Kiertonopeus on ainakin minulle aika hämärä käsite.
Käsitteeseen kuuluu liian paljon erilaisia asioita.
Saako jostain tietoa rahaston osakkeiden osto-ja myyntimääristä vuositasolla eli osakkeiden kierrosta? Mielestäni tällainen tieto olisi paljon informatiivisempi sijoittajalle kuin tuo kiertonopeus-käsite.
Käsitteeseen kuuluu liian paljon erilaisia asioita.
Saako jostain tietoa rahaston osakkeiden osto-ja myyntimääristä vuositasolla eli osakkeiden kierrosta? Mielestäni tällainen tieto olisi paljon informatiivisempi sijoittajalle kuin tuo kiertonopeus-käsite.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kiertonopeudelle on olemassa erilaisia määrittelyjä. Tämä on osaksi siksi, että kiertonoepus ei ole täysin riipuvainen salkunhoitajasta. Salkunhoitaja voi "pakotettu" suureen kiertonopeuteen, jos omistajat myyvät ja ostavat paljon. Tällöin slakun hoitajalle ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ostaa ja myydä paljon. Tilanne on sama myös sellaisessa tapauksessa, että rahasto nouseee rajusti. Rahaston petriaattesiin kuuluu sijoittaa sen saamat rahat.
Rahaston taseen näkee yleensä vuosiraportista. Siinä näkyy myös menorät.
Oikein paljon kiitoksia tästä valistavasta kannanotosta. Täytyy oikein paneutua asiaan.
"Salkunhoitaja voi "pakotettu" suureen kiertonopeuteen, jos omistajat myyvät ja ostavat paljon. Tällöin slakun hoitajalle ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ostaa ja myydä paljon. Tilanne on sama myös sellaisessa tapauksessa, että rahasto nouseee rajusti. Rahaston petriaattesiin kuuluu sijoittaa sen saamat rahat."
Rahaston nousemisella tarkoitat varmaankin rahaston käteisvarojen lisääntymistä (paljon lisää merkintojä tai osinkoja) Jos rahaston arvo nousee, koska omistusten arvo nousee pörssissä, ei salkunhoitajan tarvitse reagoida välttämättä mitenkään, eikö?
Kova nousu voi pakottaa salkunhoitajan painottamaan salkkua uudelleen, koska rahastojen säännöissä on määritelty tiettyjä osuuksia. Esimerkkinä tietty osake voi ylittää salkussa määritellyn sijoituksen enimmäisrajan. Esimerkkinä rahaston ohjeissa määritelty, että yksittäinen sijoitus ei saa ylittää 20% sijoituksesta. Tai vastaavsti erimarkkioiden välillä on sovittu pidetääväsksi tietty suhde.
Pörssisäätiön sivulta löytyy seuraava määrittely:
"Salkun kiertonopeus. Tunnusluku kertoo, montako kertaa rahaston arvopaperit ovat keskimäärin vaihtuneet raportointijakson aikana. Se kuvastaa salkunhoitajan aktiivisuutta. Luvussa verrataan jakson aikana joko hankittujen tai myytyjen arvopaperikauppojen yhteissummaa rahaston keskimääräiseen pääomaan. Vertailuluvuksi valitaan pienempi summa. Jos kiertonopeus on 1, se tarkoittaa, että rahaston arvopaperit ovat vaihtuneet keskimäärin kerran jakson aikana."
Linkki:http://www.porssisaatio.fi/default.aspx?path=4;163;203#mitenvoitseurata
Nyt löytyi kiertonopeudelle määritelmä, joka vastaa maatiaisjärjellä saatua.
Kikä on pörssisäätiö? Mikä on pörssisäätiön määritelmän painoarvo? Voiko rahasto tai rahastoyhtiö täysin vapaasti käyttää samaa nimitystä toisella tavoin laskettuun suureeseen? Eikö vähintäin poikkeavan määritelmän selostaminen aina määreen esiintyessä rahaston yhteydessä olisi reilun yhtiön tunnusmerkki?
Kait pörssisäätiön laskutapa edellyttää ostettujen ja myytyjan osakkeiden arvon summaa eikä lukumäärän summaa?
Löysin Nordean rahastosivustosta mm seuraavat määritelmät:
"Kiertonopeus kertoo, kuinka monta kertaa arvopaperit on ostettu tai myyty suhteessa rahaston koko varallisuuteen. Mitä suurempi kiertonopeus on, sitä enemmän rahasto on käynyt kauppaa rahasto-osuuksien merkinnästä ja lunastuksesta aiheutuvan kierron lisäksi.
