ortodoksin kirjoittama runo?
Voit myös kirjoittaa itse tähän.
Voit myös kirjoittaa itse tähän.
Mikä on kaunein
Runotar1
371636
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
"Kun kolikko kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa."
Ainakin tämä on kristillinen runo.
ei tosin päde ortodoksisuuteen.
Kolehtihan on vapaaehtoinen, paitsi herätysliikkeissä.
Hmm, kauneus on katsojan tai lukijan silmässä.
Aleksander Pushkinilla on paljon hyviä: aina lyhyistä loruista riimimittaiseen runoromaaniin Jevgeni Oneginista.
Suomessa lasten runokertomus 'Suo hellii lapsiaan' on tosi hyvä. Tekijänä Hannele Huovi.
Ja tietenkin Elina Karjalaisen Uppo-Nalle runot, vaikkapa tämä:
Ihmiset tahtovat kaikenlaista,
vieraita tavaroita vieraista maista.
Pian ovat kaapit täynnä kamaa
Elämä on kuitenkin yhtä ja samaa.
Ei iloon tarvitse tavaraa hankkia,
siihen ei tarvita edes pankkia.
minä en tahdo puolikasta
anna minulle kokonainen maa ja taivas.
Joet,meret ja vuoren harjanteet
minun en suostu jakamaan.
Jatkan kun löydän loput säkeet.
Minua et puolikkaalla helli
elämä kaikki kokonaan
minä jaksan,
en minä halua
onnen puolikasta
enkä myöskään murheen puolikasta halua
Haluan puolet tyynystäsi
jolla hellävaroen poskeasi vasten
valottomana tähtenä,
putoavana tähtenä
kädessäsi hohtaa sormus.
Ei, minä en tarvitse puolikasta
anna minulle kokonainen maa ja taivas
meret ja joet ja vuorten harjanteet
minun en suostu jakamaan.
Ketjussa mainitut Pushkin ja Jevtushenko tuskin käyvät esimerkeiksi ortodokseista mutta loistavista runoilijoista kylläkin. Vaan mitä merkitseekään kansallisuus tai uskonto, kun on runoudesta kysymys? Sehän ylittää komeimmillaan kaikki rajat! Ei kai Leinoakaan tituleerata erityisesti luterilaiseksi runoilijaksi? Entäpä Lorca, Goethe, Gibran...
...tai Koyu-ni:
"Kirsikankukat pudonneet
ja ihmissydämessä
on hiljaista."
Tuohan on kauneudessaan kuin ortodoksisuutta!
Matsumoto Koyû-ni kuuluisan haikun voisi kääntää myös näinkin:
(Kirsikan)kukat pudonneet --
ihmisen sydän
hiljenee
tms...
Suurin ero on tuo loppu, alkuperäisen idea on verbaalinen, sydämelle (ihmisen) sydämelle tapahtuu jotakin aktiivista, eikä pelkkä staattinen toteamus, epäuskottava väite, että seilläon hiljaista.
Herää epäilys että voiko siihen luottaa... :-)
En tiedä kenen suomennos, sinunko, mutta turhaan kaunisteltu! Rohkeasti vaan, elämä kyllä hiljentää. Kunnes tulevat Uudet Vaalit!
Kirjasta Sateen ääni sillalla - japanilaista runoutta.
Alkuteksti on kai näin:
hana chirite
shizuka ni narinu
hito kokoro
josta rivi 1 on selvää: Kirsikan kukkia varisee
rivin 2 voisi selkeimmin tulkita:
hiljaisuus (hiljainen) olla tulee
ymmärrän tulkinnan lähimmäksi tätä:
narinu, naru nu, tulla jkskin, muuttua
3. rivi
hito kokoro = ihminen mieli
Hito tietysti ihminen
kokoro-sanan tulkinta se siinä 'hänklää'
Sydän se ei ihan olisi, mutta mielihän on sydämen synonyymi. Sielu olisi tässä banaali?
