Lappeenranta. Kritiikki Syväkurkkuna tunnetun miehen Huhtiniemi-väitteitä kohtaan kiihtyy.
Lappeenrantalaismies on kesään 1944 liittyvien huhujen keskeinen lähde ja ainoita, joka on antanut yksityiskohtaista tietoa väitetyn salaisen kenttäoikeuden toiminnasta.
Hänen tietonsa olivat lähtölaukaus tapahtumille, jotka huipentuivat viime syksyn ruumislöytöihin ja niitä seuranneeseen kohuun.
Emeritusprofessori Heikki Ylikankaan mielestä Syväkurkun välittämät tiedot ovat kautta linjan perättömiä.
"Hän on esimerkiksi antanut yksityiskohtaisen kuvauksen kenttäoikeuden toiminnasta ja yhden tapauksen osalta mainitsee nimet, syntymäajat ja paikkakunnat, eivätkä ne pidä paikkaansa", hän kertoo.
Ylikangas uskoo, että mies on antanut tietoisesti julkisuuteen väärää tietoa.
Myös Huhtiniemeen perehtynyt historiantutkija Juhani Tasihin uskoo Syväkurkun sepittäneen tietonsa.
Vielä viime vuoden lopulla Tasihin uskoi vakaasti, että Huhtiniemen teloitukset olivat todellisia, mutta nyt hän on päinvastaista mieltä.
Uskottavuutta Syväkurkulle ovat antaneet paperit, jotka hän toimitti kaupunginarkistoon 1996. Lappeenrannan vuotta 1918 koskevien muistiinpanojen kirjoittajaksi on merkitty Tapanainen.
Aineistossa on myös muutama viittaus vuoteen 1944. Ylikangas uskoo, että Syväkurkku on kirjoittanut itse nämä maininnat.
Tasihin menee vielä pidemmälle ja väittää, että koko aineisto on Syväkurkun kynästä.
Tutkija Marko Tikan mukaan koko aineiston väärentäminen tuntuu lähes mahdottomalta.
"Siellä on luotettavaa tietoa, joka on voitu tarkistaa virallisista asiakirjoista", Tikka kertoo.
Huhtiniemen liittyvät tutkimukset jatkuvat syksyllä, kun Helsingin yliopiston tutkijaryhmä jatkaa kaivauksia. Kevään kaivauksissa tutkijat eivät löytäneet mitään viitteitä vuoden 1944 tapahtumiin.
Lappeenrantalaismies on kesään 1944 liittyvien huhujen keskeinen lähde ja ainoita, joka on antanut yksityiskohtaista tietoa väitetyn salaisen kenttäoikeuden toiminnasta.
Hänen tietonsa olivat lähtölaukaus tapahtumille, jotka huipentuivat viime syksyn ruumislöytöihin ja niitä seuranneeseen kohuun.
Emeritusprofessori Heikki Ylikankaan mielestä Syväkurkun välittämät tiedot ovat kautta linjan perättömiä.
"Hän on esimerkiksi antanut yksityiskohtaisen kuvauksen kenttäoikeuden toiminnasta ja yhden tapauksen osalta mainitsee nimet, syntymäajat ja paikkakunnat, eivätkä ne pidä paikkaansa", hän kertoo.
Ylikangas uskoo, että mies on antanut tietoisesti julkisuuteen väärää tietoa.
Myös Huhtiniemeen perehtynyt historiantutkija Juhani Tasihin uskoo Syväkurkun sepittäneen tietonsa.
Vielä viime vuoden lopulla Tasihin uskoi vakaasti, että Huhtiniemen teloitukset olivat todellisia, mutta nyt hän on päinvastaista mieltä.
Uskottavuutta Syväkurkulle ovat antaneet paperit, jotka hän toimitti kaupunginarkistoon 1996. Lappeenrannan vuotta 1918 koskevien muistiinpanojen kirjoittajaksi on merkitty Tapanainen.
Aineistossa on myös muutama viittaus vuoteen 1944. Ylikangas uskoo, että Syväkurkku on kirjoittanut itse nämä maininnat.
Tasihin menee vielä pidemmälle ja väittää, että koko aineisto on Syväkurkun kynästä.
Tutkija Marko Tikan mukaan koko aineiston väärentäminen tuntuu lähes mahdottomalta.
"Siellä on luotettavaa tietoa, joka on voitu tarkistaa virallisista asiakirjoista", Tikka kertoo.
Huhtiniemen liittyvät tutkimukset jatkuvat syksyllä, kun Helsingin yliopiston tutkijaryhmä jatkaa kaivauksia. Kevään kaivauksissa tutkijat eivät löytäneet mitään viitteitä vuoden 1944 tapahtumiin.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Kyllä suomalaiset fascistit siellä teurastivat tuhansia, ellei jopa kymmeniätuhansia maanmiehiään ja tekivät heitä saippuaa!!!
on kaikkein imelin viisauden laji.jotenkin tuntuu totaalisen typerältä näin rauhan aikana jauhaa samaa asiaa ajasta,mitä ei voida enää ymmärtää.Ajan henki=se mitä tapahtui ja mitä ajateltiin,kun elettiin peräytymistaiteluiden vuosia on aivan täysin muuta,kuin mitä ajat ovat nyt.Katselin juuri putkeen Clint Eastwoodin Iwo Jimaa käsittelevät elokuvat.Sota on vielä paljon raadollisempaa ja kovempaa,kuin näissäkin,lopulta romantisoiduissa elokuvissa käsitellään.Sodassa yhden ihmisen elämällä ei ole mitään arvoa,siis ei mitään!Ei edes 100 000 ihmisen.Miksi repiä vanhoja haavoja auki.Miksi!!?
