kiistelevät kasteesta, kun sana kehoittaa pitämään hengen yhteys rauhan yhdysiteellä.
Riitelevillä ei voi olla hengen yhteyttä keskenään,
Pitäkää hengenyhteys rauhan yhdyssiteellä,tämä on paljon tärkeämpää, kuin mielipiteistä riiteleminen.
Riitelevillä ei voi olla hengen yhteyttä keskenään,
Pitäkää hengenyhteys rauhan yhdyssiteellä,tämä on paljon tärkeämpää, kuin mielipiteistä riiteleminen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
siitä opettaako Jumalan Sana, eli Raamattu meille, että ihminen vanhurskautuu Jumalan edessä kasteesta vaiko uskosta Jeesukseen. Itse uskon jälkimmäiseen vaihtoehtoon.
ihmiselle joka on totisesti uudestisyntynyt, uskosta
ihminen vanhurskautetaan eikä mistään muusta, vähiten teosta.
Koska me olemme uskosta vanhurskaaksi tulleet on meillä rauha Jumalan kanssa.
Jos joku muuta väittää, sotii hän Jumalaa ja sanaansa vastaan.
mutta kun ev. lut. kirkon virallinen oppi on,
että ihminen uudestisyntyy ja vanhurskautetaan kas-
teessa.
Tuota harhaoppia vastaan me taistelemme.
no eipä kirjanoppineilta voi muuta odotaakaan, tarkoitan tällä "kirjanoppineilla" leipäpappeja jotka ei ole tiedä uskosta mitää ovat vain opiskeleet papiksi.
puhdistuksesta, syntien pois pesemisestä, vedestä ja Hengestä syntymisestä, puhdistamisesta vedellä pesten sanan kautta, pukeutumisesta Kristukseen kasteessa jne.
Usko on aina välttämätön, mutta ei mainitsemiani Raamatun ilmoittamia asioita saa selittää pois jonain uskon vastakohtina. Vaikka se järjenpäätelmänä tuntuu sinusta selvältä, niin ainakin minä uskon ennemmin, mitä Raamattu sanoo.
Usko vanhurskauttaa mutta pitäisi ymmärtää että kaste ei ole uskon vastakohta sen sijaan laki on!! Kaste ja usko ovat samassa joukkueessa eivätkä taistele toisiansa vastaan!!!
rituaalit on turhia.
mutta kaste ilman uskoontuloa (mielenmuutosta) ei muuta ihmistä, uudestisyntymätön pysyy samana lihanhimoja seuraavana kadotuksenlapsena , vaikka olisikin lapsena kastettu.
Kasterituaali ei muuta ihmistä.
luterilaisiin härätysliikkeisiin joissa kyllä ihan oikein saarnataan uskoontulon välttämättömyyttä,
mutta missä on Jumalan voima ja armolahjat, onko ne unohdettu.
Tiedän ettei pidä olla armolahjakeskeinen vaan Jeesuskeskeinen mutta tiedän myös ettei ilman Jumalan voimaa pitkälle pötkitä.
Pelkkä pilkunviilaus ei paljo auta eikä pitkät puisevat "oikeaoppiset" saarnat.
Liian jäykkää puuhaa, vapauteen Kristus vapautti meidät, nutturat löysemmälle, ja voimaa iloa herrassa.
Ei PELKKÄ vedellä kastaminen pelasta. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.(Mark.16:16)
Usko tarvitaan pelastumiseen. Mutta ei kaikille tarvitse tapahtua aikuisena uskoontuloa. Uskovaan kotiin syntynyt voi kasvaa uskoon ja elää uskovana koko ikänsä.
Tuhlaajapojalla oli veli, joka ei lähtenyt nuoremman veljensä tavoin Isän kodista maailmaan hävittämään tavaroitaan ja elämään irstaasti. (Luuk.15:11-32)
uudestisyntymisestä lapsi"kasteessa" ei ole raamatullinen, vaan on uskoontulemisen torjuntavoitto pääosassa Suomenkin kansaa. Kastehan on henkilökohtaista kuuliaisuutta Sanalle, so. Jeesuksen lähetyskäskylle sen alkuperäisimmän ja alussa toteutuneen apostolisen käytännön mukaisesti.