Ihmekös että länsimaissa eri kääntäjät ovat tuota pyöritelleet, mutta ei ihan niin runsaasti kuin Bashoon 'sammakko puljaa lammessa'-haikua!
Ei se Anhava ihan kaukana ole, mutta jotenkin tuntuu että terävimmän dynamiikan hän on mennyt tulkitsemaan himpun verran liian seesteiseksi?
Tarkkanahan noiden kanssa pitää olla, tuon ajan japanilaiset eivät mielellään (oikeastaan eivät koskaan) metelöi eivätkä räiskyttele, vaan pikemminkin vihjataan hienovaraisen vähäeleisesti,
mutta kuitenkin niin että kyllä se viesti sieltä rivien välistä selkäpiihin kihelmöi. (Jos vaan malttaa lukea...)
Riidan voisi hyvinkin siis laittaa puoliksi? :-)
Hän käytti käännöstyönsä apuna saksalaisia, ranskalaisia ja englantilaisia käännöksiä.
Muuten: sanakirjani sanoo, että kokoro on mind, heart, spirit, feeling. En osaa japania (vain vähän alkeita), joten en tiedä, mikä on "totuus". Kauniisti runo soljuu mielestäni Anhavankin tulkintana. Tässä vielä yksi englantilainen käännös:
People's minds
have become still again
cherry blossoms scatter'd.
Juu melkein samanlaisen löysin ranskaksikin, päästäneen hyvin lähelle alkutekstiä kun kääntää rivit oikein päin, ainoa protestoitava voisi olla sana "again", tuoksahtaa ylimääräiseltä lisäykseltä?
Ja sydän siis siinä henkisessä mielessä, ei sykkivänä elimenä. Eli lähellä semmoista asiaa että tulee rauhaisa olo, tyhjä. Zeniläinen juttu, minusta? Siis sellainen tyhjä joka itseasiassa on hyvinkin täyteläinen, riittävä: antaa rauhan. Siihen kai olisi hyvä pyrkiä.
Eli tippuu ne kirsikankin kukat,
turha tässä on hötkyillä.
Mutta miten löytää ne yksiselitteiset sanat että meille länsimaalaisille teho-ajattelijoille ei tule ylimääräisiä paineita!
Ainakin englantiin kääntävät tuntuvat helposti lisäilevän omia värejään, joskus sellaisia joita ei alkuteksteissä ole. Anhava oli siinä suhteessa usein lähimpänä alkutekstin sisintä, tai hän välitti ja kunnioitti niitä enemmän kuin monet englantilaiset. Kun englantilainen vielä rupeaa vääntämään pakkotavuja kahden täysin eritavalla rakennetun kielen välille niin lopputulos on usein 'outo'.
tämäkin:
Sen elämän jonka minä olen saanut, sen minä valitsen.
Turistiryhmän mukana on turvallista
mennä kirkkoon. Kukaan ei tunnista minua.
Silmät selässäni saavat minut paniikkiin.
Pudotan tuohuksen. Nostessani pudonnutta tuohusta huomaan paljastuneeni.
Sytytän loput tuohukseni ja pyydän rukouksessani
sivistynyttä ulospääsyä.
Turistien mukana poistun paikalta.
Äkkiä minulla oli hilpeä olo.
Jumalaa ei huijata!
"Olet kaunein mitä tiedän.
Olet kaunein mitä on"!
"Tätä tuskaa ei KENKÄÄN pyyhkiä vois"! (Koskenniemi)tarkoittikohan Koskenniemi kenkää, vai kukaan sanaa? Mitä luulet?
Laulaako Mustarastas siellä jossakin?
mutta voi olla, että hän pyyhki kengällä kaiken.
"Hiljaisna soitto suihkulähteen vain enää yössä heläjää ja satakielen laulu soi"! Mustarastas ei ole laulanut. Munkit lauloivat kyllä!
Praasniekassa sinun piti olla?
Ja putosin veneestä!
" Pelasta Herra sinun kansasi ja siunaa sinun perintöäsi. Anna seurakunnalleni voitto vihollisista ja soujele ristilläsi valtakuntaasi."
