Kristinuskon keskeiset myytit muotoiltiin Egyptissä tuhansia vuosia ennen evankeliumien kirjoittamista. Kannattaa tutustua egyptiläiseen Horus-jumalaan, jonka ihmeellisen syntymän sanansaattajana oli tähti itäisellä taivaalla, ja joka kastettiin kastajan toimesta, joka myöhemmin mestattiin (vrt. Johannes Kastaja). Horuksella oli 12 opetuslasta, hän käveli veden päällä, ajoi pois demoneita, paransi sairaan, kirkastui vuorella, ristiinnaulittiin kahden varkaan väliin, haudattiin kallioluolaan ja nousi kuolleista ja lisäksi Horus tunnettiin nimellä KRST tai "se, joka on voideltu" (juutalaisten "messias" ja kreikan Kristus tarkoittavat "voideltua"). Horus oli myös hyvä paimen, jumalan karitsa, elämän leipä, ihmisen poika, Sana ja kalastaja. Horus-myyttiä ei ole koskaan tarkoitettu kirjaimellisesti otettavaksi ylimaallisesta olennosta nimeltä Horus.
Horus on symboli ihmisyydelle itselleen. Edustaessaan sekä meidän (kuten gnostilaisuudessa ajatellaan) jumalallista että inhimillistä puoltamme Horus on jokamies ja jokanainen. Horuksen tarina on ihmisen tietoisuuden gnostilainen tarina. Legenda Horuksesta nousee pinnalle uudestaan myöhempien vapahtajien/pelastajien myyteissä, kuten Tammuz, Adonis, Mithra, Dionysos, Krishna ja Buddha. Purkamalla palasiksi todisteet historiallisesta Jeesuksesta saamme tukea väittelle siitä, että Jeesus-kertomus on yksinkertaisesti vain yksi muunnelma tästä arkkityyppisestä usein ja useissa uskonnoissa toistuneesta teemasta.
Horus on symboli ihmisyydelle itselleen. Edustaessaan sekä meidän (kuten gnostilaisuudessa ajatellaan) jumalallista että inhimillistä puoltamme Horus on jokamies ja jokanainen. Horuksen tarina on ihmisen tietoisuuden gnostilainen tarina. Legenda Horuksesta nousee pinnalle uudestaan myöhempien vapahtajien/pelastajien myyteissä, kuten Tammuz, Adonis, Mithra, Dionysos, Krishna ja Buddha. Purkamalla palasiksi todisteet historiallisesta Jeesuksesta saamme tukea väittelle siitä, että Jeesus-kertomus on yksinkertaisesti vain yksi muunnelma tästä arkkityyppisestä usein ja useissa uskonnoissa toistuneesta teemasta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Nämä tarinat ihmiseksi tulleista jumalista ovat vanhoina aikoina olleet yleisiä pakanakansojen uskonnoissa. Graves luettelee 20 Messiasta, Vapahtajaa ja Jumalan Poikaa, jotka ovat polveutuneet taivaasta, ottaneet päälleen ihmisen muodon ja jumaluutensa osoittamiseksi suorittaneet monia ihmetekoja. Nämä vapahtajat ovat laskeneet perustan ihmiskunnan pelastukselle ja pelastustyönsä suoritettuaan nousseet takaisin taivaaseen. Useat ovat syntyneet neitseellisesti ja monet on ristiinnaulittu. Jumalien, vapahtajien ym. neitseellinen syntyminen on muinoin ollut yleinen ilmiö.
Egyptissä mainitaan jumala Horuksen syntyneen neitseellisesti. Muita samalla tavalla syntyneitä ovat Krishna, Buddha, Attis, Romulus, Herkules, Persaeus, Eskulapius, Dionysos, Qetzalcoatl, Mithra, Zoroaster, Osiris, Konfutse, Fo-Hi, Platon, Pythagoras ja Ptolemaeus. Oma Kalevalammekin kertoo Väinämöisen syntyneen neitseellisesti. Primitiiviset kansat eivät yleensä ajattele lapsen syntyvän sukupuoliyhteyden seurauksena, vaan otaksuvat naisen tulevan raskaaksi »hengen» vaikutuksesta.
Samanlaisia ennustuksia Messiaasta kuin vanhassa testamentissa on monissa egyptiläisten, kreikkalaisten, roomalaisten, meksikolaisten ym. kansojen pyhissä kirjoituksissa.
Tavallista on, että enkelit, paimenet ja tietäjät esiintyvät vapahtajien syntyessä ja että heidän tähtensä silloin ilmestyy taivaalle. Esim. Konfutsen syntyessä »viisi viisasta miestä tuli kaukaa paikalle, pilvistä kuului taivaallista musiikkia ja enkelit näyttäytyivät». — Vanhoilla kansoilla oli yleinen usko — eikä tämä usko ole vieläkään kokonaan hävinnyt — että taivaankappaleet tai niiden asukkaat vaikuttivat ihmisten syntymään ja elämään maan päällä. Ihmisen hyvän tai huonon onnen uskottiin riippuvan hyvien tai huonojen tähtien esiintymisestä hänen syntymähetkellään. Esim. Zoroaster ilmoittaa »viisaille miehille», että »tulee syntymään vapahtaja, josta tähti ilmoittaa iltapäivällä».
