Olin viisi vuotta työttömänä ja elätin itseni keräilemällä postimerkkejä, joita sitten myin kovaan hintaan aina joulunaikaan kun ihmiset lähettävät paljon postikortteja. No, tästä huolimatta kun viime viikon tiistaina olin kaikessa rauhassa tekemässä ruokaostoksia Siwassa ja olinkin jo saanut haalittua ostoskoriini kaiken tarpeellisen, näin edessäni kaupan lattialle pudonneen täysin ehjän tomaatin. Luonnollisesti hieman häkellyin näkemästäni ja jäin seisomaan paikoilleni noin neljänkymmenenkahden senttimetrin etäisyydelle tomaatista.
Koska en ollut aiemmin elämässäni kokenut mitään vastaavaa, ei minulla täten myöskään ollut minkäänlaista käsitystä miten tämänlaisessa tilanteessa tulisi toimia. Selkäni taakse olikin jo ehtinyt ilmestyä pari hermostunutta asiakasta jotka ilmeisesti olisivat halunneet päästä ohitseni, mutta eivät kärryjensä kanssa mahtuneet koska myymälän käytävät ovat melkoisen kapeat.
Tunsin kuinka eräs takanani oleva asiakas kohteliaasti tuuppasi minua kärryllään, ikäänkuin merkiksi että menisitkös siitä jo pikkuhiljaa eteenpäin. Olin edelleen jähmettyneenä paikalleni, korvani alkoivat kuumottaa ja otsaltani valui hikipisaroita. Jotenkin tästä tilanteesta olisi pois päästävä, ajattelin. Mieleeni muistui vanha viisaus, jota isoisäni minulle väsymättä jaksoi toitottaa, mutta sitten kadotin sen, joten siitäkään ei olisi nyt apua. Keräsin rohkeuteni, otin kasvoilleni päättäväisen ilmeen ja hyppäsin tasajalkaa tomaatin päälle. Tomaatti meni rikki.
Laskin ostoskorini lattialle, tarkistin ettei kukaan loukkaantunut ja juoksin ulos kaupasta. Taskussani oli vielä voimassa oleva linja-autolippu, mutta päätin kuitenkin varmuuden vuoksi kävellä kotiin. Kotiin päästyäni huokasin helpotuksesta ja päätin keittää kahvia, mutta luovuin kuitenkin ajatuksesta koska minulla ei ollut maitoa, enkä pidä mustasta kahvista.
Haluaisinkin nyt kysyä keskustelijoiden mielipidettä, että teinkö jotain väärin? Miten itse menettelisit samassa tilanteessa? Kollegoilleni en ole vielä kokemuksestani uskaltanut kertoa.
Koska en ollut aiemmin elämässäni kokenut mitään vastaavaa, ei minulla täten myöskään ollut minkäänlaista käsitystä miten tämänlaisessa tilanteessa tulisi toimia. Selkäni taakse olikin jo ehtinyt ilmestyä pari hermostunutta asiakasta jotka ilmeisesti olisivat halunneet päästä ohitseni, mutta eivät kärryjensä kanssa mahtuneet koska myymälän käytävät ovat melkoisen kapeat.
Tunsin kuinka eräs takanani oleva asiakas kohteliaasti tuuppasi minua kärryllään, ikäänkuin merkiksi että menisitkös siitä jo pikkuhiljaa eteenpäin. Olin edelleen jähmettyneenä paikalleni, korvani alkoivat kuumottaa ja otsaltani valui hikipisaroita. Jotenkin tästä tilanteesta olisi pois päästävä, ajattelin. Mieleeni muistui vanha viisaus, jota isoisäni minulle väsymättä jaksoi toitottaa, mutta sitten kadotin sen, joten siitäkään ei olisi nyt apua. Keräsin rohkeuteni, otin kasvoilleni päättäväisen ilmeen ja hyppäsin tasajalkaa tomaatin päälle. Tomaatti meni rikki.
Laskin ostoskorini lattialle, tarkistin ettei kukaan loukkaantunut ja juoksin ulos kaupasta. Taskussani oli vielä voimassa oleva linja-autolippu, mutta päätin kuitenkin varmuuden vuoksi kävellä kotiin. Kotiin päästyäni huokasin helpotuksesta ja päätin keittää kahvia, mutta luovuin kuitenkin ajatuksesta koska minulla ei ollut maitoa, enkä pidä mustasta kahvista.
Haluaisinkin nyt kysyä keskustelijoiden mielipidettä, että teinkö jotain väärin? Miten itse menettelisit samassa tilanteessa? Kollegoilleni en ole vielä kokemuksestani uskaltanut kertoa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.