"..tuntuu totaalisen typerältä näin rauhan aikana jauhaa samaa asiaa ajasta.."
Niinpä, visainen kysymys: Miksi ihmiset tonkivat menneisyyttä ja sotia varsin?
Oletkohan nyt itse aivan väärällä palstalla kun suuri osa tuntuvat kuitenkin
olevan kiinnostuneita menneisyydestämme. No, ehkäpä joitain Tappiksia
ja muita kiihkoilijoita lukuunottamatta.
Ei historian tutkimisessa ole kysymys "jälkiviisaudesta" eikä tuomitsemisesta
vaan menneisyyden tutkimisesta historiallisten dokumenttien, arkeologian ja
kielitieteen keinoin...
Oletko noin katkera, kun ei suomalaisia pystyttykään syyllistämään tällä kertaa?
Toimittajien työtehtäviin kuuluu kansaa kiinnostavien asioiden tonkiminen perinjuurin. Tässä työssään niin Portaankorva, Meuronen kuin Arponenkin ovat loistavasti suoriutuneet. Meillä länsimaissa, ja siten toivottavasti Suomessakin, toimittajilla ja tutkijoilla on oikeus vapaasti tehdä työtään. Ja jääköön heidän työnsä muiden toimittajien, tutkijoiden sekä lopulta kansalaisten arvioitavaksi.
Ja akateemisten tutkijoiden tehtäviin kuuluu niiden tarkempi tutkiminen omin tieteellisin menetelmin. Ja tältä osin muun muassa Ylikangas on kirjoittamassa syksyllä julkaistavaa kirjaa kesän 1944 ratkaisutaisteluista ”Murtuuko kannas?”. Itse tulen ostamaan tuon kirjan.
Joka tapauksessa ko. mysteeriä ollaan parhaillaan Helsingin yliopiston tutkijoiden voimin selvittämässä LOPULLISESTI, ja nämä tutkimukset jatkuvat heidän ilmoituksensa mukaan lomien ja muiden kesäisten kiireiden jälkeen syksyllä.
Ja jos jotkut sinunlaisia typerät henkisesti jälkeenjääneet kakarat revittelee asiasta omia provokaatioitaan muiden kaheleiden riemuksi niin se, todellakin, - "pännii" minua!
"Ja jos jotkut sinunlaisia typerät henkisesti jälkeenjääneet kakarat revittelee asiasta omia provokaatioitaan muiden kaheleiden riemuksi niin se, todellakin, - "pännii" minua!"
No se helvetin on hyvä, että sinua pännii. Minä nautin tuollaisten mulkkujen ärsyttämisestä.
Vasemmisto on perinteellisesti tarjonnut hyvät naurut kaikille omian aivoin ajatteleville. Kuten tässä Huhticaust-hölinässäkin:
"Suomi oli fasistinen diktatuuri v.1918-44 ja Stalin toi tänne demokratian!" "Suomi oli natsien liittolainen ja murhasi juutalaisia, mustalaisia ja homoja! -Ja narkkareita ja sosiaalipummeja, ja rapajuoppoja, ja polkupyörävarkaita!!"
Hua huah kihikihi....
Kiitos vielä kerran, vasurit, monista hyvistä nauruista!
No ei tuo äärioikeistokaan paljoa älykkyydellään loista. Määrittele muuten vasemmisto. Minä meinaan äänestän demareita, en ole koskaan uskonut huhtikaustiin, en ole pitänyt Suomea fasistisena diktatuurina, en natsien liittolaisena vaikka samalla puolella olosuhteiden pakosta jouduttiinkin taistelemaan, enkä ole myöskään alkanut määrittelemään koko oikeistoa jonkun ääriryhmän toiminnan perusteella.
"No ei tuo äärioikeistokaan paljoa älykkyydellään loista. Määrittele muuten vasemmisto. Minä meinaan äänestän demareita,"
Mitä sinä heitä nyt äänestät, heidän aikanaan on luotu hyväveli-verkosto, suomettuminen, heidän joukoisstaan lähtöisin Suomen surkein presidentti, Tarja Halonen, surkein ulkoministeri Erkki Tuomioja, Suomen surkein päämisnisteri ja yksi surkeimpia pressojamma Mauno Koivisto jne, jne....
Hyvä, että on nyt vihdoin päästy demareiden dynastiasta eroon.
Minä äänestän heitä siksi, että jos Kokoomus saisi vapaasti päättää olisi Suomessa torpparilaitos taikka maaorjuus.
Muisteleppa muuten mistä puolueesta Kekkonen oli. Ei tainnut olla sosiaalidemokraatti, ja silti käsite suomettuminen oli vahvimmillaan kekkosslovakian aikana. Sinänsä suomettumisesta puhuminen on huvittavaa, että Englanti oli yski maa josta kyseistä käsitettä ajettiin, ja siellä on ollut toisesta maailmansodasta lähtien USA:n tukikohtia ja joukkoja, ja maa ei tee käytännössä yhtään päätöstä joka olisi USA:n kantaa vastaan. Suomettumista on niin monelaista, vain suunta vaihtelee...