Kauan ennen Jeesuksen syntymää monien pakanallisten, Jumalien ja vapahtajien syntymäpäivänä pidettiin joulukuun 25 päivää. Sinä päivänä syntyivät Egyptin Bacchus, Kreikan Bacchus, Adonis, Krishna, Changti, Chris, Horus, Osiris, Buddha, Mithra, Sakia ym. Keisari Aurelius (270–275 jKr.) julisti v. 1274 joulukuun 25. päivän »voittamattoman auringon» syntymäpäivänä yleiseksi roomalaiseksi juhlapäiväksi ja neljänneltä vuosisadalta lähtien tämä pakanallinen juhlapäivä sitten vähitellen tuli kristillisen kirkon joulupäiväksi. Kuten edellä mainittiin, v. 534 paavi määräsi Jeesuksen syntymäpäiväksi joulukuun 25. päivän.
Poikalasten surmaaminen vapahtajan tuhoamiseksi on sekin todettu yleiseksi myytiksi monilla vanhoilla kansoilla. Esim. intialainen kuningas Kansa saadakseen Krishnan surmatuksi antoi käskyn: »Etsikää kaikki pikkulapset, mitä on, ja surmatkaa armotta jokainen poikalapsi, jossa ilmenee joitakin suuruuden merkkejä». Ja samoin kuin Joosef pakeni perheineen Egyptiin, samoin kerrotaan mm. Krishnan vanhempien vapahtajalapsensa kanssa paenneen Gokuliin.
Samoin kuin kerrotaan saatanan kiusanneen Jeesusta, kiusasi hän myöskin mm. Buddhaa, Zoroasteria ja meksikolaista Quetzalcoatlia. Buddhalle saatana lupasi kaikki maailman valtakunnat, mutta Buddha sanoi saatanalle kuten Jeesus »mene pois minun luotani». Muissa taruissa saatana epäonnistuu samalla tavalla. Saatana-käsitteen heprealaiset saivat Persiasta ja enkelit Babyloniasta sekä Persiasta. Kuten Jeesuksen, kerrotaan mm. Quetzalcoatlin paastonneen 40 päivää. Luku 40 on yleinen mystinen luku vanhoissa kirjoituksissa.
Uudessa testamentissa mainituista ihmeistä on tuskin yksikään sellainen, josta ei jo ennen olisi jossakin muodossa kerrottu muissa uskonnoissa.
Kuolleita ovat herättäneet eloon Krishna, Horus, Marduk, Eskulapius ym. Samat jumalat ovat suorittaneet monenlaisia muita ihmetekoja, parantaneet sairaita, sokeita, kuuroja ym. Kreikkalainen Bacchus muutti veden viiniksi. Dionysos samoin muutti hänkin veden viiniksi ja ratsasti kahdella aasilla Dodonan temppeliin kuten Jeesus Jerusalemiin. Poseidon käveli veden pinnalla, Buddha lensi erään joen poikki, Pythagoras kulki ilmassa ja veden pinnalla, »heitti ulos perkeleitä» ja herätti eloon muutamia kuolleita. Hindujen Sakiasta (n. 600 vuotta eKr.) kerrotaan, että hän alkoi opettaa ja parantaa sairaita 28 vuoden ikäisenä. »Sokeat näkivät, kuurot kuulivat, mykät puhuivat, halvaantuneet kävelivät ja rammat tervehtyivät», aivan niin kuin Jeesuksenkin aikaan.
Graves mainitsee seuraavat 16 teloitettua vapahtajaa (ajalta 1700–600 eKr.):
Krishna (Intia)
Hindul. Sakia (Intia)
Tammuz (Syyria)
Wittoba (Telingonese)
Iao (Nepal)
Hesus (kelttiläinen)
Quetzalcoatl (Meksiko)
Quirinus (Rooma)
Prometeus (Kreikka)
Thulis (Egypti)
Indra (Tibet)
Alkestos (Egypti)
Atys (Fryygia)
Chris (Kaldea)
Bali (Orissa)
Mithra (Persia)
Vanhoista vapahtajista on ainakin Krishnaa, Sakiaa, Bacchusta ja Prometeusta pidettävä historiallisina. Muiden historiallisuus on yhtä varma tai epävarma kuin Jeesuksenkin.