Onko imeväisen VAUVAN vastentahtoinen vesivalelu ja ristinmerkkien teko hänen osallaan KUULIAISUUTTA JA USKOA, jääköön kunkin oman harkinnan varaan. Ja täyttääkö tuo valelu sinänsä mitään raamatullisia tunnusmerkkejä KASTEESTA, jonka Johannes, Filippus, Paavali ja apostolit suorittivat niille uskoontulleille.
Uskovien kotien lapset vapaissa suunnissa voivat kyllä olla pitkäänkin uskossa, ennenkuin rohkenevat pyytää päästä kasteelle.
> Uskovien kotien lapset vapaissa suunnissa voivat
> kyllä olla pitkäänkin uskossa, ennenkuin
> rohkenevat pyytää päästä kasteelle.
Uudessa Testamentissa ei kerrota, että uskovien kotien lapset olisivat menneet vasta aikuisina kasteelle, sitten kun rohkenivat. Eivätkä apostolit kirjeissään opettaneet, että seurakuntaan syntyvien lasten kohdalla näin pitäisi toimia.
Apostolien Teoissa moni sai kasteen aikuisena, mutta kukaan näistä ei ollutkaan syntynyt kristityille vanhemmille. Seurakunnat syntyivät ja aloittivat samaan aikaan, kun nämä kuvatut kasteet tapahtuivat.
Raamattu ei kerro, oliko seurakuntien synnyttyä
käytäntönä jatkossa kastaa lapset heti pienenä vaiko kenties odottaa, että he kasvavat suuriksi ja sitten itse menevät kastettavaksi, kun rohkenevat...
Muuten historiasta löytyy todisteet sen puolesta, että lapsikaste on ollut käytössä jo varhaisimmissa seurakunnissa ja on apostolien hyväksymä käytäntö.
olettaa eikä jossitella sillä ketkä alkuseura-
kunnassa kastettiin.
Raamatun ilmoitus on niin selvä:
"Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin."
Timoteuskin oli syntynyt kristittyyn perheeseen, eikä häntäkään kastettu vauvana.
sillä, ketä alkuseurakunnassa kastettiin.
UT:n opetus on niin selvää:
"Jotka nyt (siis nyt, eikä myöhemmin) ottivat
hänen sanansa vastaan, ne kastettiin."
Timoteuskin oli jo kolmannen polven kristitty, eikä
häntäkään oltu kastettu vauvana!
esim. 'kirkkoisien' kasteista todistukset siitä, että heidät kastettiin vasta aikuisiässä, vaikka heidän vanhempansa olivat jo ns. kristittyjä. Eikä Uuden Testamentin tarvitsekaan puuttua koko kasteikäkysymykseen, koska se EI OLE raamatullinen kysymys. Onhan kyse uskoa tunnustavien kuuliaisuudesta asiassa, eikä heidän iästään! Ja minun ymmärrykseni mukaan seurakunnat saivat alkunsa uskoon tulleista ymmärtävistä ihmisistä, eikä suinkaan "kastetuista" pikkuvauvoista. Jo se ajatuskin pitäisi riittää todistamaan siitä, että uskoontulo ratkaisi kasteen tarpeellisuuden.
Kirjoitin paljon jo keväällä tällä nimimerkillä asioista ja sieltä löytyy sitä historiaa, mitä lainasin suoraan lähdeteoksista, sivukaupalla. En silloin ehtinyt enempää niitä siteeraamaan enkä viitsi sitä enää uudestaan tehdä: jos historiaa kerran luetaan, olisi sieltä luettava myös ne ikävätkin seikat, mitkä siihen "uskonpuhdistukseen" ja "uskonpuhdistajiin" liittyvät.
