Miltä tuntuu Rakkaus?

Balearic

Miten ihmiset rakastuvat toisiinsa? Milloin ihminen tietää ihastuneensa/rakastuneensa/rakastavansa toista ihmistä? Pitäisikö näin yksinkertaista kysymystä edes esittää? Ehkä kuitenkin pitäisi, sillä minulla ei ole siitä mitään kokemuksia. En vain ymmärrä, miten se tapahtuu, ja miksi kaikki ihmiset eivät pääse sitä ikinä kokemaan.

Olenko minä heikko? Minä olen tunteeton, kylmä ihminen, joka ei vain osaa välittää toisesta ihmisestä tarpeeksi ja joka vain haluaa kokea sen jännityksen, alkuhuuman ja ihastumisen ensihetket yhä uudestaan ja uudestaan, kohteesta välittämättä. En ole ikinä rakastanut ketään ihmistä, perhettäni lukuunottamatta. Olen tapaillut miehiä, mutta en ikinä ole edes retkahtanut johonkin ihmiseen. Vaan niihin tilanteisiin. Hullaannun tilanteista, seksuaalisesti latautuneista tilanteista. Voisin elää jossain tietyssä hetkessä ikuisuuden, ikinä siitä erkaantumatta, ikinä siitä pois lähtemättä, kuin toivoen että olisipa elämässäni edes jotain pysyvää, jotain vakaata ja tasapainoista, johon voisi aina luottaa. Kuin se tilanne voisi jatkua ikuisuuden..

Kun ne tilanteet muuttuvat eteenpäin, ja koko suhde muuttuu tasapainoisemmaksi alkuhuuman jälkeen, minä joko jämähdän niihin alkutilanteisiin, nautiskelen niistä kuin jälkiruuasta vielä pitkään enkä tajua kulkea enää sen toien kanssa samalla aaltopituudella, nykyhetkessä, samassa hetkessä. Tajuan myöhästyväni jostakin ja huomaan sen liian myöhään, kunnes juttu on jo lopahtanut. Se, mitä tapahtuu alussa, mitä tapahtuu niissä tietyissä hetkissä kun katseet löytävät toisensa, kosketukset ovat tahattomia mutta sähköisiä, hymyt ovat aitoja ja ujoja, sydän on epävarmana sykkivä… Se kaikki palautuu aina uudelleen ja uudelleen, kun tapailee uutta ihmistä. Koko se alkuruljanssi. Minä elän niissä hetkissä. Elän niissä edelleenkin, tänäkin päivänä, vaikka ne suhteet ovatkin jo ohitse.

Ja kaikissa tilanteissa on yksi yhteinen tekijä: en muista sitä ihmistä, jonka kanssa tapahtumat ovat saaneet aikansa. En muista kasvoja, en muista persoonaa. Mielikuvieni kohde, ihminen, on vain kiiltokuva, jonka kasvot heijastuvat pois kun yritän niitä katsoa omissa mielikuvissani. Muistan vain ihmisen tuoksun, lämmön, kosketuksen, hiusten värin, mutta en näe kasvoja. Eli toisin sanoen, minun rakkauden kohde ei ole ikinä se ihminen, vaan kohteeni on se polvia heikottava tilanne, kun ilmapiiri ritisee ja ratisee liitoksistaan kahden ihmisen välillä, kun he tajuavat välillään olevan paljon muutakin.. eli seksuaalista jännitettä. Minä elän siinä hetkessä jatkuvasti. Minä seksualisoin tavallani kaikki tilanteet ja ihmiset, joita tapaan. Enkä tiedä miksi. Enkä tiedä miksi en osaa lopettaa. Enkä tiedä miksi sitä jatkan, sillä tiedän vain sen, että aina kun niin käy, niin juttu loppuu ennen pitkää ja minä jään taas yksin nuolemaan haavojani, kun huomaan menettäneeni hyvän tilaisuuden aloittaa kunnollinen, tasapainoinen ihmissuhde.

Mutta onko se ihmissuhde sitä, mitä minä tarvitsen? Vai tarvitsenko minä vain tuon alkuhetken, huuman, jännityksen, kuuman tilanteen yhä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen, kuin paikalleen jäänyt levy, kunnes olen tyydytetty ja raukea. Miksi en pääse siitä yli? Miksi en pääse tasapainottamaan itseäni? Millainen edes olisi tasapainoinen elämä? Minulta on mennyt jo liian kauan, että olen tajunnut tämän seksualisoitumis-taipumukseni olevan yksi suuri syy sille, että suhteet eivät toimi. Minua ei yksinkertaisesti se ihminen kiinnosta enää kun juttu on kehittynyt liian pitkälle, koska sitä räjähtävää alkuvoimaa en enää saa uudelleen käynnistymään saman tyypin kanssa. Se ei vain enää syty samalla tavalla kuin alussa. Ja minä olen kuin bensakanisteri, joka kaipaa jatkuvasti sitä sytykettä, jotta voisin roihahtaa liekkeihin. Ikään kuin minun pitäisi kokea se järjetön alkuhuuma, alkukantainen jalat alta vievä tilanne yhä uudelleen ja uudelleen, jotta tuntisin eläväni.. minä kaipaan sitä tiettyä tunnelmaa, olotilaa, toisen ihmisen läheisyyttä yhä uudelleen ja uudelleen, jotta todella kokisin eläväni, olevani elossa..