Mitenkäs tuosta listastasi surkeista poliitikoista unohtui Paavo "jalasmökki" Väyrynen taikka Anneli "mitä vain oman edun vuoksi" Jäätteenmäki?
Sinulle tuo poliitikkojen ansio tuntuu riippuvan täysin siitä mistä puolueesta he tulevat, ei siitä mitä he tekevät. Kokoomuksen hallitus on tähän asti ehtinyt tehdä seuraavaa:
-Rikkaiden perintöveroa on helpotettu ja köyhempien taikka keskiluokkaisten on pidetty ennallaan.
-Köyhempiä on päätetty tukea laittamalla päivähoito maksulliseksi.
-Sairaanhoitajat eivät ole vieläkään saanneet lisää palkkaa vaikka kaikissa päättävissä tahoissa istuu kokoomuslainen.
- Autoverotusta suunnitellaan suunnattavaksi siten, että ne joilla ei ole varaa kalliiseen uuteen autoon maksavat enemmän, ja ne joilla on varaa ostella tuliteriä autoja maksavat vähemmän. Tätä perustellaan ympäristösyillä, mutta kumpi saastuttaa enemmän, köyhän auto jolla ajetaan juuri välttämättömin vai rikkaan jolla ajellaan huvikseenkin ympäri Suomea läpi vuoden?
Kerro yksikin hallituksen päätös joka olisi helpottanut pienituloisten asemaa taikka joka olisi lisänyt jollain taholla rasitteita yrittäjille (jotka ovat jonkinlaisia epäjumalamarttyyreita joita jokaisen pitäisi palvoa) taikka osakeimustuksesta tulonsa hankkiville.
Saa nähdä koska Sauli "koko kansan" Niinistö keksii matkia 1800-luvun teollistumisen vaihetta ja laatia lain, että työntekijä saa ostaa vain firmansa kaupoista ja asua vain firmansa omistamassa asunnossa ja että muuttoon muualle tarvitaan firman lupa.
"Minä äänestän heitä siksi, että jos Kokoomus saisi vapaasti päättää olisi Suomessa torpparilaitos taikka maaorjuus."
Perusteetonta herravihaa.
"Muisteleppa muuten mistä puolueesta Kekkonen oli. Ei tainnut olla sosiaalidemokraatti, ja silti käsite suomettuminen oli vahvimmillaan kekkosslovakian aikana. "
Se jatkui vahvana kekkosen jälkeen sossujen ja kepun ylläpitämissä hallituksissa.
" Sinänsä suomettumisesta puhuminen on huvittavaa, että Englanti oli yski maa josta kyseistä käsitettä ajettiin, ja siellä on ollut toisesta maailmansodasta lähtien USA:n tukikohtia ja joukkoja, ja maa ei tee käytännössä yhtään päätöstä joka olisi USA:n kantaa vastaan. "
Se ei ole yhtään huvittavaa. Suomettuminen on saksalaisten antama nimitys: finlandizierung
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomettuminen
Suomettumisen ydinaikaa oli 1968–1982 eli jakso Tšekkoslovakian miehittämisen jälkeisestä Brežnevin opin mukaisesta neuvostopolitiikan tarkistuksesta Mauno Koiviston tuloon presidentin sijaiseksi 1981 ja presidentiksi 1982. Vielä 1985 Koivisto pyrki estämään Juho Kusti Paasikiven päiväkirjojen julkaisemisen ja lopullisesti suomettuminen alkuperäisessä merkityksessään päättyi vasta Neuvostoliiton hajoamiseen 1991.
Neuvostoliitto nimitti tietyt suomalaiset puolueet ja poliitikot "neuvostovastaisiksi". Näitä puolueita ja poliitikkoja ei sitten päästetty johtaviin asemiin vaalituloksesta riippumatta. Suomettuminen johti siihen, että moni porvarillinenkin poliitikko pyrki "neuvostoystävälliseksi" eli luottamuksellisiin suhteisiin Neuvostoliiton kanssa.
Suomettumiseen liittyy läheisesti myös termi itsesensuuri. Tässä yhteydessä sillä tarkoitetaan suomalaisten itse suorittamaa julkisen keskustelun valvontaa, jossa kaikki hiukankin Neuvostoliittoa kohtaan negatiiviseksi arvioitu aineisto joutui voimakkaan paheksunnan kohteeksi ja "Suomen ja Neuvostoliiton välisiä suhteita" vahingoittavan materiaalin julkaisemisesta pyrittiin pidättäytymään.
Häpeällistä aikaa!
Sossu-kepu-hallitusket ovat syökseneet Suomen nykyiseen ihmisten eriarvoisuuteen.
Näin valmistellaan asia ikuiseen unohdukseen. Kummallisia akateemisia tuuliviirejä molemmat, tai monet aisassa mukana heiluneet. Tämä voisi olla klassillinen tapa "hei mitään ei tapahtunutkaan! ilmiöön.
"Kummallisia akateemisia tuuliviirejä molemmat, tai monet aisassa mukana heiluneet."
Kumpi olisi kummallisempaa, sekö että tutkija on "akateeminen tuuliviiri" ja muuttaa kantaansa kun saa todisteet siitä että on ollut väärässä, vaiko se että tutkija jääräpäisesti kieltäytyy hyväksymästä muita faktoja kuin omaa alkuperäistä kantaansa tukevia?
Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen ja arkeologian sekä Huhtiniemi-tutkijat ovat vielä kiinnostuneita turkulaisen sotaveteraanin käsittämättömän rohkeasta kansalaisen esiintymisestä julkisuudessa.
Sen sijaan tutkijat eivät ole vakuuttuneita eversti evp I. Kukkasen ”tutkimuksista” Taipalsaaren vainajien suhteen.
Turun Sanomien haastatteleman Kukkasen mukaan Taipalsaarelle 1944 haudatut vainajat olivat taisteluissa kaatuneita, jotka haudattiin tilapäiseen joukkohautaan, ja jotka sittemmin olisi siirretty sankarihautoihin.
Taipalsaaren oletetulla joukkohaudalla tullaan mahdollisesti suorittamaan lisätutkimuksia. Helsingin yliopiston arkeologian professori E. Levanto suunnittelee vierailua Taipalsaarelle vielä tämän kesän aikana.
Argeologian professori keskusteli puhelimitse sotaveteraanin kanssa ja toivoo kansalaisiltakin lisäyhteydenottoja.
http://www.esaimaa.fi/page.php?page_id=5&news_id=200713609374
Tutkijoiden mukaan tilapäishaudan sijainti Taipalsaarella tuntuu oudolta. Turkulaisen sotaveteraanin aiemmin kuvailema hautaamistapa ei vaikuta sopivan armeijan sodanaikaisiin hautaamiskäytäntöihin.
http://lotta.yle.fi/rsweblpr.nsf/sivut/uutiset-langaton?opendocument&pageid=Content5640B
Taipalsaari sijaitsee Suur-Saimaan saaristossa jonne kesäkuun lopulla 1944 tiedetään karanneen satoja jos ei tuhansia miehiä kannaksen taisteluista. Ja näitä miehiä tiedetään tuolloin jahdanneen – ei Suur-Saimaan suojeluskunnan miehet – vaan tällaisiin tehtävään ”erikoiskoulutetun” pataljoonan.
http://maps.google.fi/
Luumäen KeK:sä oli heinäkuussa 1944 hautaamattomana 5000 vainajaa. Eräs lottahan on kirjoittanut lotta-ajastaan muitelmat, missä hän kuvailee Luumäen aikoja.
Saattaahan olla, että Taipalsaarelle vietiin tilapäisiin hautoihin näitä Luumäen vainajia.
on muuten tuo 5000 aika paljon, ainakin suomalaisesssa mittakavaassa
Hurjalta tuntuu tuo "lottasi" antama luku 5000 (!!!?) kun Talin taisteluissa
maan pelastanut kenraaliluutnantti Pappa Laatikaisen IV armeijakunta
menetti kesäkuun lopulla kaatuneina 'vain' 1100 miestä, tosin vielä
kadonneina samoin hieman yli tuhat miestä!
Niin Luumäelle ei varmaankaan tuotu kaatuneita muualta kuin tali-ihantalasta, ei varmasti EIHÄN EIHÄN!
Eiköhän tuo 5000 ole ihan realistinen luku, kun Suomen sotasurmat 1939-1945 tilastojen mukaan välillä 9.6.1944 - 31.7.1944 kaatui 15509 miestä.
KeK`i oli Luumäen Nuppolassa, vaimoni kotitilan naapurissa. Hänen vanhempansa, joita ei oltu vielä ajettu avakkoon kertoivat, että kippasivat kaatuneita pellolle.
Kesäkuussa -44 kannaksella oli kaksi armeijakuntaa:
Länsi-Kannaksella Pappa Laatikaisen IV AK ja Itä-Kannaksella, myöhemmin Vuoksen taakse vetäytyneenä Siilasvuon III AK. Viipurin menetyksen 20.6 jälkeen Viipurinlahden taakse tuli sitten vielä Svenssonnin V armeijakunta.
Keijo Suomisen mukaan Luumäellä heinäkuun alkuun sijainnut 13.KEK vastasi ensin Pappa Laatikaisen IV AK:n, mutta myöhemmin jonkin aikaa myös Svenssonin V AK:n kaatuneista.
Kun heinäkuun alussa IV AK:n 13.KEK siirrettiin Imatran lähelle Rauhaan, Luumäelle tuli V AK:n oma 15.Kaatuneiden evakuoimiskeskus. Vaimosi vanhemmat näkivät kuvaamasi tapahtumat joskus kesä- heinäkuun vaihteessa Luumäen Nuppolassa, jolloin Keijo Suomisenkin mukaan kaatuneita laskettiin Luumäellä väliaikaisiin hautoihin koska henkilökuntaa, ja arkkujakaan, ei ollut riittävästi valmistamaan vainajia matkaan kotiseudulleen rautateitse.
Näitä kaatuneiden evakuoimiskeskuksia oli sodan aikana lukuisia. 13. KEK ja 15.KEK eivät tietystikään vastanneet kuin vain omien armeijakuntiensa kaatuneista. Itä-Karjalalan, Kuusamon ja Saksan sodanjohdon alaisten joukko-osastojen kaatuneista vastasivat niiden omat evakuoimiskeskukset.
