Suulaan juopon muistoksi. Kun Einolta ei voi tänään välttyä, niin on parempi hoitaa asia pois päiväjärjestyksestä jo aamulla..
Tuijotin tulehen kauan, liikuttelin lieden puita,
ajattelin armastani, muistin mustakulmaistani.
Hiilet hehkui, kuvat kulki, ajat armahat samosi.
Liiteli suviset linnut, keikkuivat kesäiset päivät,
poski hehkui, suu hymysi, silmät muita muistutteli.
Vierin maita, vierin soita, vierin suuria saloja.
Salossa savu sininen, savun alla armas mökki,
mökissä ihana impi, kultakangasta kutovi,
helmellistä helskyttävi.
Kelle kangas kultaloimi? Häiksi metsän morsiolle.
Kelle neiti näätärinta? Hiihtäjälle hiiden korven.
Ei hyvä hylätyn kauan liikutella lieden puita.
Vesi silmihin tulevi, pää käsihin tuiskahtavi,
kurkussa korina käypi, sylkytys sydänalassa.
Tuijotin tulehen kauan, liikuttelin lieden puita,
ajattelin armastani, muistin mustakulmaistani.
Hiilet hehkui, kuvat kulki, ajat armahat samosi.
Liiteli suviset linnut, keikkuivat kesäiset päivät,
poski hehkui, suu hymysi, silmät muita muistutteli.
Vierin maita, vierin soita, vierin suuria saloja.
Salossa savu sininen, savun alla armas mökki,
mökissä ihana impi, kultakangasta kutovi,
helmellistä helskyttävi.
Kelle kangas kultaloimi? Häiksi metsän morsiolle.
Kelle neiti näätärinta? Hiihtäjälle hiiden korven.
Ei hyvä hylätyn kauan liikutella lieden puita.
Vesi silmihin tulevi, pää käsihin tuiskahtavi,
kurkussa korina käypi, sylkytys sydänalassa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Einoa...
Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.
mies saapui sitten helvettiin, sanoi ompas täällä nyt helle. piru pyyhkäisi hikeä otsaltaan sanoen ,tämä onkin hotelli helle. hyvintänne löysitkai. mies vastasi, tottakai.
Leinoa:
Kun muistelen, kuink monta iltoa, olen istunut yksin, yksin...
Ja katsellut taivaan tähtiä, jotka vilkkuvat vieretyksin...
Niin tyttöni, oi tyttöni, sua lähelle tulla mun täytyvi,
ja katsoa kauan, kauan, ja katsoa kauan, kauan...
Kun muistelen, kuink monta taivalta olen taittanut korpimailla...
Ja istunut alla tähtien ja istunut iloja vailla..
Niin tyttöni, oi tyttöni, Sua lähelle tulla mun täytyvi
ja lempiä hiljaa, hiljaa ja lempiä hiljaa, hiljaa...
(mukaellen kun en muistanut kaikkea...)
Ja tuon kirjoituksen arvoa nostaa, että sinä ulkomuistista olet tuon kirjoittanut, kiitos...
...aika paljonkin noita, tullut joskus lueskeltua...Piti tehdä lukiossa esitelmäkin Leinosta ja siinä vähän innostuin lueskelemaan hänen hengentuotteitaan laajemminkin...
T. Ystäväsi
...ja lisäksi niin kesäinen...
Pst...Kerron vaan sen, että lähden nyt vähän kaupungille, mutta palailen huuhaalle sitten aika myöhään; saa nähdä, vieläkö saan ilon jutella kanssasi silloin...Niin toivon...:)
Hyvää päivän jatkoa Sinulle, t. Ystäväsi/HÄN
Jos nyt ei runojen merkeissä niin...
Ehkäpä jossain muussa aloituksessa! :)
Päivänjatkoa... hyvää sellaista!
Elegia
Haihtuvi nuoruus niinkuin vierivä virta.
Langat jo harmaat lyö elon kultainen pirta.
Turhaan, ei turhaan tartun ma hetkehen kiini;
riemua ei suo rattoisa seura, ei viini.
Häipyvät taakse tahtoni ylpeät päivät.
Henkeni hurmat ammoin jo jälkehen jäivät.
Notkosta nousin. Taasko on painua tieni?
Toivoni ainoo: tuskaton tuokio pieni.
Tiedän ma: rauha on mullassa suotu.
Etsijän tielle ei lepo lempeä luotu,
pohjoinen puhuu, myrskyhyn aurinko vaipuu,
jää punajuova; kauneuden voimaton kaipuu.
Upposi mereen unteni kukkivat kunnaat.
Mies olen köyhä: kalliit on laulujen lunnaat.
Kaikkeni annoin, hetken ma heilua jaksoin,
haavehen kullat mun mieleni murheella maksoin.
Uupunut olen, ah, sydänjuurihin saakka!
Liikako lienee pantukin paatinen taakka?
Tai olen niitä, joilla on tahto, ei voima?
Voittoni tyhjä, työn tulos tuntoni soima.
Siis oli suotta kestetyt, vaikeat vaivat,
katkotut kahleet, poltetut, rakkahat laivat?
Nytkö ma kaaduin, kun oli kaikkeni tarpeen?
Jähmetyn jääksi, kun meni haavani arpeen?
Toivoton taisto taivaan valtoja vastaan.
Kaikuvi kannel; lohduta laulu ei lastaan.
Hallatar haastaa, soi sävel sortuvin siivin.
Rotkoni rauhaan kuin peto kuoleva hiivin.
Einolta
Me olemme kaikki nyt laivalla
ja kynnämme suurta merta.
Me synnyimme tänne vaivalla
ja vaivalla kuolemme kerta.
Mut se mikä niiden on välillä,
se olkohon lämpöä, lempeä.
Kas, yössä kun yhtehen sattuu kaks,
käy kulkukin helpommaks.