillään. ... ja pyhittäkää minun sapattini; ne olkoot merkkinä välillämme, minun ja teidän.

Sapatti on siis Jumalan ja Israelin välinen merkki. Merkki siitä, että Israel kuuluu Jumalalle. Monessa Raamatun kohdassa kerrotaan, että Israel kuuluu Jumalalle, niin kuin aviovaimo kuuluu aviomiehelleen. Luemme yhden kohdan Jesajan kirjasta.

[5. Sillä hän, joka sinut teki, on sinun aviomiehesi, Herra Sebaot on hänen nimensä, sinun lunastajasi on Israelin Pyhä, hän joka kaiken maan Jumalaksi kutsutaan. 6. Sillä niinkuin hyljätyn, syvästi murheellisen vaimon on Herra sinut kutsunut - nuoruuden vaimon, joka on ollut halveksittu, sanoo sinun Jumalasi.] (Jes 54:5,6)
Israelia verrataan Jumalan vaimoon. Samasta asiasta puhutaan monessa muussakin Raamatun kohdassa. (Js 50:1, 62:4,5, Jr 3:20, Hs 16:2,8)

Tällä hetkellä Israel on kuin uskoton vaimo. (Jr 3:6,12) Tästä Jumalan ja Israelin välisestä liitosta syntyi Jeesus. Jeesushan syntyi Pyhästä Hengestä ja israelilaisesta Mariasta. Jeesus oli Jumalan Poika, mutta myös Hän oli juutalainen, Marian poika. Me olemme Jeesuksen morsian.
Odotamme häitä.

Tätä esikuvaa käyttäen Jumala on meidän "appemme!" Israel on "anoppimme!"

AVIOLIITON MERKKI
Nykyään meillä avioliitossamme on merkkinä sormus. Se todistaa, että kuulumme puolisona jollekin. Raamatun aikana pukeutumisesta nähtiin, oliko nainen avioliitossa vai ei. Joissain maissa naimisissa olevat naiset pitävät nykyäänkin huntua. Se on merkki siitä, että he kuuluvat jollekin miehelle. Raamatun aikana avioliiton merkkinä oli huntu. Ja Raamattu puhuu myös pään peittämisestä.
Se oli senaikainen tapa ja merkki, siitä, että nainen oli naimisissa. Meillä miehen ja vaimon välisen liiton merkkinä on sormus. Jumalan ja Israelin välisen liiton merkki on sapatti.

Jos me otamme sapatin käyttöömme, varastamme Jumalan ja Israelin välisen merkin. Se on samaa, kuin joku varastaisi toisen ihmisen vihkisormuksen. Jos joku varastaa vihkisormuksen, varastetulla sormuksella ei ole arvoa, eikä se todista, että varas on jonkun kanssa naimisissa. Ei varastettua sormusta käyttämällä pääse avioliittoon toisen ihmisen puolison kanssa.
Jos me alamme viettää sapattia, eli käytämme Jumalan ja Israelin välistä merkkiä, me emme sillä pääse liittoon Jumalan kanssa, kuten israelilaiset.

Kai_A kirjoitti:

Kannatan Serajan näkökulmaa. Sapattiin liittyy vapaus, lepo ja rauha. Vaikka adventistit opettavat sapatin olevan vielä merkityksellinen useimmat ovat sitä mieltä, että VTn sapattisäädösten aika päättyi Kristukseen ja paras malli sapatille löytyy hänen esimerkistään ja UTstä.

Kai A

Lue lisää

Hyvän ja -pahan tiedon puun alla?

Kai_A kirjoitti:

Perinteisiä adventistisia sapattiharrastuksia voisi laittaa useampaan eri ryhmään. Ensinnäkin hengelliset asiat, joihin kuuluu kirkossakäynti, Raamatun lukeminen tai tutkiminen, joille nykyisessä kiireisessä elämänrytmissä ei aina arkena ole niin paljon aikaa kuin ehkä toivoisi. Samaan kategoriaan kuulunee ihmisten auttaminen ja lähetystyö. Suurissa aktiivisissa seurakunnissa (joita Suomessa on harvanlaisesti) nuoret ja joskus vanhemmatkin saattavat säännöllisesti sapatti-iltapäivisin järjestää halukkaille esim. käytejä yksinäisten, sairaiden tai vanhusten luona, jne. Omassa seurakunnassani (joka ei valitettavasti ole Suomessa) tällaisia sapatti-iltapäivän toimintaryhmiä on tällä hetkellä neljätoista - eli valinnanvaraa löytyy AIDS sairaalan potilaiden kuntoutuksesta ja rohkaisusta englanninkielen opetukseen lähikylän penskoille (ohjelmassa usein hengellisiä lauluja ja Raamatun kertomuksia).

Harvat jaksavat innostua hengellisistä touhuista aamusta iltaan ja sapatti antaa myös erinomaisen tilaisuuden viettää laadukasta aikaa perheen ja ystävien piirissä. Perjantai-ilta ja sapatti iltapäivä sopivat tähän mainiosti. Vanhastaan oli tapana kutsua sapattisin tupa täyteen vieraita. Minäkin muistan lapsuuteni sapateista hyvän ruuan, vieraiden, naurun ja innokkaan keskustelun sävyttämät sapattilounaat. Täytyy kuitenkin tunnustaa, että nykyiset suomalaiset eivät taida olla kovin hyviä näissä sosiaalisissa hommissa, mutta ei täältä kovin kauas tarvitse mennä, kun käynti adventtikirkossa merkitsee myös lounaskutsua.

Monet seurakunnat pitävät myös säännöllisesti nyyttäreita jolloin halukkaat seurakunnan jäsenet ja tietenkin vieraat syövät yhdessä kirkon tiloissa.

Tietysti sapatti antaa myös hyvän mahdollisuuden luonnosta nauttimiseen. Luontoretket lasten kanssa tai hyvässä seurassa kuuluvat myös perinteiseen adventistiseen sapattiin.

Ja viimeksi vanha suosikki väsyneille ja kiireisille on ottaa sapatti-iltapäivänä kunnon nokoset...

Eli tässä alkua. :)

Kai

Lue lisää

Adventistien sanoissa ja teoissa on ongelmaa. Adventtikirkossa käynti ei ole mitenkään Raamatun noudattamista. Eikä adventismin opettaminen niinikään liity mitenkään Raamattuun. Ei teillä ole mainitsemissasi adventistien noudattamisissa mitään yhteyttä sellaiseen Raamatullisuuteen, joka olisi kaikkia kristittyjä velvoittavaa. Sinun esittämäsi asiat ovat harhaanjohtavaa kiertoilmaisua olettaen adventismin sinänsä olevan jo raamatullisuutta. Sinulla adventismista puuttuu sisältö, koska luet kaiken kirkkonne toiminnan kritriikittä suosittelusi piiriin. Itse olen käynyt adventistien kokouksissa joissa jolloinkin koko ohjelma on ollut kiistanalaista propagandan levitystä.