Keijo Suominen on sota-arkistossa käynyt läpi tarkasti IV ARMEIJAKUNNAN huollon järjestelyt ja laskenut myös AK:n KOKONAISTAPPIOT 20.6.-9.7.1944. Suominen ilmoittaa AK:n kaatuneiden määräksi ’vain’ 1577 miestä sekä kadonneiksi 1208 miestä. Täytyy muistaa, että Karjalankannaksen Suursota kesti vain vajaan kuukauden, 9.6. – 7.7.1944, jonka jälkeen taistelut alkoivat laantua ja tappiot kaatuneina vähetä melko jyrkästi (ks. esim. Suomisen taulukko tai sota-arkiston menehtyneiden tietokanta)
Paivä – Kaatu – Haav – Kad - Yhteensä
25.6. - 101 – 603 - 189 - 893
26.6. – 177 – 797 – 218 - 1192
8.7. – 26 – 135 – 4 - 165
9.7. – 11 – 78 – 24 - 113
Lähde: Keijo Suominen. IV ARMEIJAKUNNAN Huollon järjestelyt KESÄLLÄ 1944 taisteltaessa VKT-ASEMASSA
http://users.tkk.fi/~jseppane/vkt.txt
"Karjalankannaksen SUURSOTA kesti vain vajaan kuukauden, 9.6. – 7.7.1944,"
Kyllä SOTA jatkui.Viellähän puna-armeija yritti Viipurinlahdella ja Vuosalmella.
Suurtaistelut hiljenivät Tali-Ihantala taisteluitten rintaman jäykistyttyä asemasota vaiheeksi.
Suurtaistelut jatkui myös ankarina mm.Ilomantsin ja Neitjärven suunnalla mainitsemasi 7.7.44 jälkeen.Kaikkialla Puna-armeijan etenemisyritykset tyssäsivät Suomalaisten torjuntavoittoihin.
" Suurtaistelut jatkui myös ankarina mm.
Ilomantsin ja Neitjärven ..
Ilomantsi ja Nietjärvikin eivät sijaitse
Karjalankannaksella vaan Itä-Karjalassa ja
Pohjois-Karjalassa!
http://www.answers.com/topic/many-karelias-png
Mutta "Kannaksen Suursota 9.6-7.7.44.." käytiin
tietysti vain ja ainoastaan Karjalankannaksella!
Minä kyllä kirjoitin NÄIN!:
"Kyllä SOTA jatkui.Viellähän puna-armeija yritti Viipurinlahdella ja Vuosalmella."
Ja Vuosalmi-Äyräpää-Kyläpaakkola suurtaistelu tantereet oli n.40km kannaksen puolella Ihantalasta mitattuna.
Ja sitten jatkoin.
"Suurtaistelut hiljenivät Tali-Ihantala taisteluitten rintaman jäykistyttyä asemasota vaiheeksi."
Ja sitten vasta puhuin Ilomantsin ja Neitjärven taisteluista,joihin tartuit vastineessasi.
"Suurtaistelut jatkui myös ankarina mm.Ilomantsin ja Neitjärven suunnalla mainitsemasi 7.7.44 jälkeen.Kaikkialla Puna-armeijan etenemisyritykset tyssäsivät Suomalaisten torjuntavoittoihin."
Kannattaa lukea aihe mihin ottaa kantaa!
Kyllä, kyllä, mutta .. tässä ketjussa… oli kyse .. varsinaisesti Karjalankannaksesta ja Pappa Laatikaisen IV AK:sta liittyen noihin Taipalsaaren ja Luumäen 13.KEK:n asioihin kesä- heinäkuun vaihteessa 1944.
Vuosalmella oli Siilasvuon III AK ja Viipurinlahdella Svenssonnin V AK. Näillä armeijakunnilla oli omat kaatuneiden evakuointikeskuksensa.
Kenraaliluutnantti Laatikaisen IV AK joutui kesäkuussa Länsi-Kannaksella vastaanottamaan noin 70% vihollisen hyökkäyksen mies- ja kalustovahvuudesta, jolloin tappiotkin olivat kovia.
Heinäkuun 4-10. päivinä käydyt III AK:n taistelut Vuosalmella sekä V AK:n Viipurinlahdella olivat merkittävästi pienempiä taisteluja IV AK:n taisteluihin verrattuna – vaikka raskaita tietysti nekin!
Tässä mielessä jotkut tutkijat näyttävät käyttävän käsitettä "Suursota" Pappa Laatikaisen torjuntataisteluista hyökkääjän 21. armeija vastaan, kunnes rintama sitten heinäkuun alussa suoristettiin Juustilan – Vakkilan - Ihantalan tasalle ja kannaksella alkoi – kuten itsekin ilmaisit – asemasotavaihe.
Tarkoitan ilmaisu SOTA,jolle TAISTELU ei ole synonyymi vaikka lähellä onkin.Sodassahan niitä taisteluita vasta on.Kokonasvaltaisestihan Suomi oli sodassa jonka eri rintamilla käytiin TAISTELUITA.Yksilölle taas Sota ilmaisuna on monivaiheisempi,moni veteraani on todennut haavoituttuaan:"Minun sotani on sitten sodittu",vaikka taistelut rintamilla jatkiusuvatkin.Armeijakunnan torjunta taisteluitten onnistuminen ja jatkuminen asemasotana,niin sen ilmaiseminen ja päivämäärittäminen oikein luulisi tutkijoilta onnistuvan.
"Jospa minä voitin tämän taistelun meidän sodassamme",ilmaisu kertokoon mitä tarkoitan.