Tämän takia ihmettelen, miten ihmiset rakastuvat toisiinsa. Mihin siinä silloin rakastutaan? Johonkin piirteeseen, ulkonäköön, ”kemiaan”, luontevaan yhdessäoloon…mihin? Minun ero tasapainoisiin ihmisiin on, että minä rakastun/hullaannun siihen tilanteeseen, siihen ajatukseen, siihen olemassaoloon että minulla on joku, siihen ajatukseen että minä tapailen jotakuta, niihin tilanteisiin kun joku ihana mies sanoo minulle kaipaavansa minua, kaikkeen mahdolliseen muuhun mutta en ikinä itse kohteeseen, ihmiseen, mieheen. En rakastu ihmiseen, vain siihen olotilaan sen ihmisen seurassa. Eikä yksikään juttu toimi, jos toinen osapuoli ajattelee tuolla tavalla.
Miten ihmiset pystyvät rakastumaan toiseen ihmiseen???

7

2932

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sillä varauksella...

      että olet 'sama tapaus', jonka tekstejä olen tulkkaillut viime aikoina. mutta ihan siltä varalta, että olet joku toinen samassa(?) tilanteessa,

      lue näitä rivejä varauksella.

      olet tilanneälykäs ihminen. sinulla on muitakin etuja puolellasi, mitkä vain korostavat tuota asiaa.

      pyörittelet muita ihan miten haluat.

      kun sen huomasit, aloit tuntea halveksuntaa toisia kohtaan. rikot sääntöjä minkä kerkeät. 'niinhän muutkin tekevät'...

      elät vielä vihamielisessä ympäristössä, mikä vaan korostaa tuota ajatusta.

      näin tuossa entisen itseni.

      rakastamalla toista teet itsesi haavoittuvaksi ja siihen et pysty, koska peilaat itseäsi toisiin.

      tarvitset selviä pelisääntöjä elämään ja AIKAA alkaaksesi luottamaan toiseen ihmiseen.

      tukea paskanpaljastimella.

      kumppanin, mitä et pysty manipuloimaan helposti.

      sitä alussa varmasti kun yrittäisit; samaa touhua kerta toisen jälkeen.

      yksin et tuosta kehästä irti pääse. se saattaisi onnistua, MUTTA se vie valtavasti aikaa ja on raskasta. helpompi kahdestaan.

      ottaisin kanssasi VALTAVAN RISKIN, mutta uskon sen kannattavan. jos pääset tuosta kehästäsi yli, saat sen elämänilosi takaisin. ja muutakin.

      otappa rohkeasti yhteyttä. kasvojasi et ole menettänyt.

      t:
      spartalainen

      ps
      jos olit 'eri' tapaus, laita siitä palautetta, niin pääsen eteenpäin muissakin asioissa.

      • Balearic

        Tuo analyysi meni kyllä niin metsään kuin joku vain voi mennä. Enkä tiedä monenko ihmisen tekstejä näillä palstoilla kyyläät, itse en ole kirjoittanut tätä ennen kuin joskus vuosi sitten aiemmin ja senkin eri palstalle.


      • asia selvä...
        Balearic kirjoitti:

        Tuo analyysi meni kyllä niin metsään kuin joku vain voi mennä. Enkä tiedä monenko ihmisen tekstejä näillä palstoilla kyyläät, itse en ole kirjoittanut tätä ennen kuin joskus vuosi sitten aiemmin ja senkin eri palstalle.

        KIITOS ilmoituksesta. :)

        pian siis poistun.


      • noita...
        asia selvä... kirjoitti:

        KIITOS ilmoituksesta. :)

        pian siis poistun.

        'tunteitten' viestejä alkuaikoina pari päivää.

        sitten lopetin koko 'tunteet' -palstan, kun ei todellakaan saanut selvää kuka puhui ja kenelle.

        toissapäivänä aloin sitten murehtimaan yhtä juttua ja aloin kahlata tätäkin uudestaan.

        ja vikaan meni TAAS.

        täällä oli ja on semmoisia palstoja, mistä pitäisi pysyä vaan poissa. piste.


      • elämä...
        noita... kirjoitti:

        'tunteitten' viestejä alkuaikoina pari päivää.

        sitten lopetin koko 'tunteet' -palstan, kun ei todellakaan saanut selvää kuka puhui ja kenelle.

        toissapäivänä aloin sitten murehtimaan yhtä juttua ja aloin kahlata tätäkin uudestaan.

        ja vikaan meni TAAS.

        täällä oli ja on semmoisia palstoja, mistä pitäisi pysyä vaan poissa. piste.

        vaan on silain tällähetkellä..tunnistin itseni. :)


      • olevasi
        elämä... kirjoitti:

        vaan on silain tällähetkellä..tunnistin itseni. :)

        spartalainen? :) Liittyykö tohon nimimerkkiisi kenties jotain...?

        En ole ap, mutta kiinnostuin...


      • itsewarma
        olevasi kirjoitti:

        spartalainen? :) Liittyykö tohon nimimerkkiisi kenties jotain...?

        En ole ap, mutta kiinnostuin...

        kyllä siihen liittyy.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

      tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
      Ikävä
      119
      2681
    2. Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä

      "Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht
      Maailman menoa
      256
      1155
    3. Melkein lähetin viestin.

      Onneksi tulin järkiini. Mukavaa kesää
      Ikävä
      91
      1129
    4. Taas kuoli kuortaneella

      Mitä tapahtui kuhinoilla kun auton alle jäi ja kuoli 66.
      Kuortane
      8
      1084
    5. Nainen voi rakastaa

      Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt
      Ikävä
      79
      1011
    6. Kalateltta fiasko

      Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr
      Kuhmo
      12
      940
    7. Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa

      Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.
      Ikävä
      63
      933
    8. Rakastan sinua

      Olen tiennyt sen pitkään mutta nyt ymmärsin että se ei menekään ohi
      Ikävä
      30
      906
    9. IS Viikonloppu 20.-21.7.2024

      Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku
      Sanaristikot
      41
      842
    10. Ikävöimäsi henkilön ikä

      Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie
      Ikävä
      37
      809
    Aihe