Pitkiin keskusteluihin en viitsi enää alkaa, sillä olen huomannut, ettei kuuro voi kuulla, vaikka kuinka huutaisin. Ja väärässä oleminen on toisille niin mieluista, ettei siitä voi luopua - ei varsinkaan silloin, kun enemmistö on samaa mieltä. Joukkovoimalla ne lynkkauksetkin suoritettiin ja suoritetaan edelleen vähemmistömielipiteitä kannattaville: onko siis enemmistö oikeassa?
" Muuten historiasta löytyy todisteet sen puolesta, että lapsikaste on ollut käytössä jo varhaisimmissa seurakunnissa ja on apostolien hyväksymä käytäntö." ---
Luotan Raamatun todistuksiin ja opetuksiin enemmän, eikä niistä löydy mainintaa kenenkään lapsen "kastamisesta", mutta löytyy monia jopa nimellä mainittuja uskovien aikuisten kastamisia. Niissä yhteyksissä mainitaan 'perhekunnat' ja tiedämme niistä asiayhtyksien perusteella, että nekin tulivat uskoon ja sen seurauksena halusivat ITSE sen kasteen.
Pyytääkö vauva muka HYVÄÄ OMAATUNTOA JUMALALTA?
1. Piet.3: 21. "Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta -" ---Milloin hänen ot:nsa on saastunut ja alkanut kolkuttaa, niin että hänen on pyydettävä päästä kasteelle?
Ensiksikin: Timoteuksen isä oli kreikkalainen ei-uskova mies.
Toiseksikin: Tokkopa Lystrassakaan oli seurakuntaa vielä silloin kun Timoteus oli sylilapsi.
Kolmanneksikin: Raamattu ei kerro, missä iässä Timoteus kastettiin.
Neljänneksikin: Muutamille näkyy olevan ylivoimaisen vaikea asia tajuta, että on eri tilanne, kun eletään seurakunnan syntyaikaa ja eri tilanne, kun toiminta jatkuu ja lapsia syntyy ja kasvaa kristityissä perheissä, mihin näillä seurakunnan syntyessä jo aikuiseen ikään ehtineillä ei ollut mahdollisuutta. He olivat kasvaneet juutalaisissa tai pakanaperheissä koko ikänsä ja kuulivat evankeliumia vasta aikuisina, eikä heitä olisi pystytty kastamaan ennen kuin oli olemassa kristittyjen seurakuntaa, joka niitä kasteita toimitti. On se kumma, että teidät on niin aivopesty, ettei tällainen vähäinen järjen käyttökään enää näy onnistuvan.
>>>Apostolien Teoissa moni sai kasteen aikuisena, mutta kukaan näistä ei ollutkaan syntynyt kristityille vanhemmille.>Raamattu ei kerro, oliko seurakuntien synnyttyä
käytäntönä jatkossa kastaa lapset heti pienenä vaiko kenties odottaa, että he kasvavat suuriksi ja sitten itse menevät kastettavaksi, kun rohkenevat...>Muuten historiasta löytyy todisteet sen puolesta, että lapsikaste on ollut käytössä jo varhaisimmissa seurakunnissa ja on apostolien hyväksymä käytäntö.
Tunsin aikoinaan erään papin joka tuumasi virastaan, kun siitä häneltä kysyin, että "onhan tää ihan hyvä homma kun ei ajattele niin syvällisesti Jumalan olemassaoloa ja onhan tää parempi ja mukavempi kuin jotkut likaset ammatit"!
Keskustelun lomassa kävi selville ettei hän edes uskonut Jumalan olemassaoloon, vaan hän piti Kristinuskoa kylläkin humaanisena ja hyvänä elämän ohjeistuksena, "parempana kuin jotkut muut uskonnon"!
Hän siis oli ateisti, mutta toimi seurakunta pappina koska hänen opintotasonsa riitti siihen, ja hän toimi ammatissaan vain "humaanisin perustein"!