Sapattisaarna4

ETTÄ SOKEAT NÄKISIVÄT - JA NÄKEVÄT SOKEUTUISIVAT

Jeesus tuli, että sokeat saisivat näkönsä. Ja ne jotka luulevat näkevänsä - hengellisiä totuuksia - havahtuisivat sokeuteensa. Sillä Jeesus ei ole oppi vaan Elämä.

MARKUS 10:46-52 :

46 Ja he tulivat Jerikoon. Ja kun hän vaelsi Jerikosta opetuslastensa ja suuren väkijoukon seuraamana, istui sokea kerjäläinen, Bartimeus, Timeuksen poika, tien vieressä.
47 Ja kun hän kuuli, että se oli Jeesus Nasaretilainen, rupesi hän huutamaan ja sanomaan: "Jeesus, Daavidin poika, armahda minua".
48 Ja monet nuhtelivat häntä saadakseen hänet vaikenemaan. Mutta hän huusi vielä enemmän: "Daavidin poika, armahda minua".
49 Silloin Jeesus seisahtui ja sanoi: "Kutsukaa hänet tänne". Ja he kutsuivat sokean, sanoen hänelle: "Ole turvallisella mielellä, nouse; hän kutsuu sinua".
50 Niin hän heitti vaippansa päältään, kavahti seisomaan ja tuli Jeesuksen tykö.
51 Ja Jeesus puhutteli häntä sanoen: "Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin?" Niin sokea sanoi hänelle: "Rabbuuni, että saisin näköni jälleen".
52 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Mene, sinun uskosi on sinut pelastanut". Ja kohta hän sai näkönsä ja seurasi häntä tiellä.

Mitä se on? Jae jakeelta:

46.
Sokea ja sokeutensa vuoksi varaton mies istui pientareella - sokean tunnusmerkkinä viitta harteillaan - tapansa mukaan.

47.
Kun hänelle kerrottiin, että Jeesus on kulkemassa ohi, hän heti tiesi sen olevan ainoa toivonsa tulla näkeväiseksi. Hän todella tahtoi nähdä elämää. Sydän kuuli oikein ja usko näki Jeesuksen. Hän huusi Jeesusta avukseen, eikä muusta piitannut.

48.
Sokeaa Bartimeusta nuhdeltiin tuosta armon anomisesta. Siitä hän vain yltyi ja keskittyi Jeesukseen. Merkitystä oli vain sillä, että Jeesus kuulisi hänen vetoavan huutonsa.
Mutta harmillinen häiriö hengelliselle ilmapiirille tuo hätähuuto, se ilasi suuren juhlan tunnun. Kaikkien kunnon ihmisten sapatti oli pilalla.

49.
Psalmin 50:15 mukaisesti Jeesus kuuli avuttoman anojan hätähuudot. Juuri tällaista Jeesus on odottanut, odottanut eritoten sapatilta. Että kutsutaan Häntä apuun. Kaikki muu toiminta pysähtyy niin turhanpäiväisenä ja synagooga saa odottaa. Heti Jeesus antoi käskyn opastaa sokea avuton Hänen luokseen. "Ole turvallisella mielellä, nouse. Hän kutsuu sinua", ymmärsi jo koko ympärillä oleva "seurakunta" valaa uskoa sokeaan. Vaikka äsken vielä toppuuttelivat ja estelivät avun huutoa.

Jeesus aina ensimmäiseksi tahtoo vapauttaa pelon vallasta: "Ole turvallisella mielellä", hän sanoo ja niin "rakkaus karkoittaa pelon".
Jeesuksen käsky ohjata sokea kohti vapautta Kristuksessa tehosi - niin; "vapauden laki Kristuksessa" , se toteutuu, kun Jeesus sanoo: "Nouse ja tule!".

50.
Usko syntyi toivon ilmapiirissä, sokean tunnusviitan poisheittäminen oli ensimmäinen uskon teko. Sitten ylös käskyn mukaisesti ja askeleet kohti Jeesuksen kutsuvaa ääntä. Hän tuli perille, vaikka ei nähnyt mitään, vain uskoi pian saavansa sen avun, jota tarvitsi. Ei hän jäänyt odottamaan.

51.
Jeesus tahtoi kuulla sokean Bartimeuksen omasta suusta, mitä tämä tahtoi. Tahtoi tulla näkökykyiseksi. Hän tiesi, ettei sokean viittaansa enää tarvitsisi.

52.
Uskosi on pelastanut sinut, julisti Jeesus Luojan auktoriteetilla. Ei sokeudesta pelastuminen mikään pikku asia olekaan. Tietenkin sokea kohta sai näkönsä ja tietenkin seurasi Jeesusta tiellä, näkevänä.

Mielenkiintoista tuo, että Jeesus kyllä tahtoi kuulla Bartimeukselta, että hän tahtoo näkeväksi, mutta Jeesus ei sitten ennusta mitään näön saamisesta. Kas, pelastus sisältää kaiken, mitä tarvitsemme; on vain anottava ja kuljettava sitä kohti.


Joh. 9:39    
Ja Jeesus sanoi: "Tuomioksi minä olen tullut tähän maailmaan, että ne, jotka eivät näe, näkisivät, ja ne, jotka näkevät, tulisivat sokeiksi".