Joka tapauksessa »vapahtaja» ihmisten syntien sovittajana oli ennen Jeesusta monilla tahoilla tunnettu oppi. Runoilija Ovidius (43 eKr.–17 jKr.) sanoo: »Jos itse olet syyllinen, miksi toisen olisi kuoltava sinun puolestasi? Miten järjetöntä on odottaa pelastusta toisen kuolemasta?» — Alfred Loisyn mukaan (The Birth of the Cristian Religion) aate jumalan pojan syntymisestä maailman pelastajaksi on olennaisesti kreikkalainen. Levantin kreikkalaisiin oli juurtunut vanha maanviljelykseen pohjautuva hartaus elämän uudistumisen edessä uutena vuonna kuolleen talven jälkeen, ja tämä uudistuminen käsitettiin persoonana. Se oli maan ja taivaan välisen avion hedelmä kevätauringon ja sateen välityksellä; jumalan ja maallisen neitsyeen poika; lapsi, josta tulee kuningas, joka hävittäen menneen kuolleet jätteet tekee kaiken uudeksi. Sattumaako, että uusi testamentti on kirjoitettu kreikaksi.
Monien pakanajumalien ilmoitetaan kolmantena päivänä kuolemastaan tai kolmen päivän jälkeen nousseen kuolleista. Tällaisia ovat mm. Horus, Osiris, Chris, Quirinus, Prometeus, Quetzalcoatl, Atys ja Mithra. Helvettiin astuivat mm. Krishna, Zoroaster, Osiris, Horus, Adonis, Bacchus, Herkules ja Quetzalcoatl. Yli 3000 vuotta vanha hindujen pyhä kirja kertoo, että Krishna »astui helvettiin puhutellakseen pimeyden vankilassa olevia tarkoituksenaan saada heidät käännytetyksi ja johdetuksi takaisin taivaaseen, ja hän halusi omalla kärsimyksellään lyhentää heidän rangaistusaikaansa». Kaiken lisäksi Krishna »kirkastettiin» kuten Jeesus ja hän ilmestyi ylösnousemisensa jälkeen opetuslapsilleen. Ylipäätänsä erityisesti Krishnan elämänvaiheet ovat hämmästyttävässä määrässä samanlaiset kuin Jeesuksen.
Ainakin Krishnan, Buddhan, Zoroasterin, Sakian, Prometeuksen, Quetzalcoatlin, Laotsen ja Lao-Kiun kerrotaan lopuksi »nousseen taivaaseen». Kreikkalainen historioitsija Plutarkos kertoo, että Romulus nousi taivaaseen v. 713 eKr.
Voiko tästä eo. tehdä jotain johtopäätöksiä siitä, mistä uuden testamentin hämmästyttävien tarinoiden alkuperää pitäisi etsiä?
Ihmetyttää se, että jotkut uskovat raamatun olevan täyttä totta. Vielä ihmeellisempää nykyaikana on se, että joidenkin mielestä ellenin tarut ovat vielä enempi jumalan sanaa kuin raamattu.
Se ero näissä uskonnoissa on verrattuna Kristinuskoon ,että kaikki sinun mainitsemat jumalat ovat kuolleet ja pysynneet kuolleina.Mutta Ristinuskon Jeesus on noussut kuolleista ja ELÄÄ AMEN!!!
Monien pakanajumalien ilmoitetaan kolmantena päivänä kuolemastaan tai kolmen päivän jälkeen nousseen kuolleista. Tällaisia ovat mm. Horus, Osiris, Chris, Quirinus, Prometeus, Quetzalcoatl, Atys ja Mithra.
Kaiken lisäksi Krishna »kirkastettiin» kuten Jeesus ja hän ilmestyi ylösnousemisensa jälkeen opetuslapsilleen. Ylipäätänsä erityisesti Krishnan elämänvaiheet ovat hämmästyttävässä määrässä samanlaiset kuin Jeesuksen.
Ainakin Krishnan, Buddhan, Zoroasterin, Sakian, Prometeuksen, Quetzalcoatlin, Laotsen ja Lao-Kiun kerrotaan lopuksi »nousseen taivaaseen». Kreikkalainen historioitsija Plutarkos kertoo, että Romulus nousi taivaaseen v. 713 eKr.
Miksi juuri kristinusko ja toisaalta islam ovat jääneet elämään ja nuo muut käytännössä kuolleet pois.
että niitä on osattu "markkinoida" sopivalla tavalla herkkäuskoisille.
Molempia uskontoja ollaan kyllä pakkosyötetty miekan voimalla ja valtioiden suosiollisella avustuksella. Keskiajalla kirkkoa vastaan noussut ihminen yksinkertaisesti tapettiin ja onhan täällä meilläkin 1960 luvulla esimerkiksi Hannu Salama tuomittu Jumalanpilkasta ehdolliseen vankeuteen.
Silti tekisi mieli tutkia löytyykö vielä muita syitä näiden kahden uskonnon "menestykseen".
Suomessa näköjään viimeinen Jumalanpilkasta tuomittu on Harro Koskinen ja tuomio tuli 1969 Sikamessias-teoksesta.
Ei ole täällä meilläkään näköjään ääneen saanut kristinuskoa arvostella vielä ihan lähimenneisyydessä.
Tuollaista sepitelmää ei vaan löydy historian kirjoista eikä tutkijoiden tutkimusraporteista jota tyrkytät. Horus on yleisen tiedon mukaan ns. haukkajumala.