Ihmisten kalastajiksi; Lk.5:1-10

JEESUS KUTSUU PIETARIN JA MUITA OPETUSLAPSIA
Lk. 5:1-10
---
5:1 Kun kansa tunkeutui hänen ympärilleen kuulemaan Jumalan sanaa ja hän seisoi Gennesaretin järven rannalla,
5:2 niin hän näki järven rannassa kaksi venhettä; mutta kalastajat olivat niistä lähteneet ja huuhtoivat verkkojaan.
5:3 Ja hän astui toiseen niistä, joka oli Simonin, ja pyysi häntä viemään sen vähän matkaa maasta; ja hän istui ja opetti kansaa venheestä.
5:4 Mutta puhumasta lakattuaan hän sanoi Simonille: "Vie venhe syvälle ja heittäkää verkkonne apajalle".
5:5 Niin Simon vastasi ja sanoi hänelle: "Mestari, koko yön me olemme tehneet työtä emmekä ole mitään saaneet; mutta sinun käskystäsi minä heitän verkot".
5:6 Ja sen tehtyään he saivat kierretyksi suuren joukon kaloja, ja heidän verkkonsa repeilivät.
5:7 Niin he viittasivat toisessa venheessä oleville tovereilleen, että nämä tulisivat auttamaan heitä; ja he tulivat. Ja he täyttivät molemmat venheet, niin että ne olivat uppoamaisillaan.
5:8 Kun Simon Pietari sen näki, lankesi hän Jeesuksen polvien eteen ja sanoi: "Mene pois minun tyköäni, Herra, sillä minä olen syntinen ihminen".
5:9 Sillä kalansaaliin tähden, jonka he olivat saaneet, oli hämmästys vallannut hänet ja kaikki ne, jotka olivat hänen kanssaan,
5:10 ja samoin myös Simonin kalastuskumppanit, Jaakobin ja Johanneksen, Sebedeuksen pojat. Mutta Jeesus sanoi Simonille: "Älä pelkää, tästedes sinä saat saaliiksi ihmisiä".
5:11 Ja he veivät venheet maihin, jättivät kaikki ja seurasivat häntä.
----
Kalastus on yksi mielipuuhaani. Joskus tulee saalista yllin kyllin, toisinaan taas saa palata kotiin tyhjin käsin.

Jeesus kohtasi myös kalastajia Gennesaretin järven rannalla, nimittäin Simon Pietarin, (3-9) sekä Pietarin kalastuskumppanit, Jaakobin ja Johanneksen.
He olivat kalastaneet koko yön saamatta mitään(5). Paras pyyntiaika, yö, oli auttamatta ohi. Paikalle tulee Jeesus ja hän antaa tarkemmat ohjeet, minne verkot tuli laskea.
Jeesuksen käskystä he heittävät verkot syvään veteen (4). Saalis oli niin muhkea, että verkot suorastaan repeilivät saaliin määrästä (7).

Pietari alkaa aavistamaan, kenen kanssa hän on tekemisissä.
Hänet valtaa hämmästys ja pelko. Hän lankeaa Jeesuksen eteen ja tunnustaa Hänelle syntisyytensä.
Jeesus rohkaisee Pietaria; ”Älä pelkää”. Vain näin lyhyt synninpäästön sana. Nyt ei tarvitse pelätä, koska juuri syntisiä Jeesus on tullut pelastamaan (Joh. 3:16).
Samalla Pietari saa Jeesukselta kutsun lähteä ihmisten kalastajaksi (10).
Tämän saman kutsun Jeesus uudistaa, kun hän ylösnousseena puhuttelee Pietaria, joka on Hänet kieltänyt kolme kertaa (Joh. 21:15-17).

Herramme on myös meidät kutsunut elopellolleen. Toimitaan mekin Hänen käskynsä mukaan, kun hän kutsuu meitä työhönsä. Tehtävää riittää kaikille.
Mekin tarvitsemme päivittäin anteeksiantamusta voimaksemme. Herra on luvannut olla kanssamme joka päivä (Matt. 28:20).

Tämän vuoden alussa loppiaisena olin Pusulan seurakunnan kirkossa ehtoollisjumalanpalveluksessa.
Saarnan aikana huomasin, että pieni hämähäkki kutoi verkkoaan edessäni olevan penkin alapuolelle.
Kuinkahan satuinkin juuri istumaan siihen paikkaan.
Hämmästelin, koska tuskimpa kirkossa on kovinkaan paljon saalista saatavana.
Olikohan se nyt valinnut sopivan paikan verkolleen?
Mietin mielessäni, että jospa Jumalalla on jotain sanottavaa tämän tapahtuman kautta. Jumala usein puhuu tavalla taikka toisella, mutta me emme aina huomaa sitä.

Kotona tarkemmin asiaa pohdittuani, huomasin, että loppiaisenahan muistellaan pakanakansoja, joille joulun lapsi toi uuden valon ja onnen.
Lähetystyö on suuri ja kallis asia, johon voimme kaikki osallistua.
Meitäkin kirkossa kehoitettiin Jeesuksen käskyn mukaan (Luuk. 24:47) viemään evankeliumin sanomaa eteenpäin.
Pusulan kirkon hämähäkin verkko oli vielä tyhjä saaliista ja voi olla, ettei sitä tulekkaan.
Kuinka on meidän verkkojemme laita? (Kuinka käy meidän hankkeillemme?)
Pysyvätköhän nekin tyhjinä?
---
1. Jeesus armon soi, voiton meille toi,
hän on valkeus, tie, totuus, elämä.
Hän, vanhurskaus, armo, laupeus,
meille nyt on ilmestynyt ylhäältä.
Hän koitto on, hän valaisee
ja kuolon kahleet katkaisee,
poistaa orjuuden, kuorman syntien.
Nyt jo aavistaa me saamme autuuden.
(Virsi 265:1).