Luumäellä ja Rauhassa toimineet 13. ja 15. KEK hautasivat tilapäisiin kenttähautoihin yhteensä 702 sankarivainajaa kesä-elokuussa 1944. Nämä kaivettiin ylös syyskuuhun mennessä ja lähetettiin kotiseudulle sankarihautoihin.
Luumäellä oli lisäksi 42 tunnistamatonta sankarivainajaa. Nämä tuli lähettää Lappeenrannan sankarihautaan, mutta jostain syystä siellä ei kyetty ottamaan lähetystä vastaan. Vainajia ei viety takaisin Luumäelle, vaan haudattiin tilapäisesti Taipalsaarelle ja lähetettiin sitten Lappeenrantaan asianomaisin menoin haudattavaksi. Teloitetuista on tarkat tiedot. Heitä haudattiin 15 Rauhaan ja joitakin Luumäelle. Omaisten pyynöstä voitiin teloitettujen ruumiit lähettää myös kotiin. Mitään joukkoteloituksia ei ole tutkimusten mukaan tapahtunut, eikä näin ollen teloitettujen joukkohautauksiakaan.Taipalsaari on teloitusjuttuihin pakkomielteisesti uskovien viimeinen yritys löytää tarinoilleen katetta. Mitään todisteita ei ole nytkään esittää sen enempää kuin Huhtiniemen jutussakaan.
>>> ei viety takaisin Luumäelle, vaan haudattiin tilapäisesti Taipalsaarelle >>>
Mitähän ajatusta olisi ollut lähteä kuljettamaan kaatuneiden maallisia jäännöksiä
kuormurin lavalla 50-60 kilometrin ja tuntienkin ajomatkan päähän SUUR-SAIMAAN
SAARISTOON TAIPALSAARELLE kun Luumäki sijaitsee rautatien varrella, josta heidät oli
hyvä laittaa sitten arkuissaodottaviin vaunuihin ja vaunut kytkeä vetureihin.
Kuten Suominenkin osoittaa rintamatilanne kannaksella - tai Etelä-Karjalassa! - oli
alkanut heinäkuussa helpottua ja kaatuneiden määräkin oli lopulta vain kymmeneosa
kesäkuuhun verrattuna.
Suomessahan kaatuneista suurin osa pystyttiin lopulta kuljettamaan rautateitse kotiseutunsa
sankarihautausmaille.
Löydät aika helposti ja kätevästi sekä Rauhan, Luumäen Nuppolan että Taipalsaaren
Peltoin kylän Ruotsinsuppaan Suur-Saimaan saaristosta.
http://maps.google.fi/
tai
Kansalaisen karttapaikaltalta:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?lang=FI
Joka tapauksessa tämä tieto, että Suur-Saimaan rannoille olisi haudattu kaatuneita,
tutkijoiden tulee selvittää perinpohjin. Tästä ei Suomessa (ehkä jossain muualla!?)
voida olla kahta mieltä!
Taipalsaaren hautauksessa oli kyse tunnistamattomista sankarivainajista. Juuri sen takia ei heitä voitu lähettää koti-Suomeen, vaan heidät oli käsketty haudata Lappeenrannan sankarihautaan. Tässä tapauksessa heitä ei jostain syystä kyetty ottamaan vastaan, vaan heidät on viety väliaikaisesti Taipalsaarelle. Sieltä heidät on aikanaan viety Lappeenrantaan, jonka sankarihaudassa sodan päättyessä oli 162 tunnistamatonta sankarivainajaa. Teloitusten kanssa tällä asialla ei ole mitään tekemistä.
- Miksi lähteä kuljettamaan kaatuneita sotilaita kymmeniä kilometrejä
Luumäeltä tai Lappeenrannasta hiekka- ja metsäteitä pitkin tuonne
Suur-Saimaan rannoille - soraharjuille ja juurakkoisiin metsiin?
Olihan siellä Luumäen Nuppolan ja Lappeenrannan välillä (noin 20 kilometriä)
vaikka kuinka paljon peltomaata tilapäisille haudoille. Ja Lappeenrannastakin
on Taipalsaaren Peltoinkylään, lentokentälle tai Pönniälänkankaan
ampumaradalle ainakin 25 kilometriä.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?cx=3553617&cy=6793972&scale=16000&tool=siirra&lang=FI
” Teloitetuista on tarkat tiedot. Heitä haudattiin 15 Rauhaan ja joitakin Luumäelle. Omaisten pyynöstä voitiin teloitettujen ruumiit lähettää myös kotiin.”
- - - - - -
Nykyisen eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Jukka Lindstedtin ja sotahistorian laitoksen tutkijan tohtori Jukka Kulomaan tutkimusten mukaan heinä- elokuussa 1944 teloitettiin 46 (47?) miestä vuoden 1919 sotaväen rikoslakiin tehdyn lisäyksen jälkeen. Ja kuten sanotkin, näistä ”teloitetuista on tarkat tiedot” dokumentoituina sota-arkistossa.
KUN RINTAMAKARKURUUS muodostui ongelmaksi kesäkuussa 1944 rintamien murtuessa ensin Valkeasaaressa, sitten Kuuterselässä VKT-linjalla ja lopulta Talissa päämaja halusi pikaisesti koventaa sotaväen rikoslakia niin, että karkaamisesta saattoi saada kuolemantuomion. Eduskunta hyväksyikin lisäyksen sotaväen rikoslakiin pikaistunnossa 4. heinäkuuta. Karkuri tuli panna syytteeseen aina kun kyseessä oli uusittu karkaaminen tai sotapelkuruus.
