vastaan sodan ajan pataljoonasta. Perustamisesta lähtien aina taistelun johtoon ja kaatuneiden omaisille lähetettävien kirjeiden laadinnasta.
Kysyn: kun Jatkosodan (1941 - 44) aikaisista puhtaasti ruotsinkielisten joukkoyksiköiden pärjäämisestä ei ole kunnon tietoa, niin so what!
Peruskuvio kulkee kuitenkin niin, että eihän näitä ruotsinkielisiä rykmenttejä voitu pitää pahimmilla suunnilla, koska pelättiin niiden hajoavan.
Että se siitä! Näiden veijareidenko pitäisi nyt vaatia samanlaisia kansalaisoikeuksia?
Muista Ahvenananmaan tyly suomenkielisaten kusetus.
Kysyn: kun Jatkosodan (1941 - 44) aikaisista puhtaasti ruotsinkielisten joukkoyksiköiden pärjäämisestä ei ole kunnon tietoa, niin so what!
Peruskuvio kulkee kuitenkin niin, että eihän näitä ruotsinkielisiä rykmenttejä voitu pitää pahimmilla suunnilla, koska pelättiin niiden hajoavan.
Että se siitä! Näiden veijareidenko pitäisi nyt vaatia samanlaisia kansalaisoikeuksia?
Muista Ahvenananmaan tyly suomenkielisaten kusetus.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kun Viipuri menetettiin kesällä 1944, niin minkähän kielinen mahtoi olla se rykmentti, joka pysäytti Tienhaarassa vihollisen ja esti sen etenemisen Viipurista eteenpäin? Vihollisen pysäytti eversti Alpo Marttisen komentama suomenruotsalainen joukko-osasto.
Jos pataljoona on komentajansa näköinen, ei pataljoonasi taival taistelukentällä taida kummonen olla.
Majurille.
Vilkaisepas historiankirjoja. Tulet näkemään, että suomenruotsalaiset johtivat Suomen armeijaa talvi- ja jatkosodassa. Ja nyt en puhu ainoastaan Mannerheimista tai Ehrnroothista...