Kuumetta 39,2!
Olen hälyttänyt paikallisille uskonsiskoille. Tulevat! Verkosto toimii! Yrttirohtoja on luvassa, niele kunnolla alas! Jumala kanssasi!
Kalteri-ikkunasta lensi sisään linnunsulka
Tuuli toi sen tänne
tai joku toinen toi
Se sai lojua lattialla, pitkään,
ennen kuin otin sen käteeni
-Tavallinen kyyhkysen sulka
Nyt kerron sinulle erään vangin salaisuuden:
Kaikki kyyhkyseteivät ole tavallisia.
G. Ekelöf
(Mustarastas lauloi tänä iltana!)
Mustarastas lauloi tänä iltana.
Vielä minä elän.
Minä elän.
Elän!
mistä kovin tutunkuuloinen säepari on peräisin. P Mustapäätä tietysti.
Tietenkin tarkoitin P Mustapäällä " Olet kaunein mitä tiedän. Olet kaunein mitä on" sitaattia tuolla taaempana.
vaikka luulin. Lähelle meni kuitenkin. "Tein lasin keveän laulun"
Onneksi en laittanut Tynniä!
Aika hyvä.
Mahtaako Tito Colianderilla olla jotain "ystävyysseuraa", kun hänestä monet näyttävät tykkäävän?
Nythän on Terijoella Collianderin vanha puuhuvila Villa Golicke, jota hän on muistelmissaan paljon kuvannut, joutumassa purettavaksi hotellin tieltä.
Voisi olla aika muistaa Tito ja Ina Collinaderia vaikka muistolaatalla Terijoella - hyvässä yhteisymmärryksessä venäläisviranomaisten kanssa.
joska hän tietäisi mitä tehdä.
Vaikea on kärsiä
Vaikea on kärsiä rakastamatta
Ei ole mahdollista rakastaa kärsimättä
Vaikea on rakastaa.
(G.Ekelöf)
Äkkiä viime yönä kaikki kävitarpeettomaksi. Sade piiskasi soratietä. Kaikki linnut paenneet.
henk.koht. viestimiin? Sulkakynät ja mustepullot esiin.
siis kirjoitushommiin.
on Tein lasin kuultavan laulun.
Feministi voisi saada runosta irti paljonkin. Kaunis runo sisältää niin paljon asenteellisuutta, jos niin halutaan tulkita.
Taivaallinen kuningas,
Lohduttaja totuuden Henki,
joka paikassa oleva ja kaikki täyttävä,
hyvyyden lähde ja elämän antaja,
tule ja asu meissä ja puhdista meidät kaikesta synnin pahuudesta
sekä pelasta, oi Hyvä, meidän sielumme.
Runon päivänä maailman paras runo, mielestäni!
Kesä kuoli,
hautajaisvieraiden suut
päästävät höyryä, pienet padat.
luodin minä olen valanut sinulle
jotta osuisin sinuun sydämessäni
se luoti on kiveä, rangaistusvankien louhimaa
Se on lyijyä, vereen kastettua
Se on rautaa, hunajaan kastettua
Se on malmia, rosoiseksi
lohkaistua
jotta se repisi pahemmin
että sinä tuntisit
mitä on rakkauden kuolema.
Oi ystäväin
oi armahain
minä muistelen sinua.
Niin kauan kuin
vereni lämmin on
minä rakastan sinua!
(tuntematon)
Oi ystäväin
oi armahain
älä unhoita minua
niin kauan kuin
vereni lämmin on
minä muistelen sinua.
Laulujen laulussa eli Korkeaveisussa.
runoa.
Kuun ohitse kulkevat kuolleet,
he kantavat pieniä kynttilöitä.
-Miten kuu onkaan valkea. He valaisevat kuuta ja pilviä
ja pieniä harmaita puita, kidutettuja pikku puita,
joilla ei ole multaa enää.
Ja lintuja kynttilöillään valaisevat kuolleet, lintuja, jotka ovat vaiti, aivan vaiti,
kuin puro ei enää vuoda niiden laulu.