- Kenttätuomioistuimet langettivat uusitun sotaväen rikoslain mukaiset kuolemanrangaistukset 76 sotilaalle, joista 46 tuomiota pantiin täytäntöön heinä- ja elokuussa 1944. Kahta miestä lukuun ottamatta teloitetut olivat jalkaväkeä ja miehistöön kuuluneita.
SOTILAALLISTA MERKITYSTÄ näilläkään tuomioilla ei Kulomaan tutkimusten mukaan ollut, koska heinäkuussa karkaaminen rintamilta oli loppunut ennen tuomioiden toimeenpanoakin.
- Jatkosodan asemasotavaiheen vuosina 1942 – 43 Kulomaan ja Lindstedtin mukaan yksitoista sotilasta ammuttiin myös sotaväen järjestyssäännön päällystölle antamien kurinpitovaltuuksien perusteella.
MUTTA NÄILLÄ TELOITUKSILLA ei sinänsä ole suoranaista yhteyttä Huhtiniemen tai Taipalsaaren OLETETTUJEN (!) teloitusten tai joukkohautausten kanssa. Ja jos Huhutiniemessä tai jossain muualla OLISIKIN (!) teloitettu karkureita olisivat nämä MAHDOLLISET (!) teloitukset olleet laittomia paitsi siitä syystä, että ne oli langetettu ennen tuota sotaväen rikoslakiin tehtyä muutosta, myös siitä syystä, että ne OLISIVAT olleet salaisten kenttäoikeuksien salaisia tuomioita ja SALAISIA teloituksia.
- Ja sitten vielä: Jukka Lindstedtin mukaan ”...teloitettujen ruumiita..” kuitenkaan ”...ei toimitettu kaatuneiden evakuoimiskeskuksiin kuten tavallisesti meneteltiin. Syynä tähän on epäilemättä ollut sama pelko kuin punaisten kaatuneiden muistomerkkien tuhoamisessa ja kieltämisessä pari vuosikymmentä aiemmin: haudoista ei haluttu uusia muisto- ja kokoontumispaikkoja...”
JOTEN TÄSSÄKIN SUHTEESSA tietosi, että ”...heitä haudattiin 15 Rauhaan ja joitakin Luumäelle” on minulle ja monille muille täysin uutta. Onko sinulla tästä tiedostasi jokin lähdeviite vai ovat nämä haudat todella olemassa Luumäen ja Rauhan hautausmailla - ja löydettävissä?
Jukka Lindstedt: Kuolemantuomiolla on aina syynsä
http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/2000/tuomitut.htm
Lähteitä:
- Jukka Lindstedt: Kuolemaan tuomitut. Kuolemanrangaistukset Suomessa toisen maailmansodan aikana. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja, Helsinki 1999.
- Jukka Kulomaa: Käpykaartiin? 1941-1944. Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Väitöskirja 1995.
( - Heikki Ylikangas: MURTUUKO KANNAS?. Helsinki 2007. ) !?
Vai ei jostain syystä kyetty ottamaan Lappeenrantaan vastaan.
Saattaisikohan se johtua siitä, että Lappeenrantaan oli jo tuotu tuhatkunta vainajaa haudattavaksi, eikä enää lisää kaivattu.
Suomen sotasurmat 1939-1945 mukaan hautauskuntana Lappeenranta on 1464 sankarivainajaa, joista keväällä 1945 siunattiin yhdellä kertaa vajaa 500 vainajaa Suomen suurimmissa hautajaisissa.
Päämaja käski suorittaa tilapäiset hautaukset kirkkomaihin tai armeijan alueille. Koska Huhtiniemi oli siis täynnä majoitusta, oli lähin armeijan alue Taipalsaaren kenttä.Ei tilapäishautaustakaan tehty minne tahansa, ei edes tunnistamattomille vainajille. Toisaalta Taipalsaarelle oli lyhyempi matka kuin takaisin Luumäelle.Kaatuneiden huolto toimi 1944 silloisten käskyjen mukaan, ei ajatellen sitä, että joku keksisi 2007 määrittää tilapäisen kenttähautauksen teloitettujen piilottamiseksi.
13. ja 15. KEK:n tiedot ovat sota-arkistossa. Arkistoluettelosta T 25876 on mm. 13.KEK:n heinä-elokuussa haudattujen luettelo. Siinä nimetään mm. Rauhan saksalaishaudat 1.-9. ja teloitettujen haudat 1.-15. ajalta 7.7.-23.8.44. Lisäksi mainitaan IV AKE:n sotapäiväkirjan liitteessä 660 sal kuusi teloitettua haudatun 10.6.-17.7. Nämä ovat käsittääkseni Luumäellä.Päämaja käski heinäkuun lopussa haudata teloitetut syrjäiseen paikkaan KEK:ien lähelle.Aluksi heidät oli haudattu teloituspaikan lähelle. Omaisten pyynnöstä heidät voitiin lähettää myös kotiseudulle. Sitä lukumäärää en tiedä.Tarkat tiedot ovat teloitettujen keskuskortistossa. Sitä en ole tutkinut. Mitkään löytämäni tiedot eivät viittaa salaisiin tai laittomiin teloituksiin.Teloitukset tapahtuivat aina lakiin tai sotaväen järjestyssäännön 5. pykälään nojautuen.Toinen asia on,olivatko ne aina ehdottoman oikeudenmukaisia ja mikä oli niiden todellinen hyöty. Siihen asiaan on vaikea enää saada korjausta. Perättömien huhujen levittäminen ja teloitusten sotkeminen kaatuneiden evakuointiin ja hautauksiin on järjetöntä.
" Toisaalta Taipalsaarelle oli lyhyempi matka kuin takaisin Luumäelle "
" Ei tilapäishautaustakaan tehty minne tahansa, ei edes tunnistamattomille vainajille."
Noiden karttojenkin perusteella Lappeenrannasta tuonne Luumäen Nuppolaan, jossa radan varrella ja lähempänä rintamaa 13.KEK sijaitsi heinäkuun alkuun saakka, on matkaa korkeintaan 20 kilometriä ja tuolloin suhteellisen hyvää hiekkatietä pitkin (valtatie 6).
Sitä vastoin Lappeenrannasta Taipalsaaren saaristossa sijaitsevaan Peltoin kylään ja nykyisellekin lentokentälle matkaa on ainakin 25 kilometriä - ja mutkaisia kapeita metsäteitä pitkin.
Eipä vakuuta selityksesi kun vielä otetaan huomioon, ettei siinä armeijan tarvinnut maanomistajalta lupaa kysellä sodan aikaan, mihin maahan kaatuneet sotilaamme lasketaan väliaikaisiin hautoihin.
Mitä järkeä olisi lähteä kuljettamaan (salaa) teloitettuja 50-60km. Jos väitetyt teloitukset pitäisi salata tapahtuisi teloitus kuopan laidalla, jolloin paljastumisen riski olisi pienin mahdollinen.
Päämaja käski kesäkuussa 1944 tehdä kaatuneiden tilapäishautaukset kirkkomaihin tai armeijan alueille.Kaatuneiden huolto toimi silloisten käskyjen mukaan.Tämän päivän ohjeet eivät valitettavasti tavoita 63 vuoden takaisia toimijoita.
- - Mitä järkeä olisi lähteä kuljettamaan
(salaa) teloitettuja 50-60km - –
Matka Saimaan eteläisiltä rannoilta sen
saaristoon ei ole 50 – 60 kilometriä, vaan
korkeintaan 30 kilometriä. Mutta, kuitenkin,
miksi todellakin lähteä kuljettamaan kaatuneita
tai – teloitettujakaan – Suur-Saimaan
saaristoon? Hyvä pointti!
On sekin hyvin mahdollista, ja jopa
todennäköisempää, että Saimaan saaristoon
paenneiden karkureiden ja niitä jahtaavan
komppanian tai joukkueen välille olisi syntynyt
tulitaistelu, jolloin useampi karkuri – tuskin sentään kaikki –
olisi saanut surmansa. Ja muut löydetyt karkurit
olisi vihapäissään tai muuten vaan päissään
teloitetttu kostoksi yhden tai useamman takaa-
ajajan surman johdosta. Nämä karkureita
jahtaavat ”porukat” eivät suinkaan olleet ketä
tahansa Suur-Saimaan suojeluskunnan ’vanhempia
miehiä’, vaan ihan ”alan ammattilaisia”!
Toinen mahdollisuus voisi toki olla sekin, että
teloitetut nimenomaisesti haluttiin piilottaa
ihmisten ilmoilta kauemmaksi Saimaan saaristoon
paikalle, jossa oli menossa lentokentän
rakennustöiden takia maansiirtotöitäkin. Olihan
34. lentolaivue siirretty Kuhlmay’n tieltä
Immolasta Taipalsaaren saaristoon juuri 23.
kesäkuuta. Pienen Salpauselän soraiselle
harjanteelle raivattiin kiireen vilkkaan
kiitoradat, joiden näkyvyyttä peittivät suuret
männyt.
Salaamisesta antaa viitteitä sekin, että
kuljetus oli hoidettu yöllä. Sitä paitsi Etelä-
Karjala ja Lappeenranta oli sotatoimialueena
hiljaista aluetta kesällä 1944. Suurin osa
väestöä oli evakuoitu maaseudulle ja
pohjoisempaan - lähinnä Keski-Suomeen.
Huhtiniemen teloitukset on kiistetty vuodesta 1989 alkaen. Yksikään pätevä sotahistorian tutkija tai sotilasasiantuntija ei ole niihin uskonut. Taannoin käänsi takkinsa "tutkija" Juhani Tasihin ja nyt on vuorossa teloituksiin ainoana nimekkäänä tutkijana uskonut professori Ylikangas. Kun kaivaukset syksyllä päättyvät suomalaisten karkurien osalta tuloksettomina alkavat suuret takinkääntöviikot Kaikki Veli Holapan ja Antti Arposen juttuihin uskoneet ilmoittavat, etteivät olekaan niihin koskaan uskoneet.Suuri sotku on nyt synnytetty,kun kaatuneiden huolto ja erityisesti tunnistamattomien vainajien tilapäishautaukset on sotkettu perättömiksi teloituksiksi.Pitäisi kyetä erottamaan eri asiat toisistaan
Ok
löytynyt,vai miksikö nostit?