Total Expense Ratioon (TER) sisältyvät tarkastelujakson päättymistä edeltävien 12 kuukauden aikana rahaston varoista todellisuudessa veloitettu hallinnointipalkkio euroina, tuottosidonnainen palkkio (vuoden 2006 alusta) ja muut kulut, jotka vuoden mittaan veloitetaan rahaston arvosta. Luvussa ei kuitenkaan oteta huomioon kaupankäyntikuluja, jotka ilmoitetaan erikseen.
Rahaston kaupankäyntikulut (vuoden 2006 alusta) raportoidaan tarkastelujakson päättymistä edeltävien 12 kuukauden ajalta. Tunnusluku kuvaa, miten rahaston varoista veloitettavat, rahaston kaupankäyntiin liittyvät ja arvopaperinvälittäjille maksettavat palkkiot sekä valuutanvaihdosta aiheutuvat kulut vaikuttavat rahaston arvoon vuositasolla. Kaupankäyntikulut ilmoitetaan prosenttilukuna rahaston suurimmasta markkina-arvosta tarkastelujakson aikana (viimeiset 12 kuukautta).
Viimeinen tunnusluku, konsernille maksetut välityspalkkiot, kertoo miten suuressa osassa kaikkien arvopaperikauppojen euromääräisestä arvosta on käytetty samaan konserniin kuuluvaa välittäjää."
Vaikuttaa siltä, että avoimuus lisääntyy tälläkin alueella.
Hienoa, että porukka näkee vaivaa selvitellä näitä kulupuolen asioita ja käsitteitä.
Tuskin piensijoittajat ainakaan yleensä vaivautuvat ensi vaiheessa selvittämään näitä asioita. Muussakin terminologiassa on opettalemista tarpeeksi.
Itsekin olen sijoittanut rahastoihin n. 7 vuotta ja vasta nyt näihin kulupuolen asioihin on tullut paneuduttua.
Kun näitä kuluja on näin valtavan paljon, ihmetyttää eräiden rahastojen kykyä seurata vertailuindeksiään.
Hienoa tosiaan, suunta parempaan päin. Mitään muuta ei ostellakaan yhtä leväperäisesti kuin rahasto-osuuksia!
En lakkaa ihmettelemästä ihmisten ällistelyä kulujen vuoksi. Kaikki tieto on saatavilla netissä etukäteen ja kauppaa hieroessa myös paperilla, miksei voi tutustua? Asiaa voi miettiä ja vertailla eri vaihtoehtoja, laskea kokonaishintaa omalle sijoitussuunnitelmalleen. Ei ole pakko innostuksen puuskassa hypätä tuntemattomaan.
Toinen kummallinen asia on se, ettei kuluja haluttaisi maksaa yhtään mistään. Työkseen ne rahastoyhtiöt hommiaan hoitaa, myyvät palvelujaan haluaville. Jos ko. palvelua ei halua ostaa, voi toki omatoimisesti käydä pörssikauppaa ja laskea ittelleen tuntipalkkaa. Lycka till vaan maalmanlaajuiselle hajautukselle, voipi käydä työstä:)))
Edelliselle kirjoittajalle vastaisin, että tottakai rahastosijoittajat tietävät, että rahastojen pyörityksestä aiheutuu kuluja, jotka peritään rahastoja merkinneiltä.
Sen lisäksi rahastot tarvitsevat tuottoa voidakseen toimia. Vain kannattava toiminta voi pitkän päälle pyöriä.
Vaikka näistä kuluista keskustellaan tällä hetkellä kovasti, se ei tarkoita sitä, että haluttaisiin kuluttomia palveluita. Mutta kuluissa on kovasti eroja eri yhtiöiden välillä, joissakin palveluissa jopa 4-kertaiset erot.
Keskustelulla pyritään näihin vaikuttamaan ja samalla sijoittajat saavat infoa siitä, että eroja kuluissa todella on.
Itse olen rahastojen toimintaan kovin tyytyväinen, olen kahtena edellisvuotena saanut rahastoista yli 60% tuoton. Otan rahastomerkinnöissä huomioon kyllä rahaston kulut muiden seikkojen ohessa.
Totta kait kuluissa on paljon eroja. niin kauan kun erot ovat nähtävissä rahaston esitteissä, eroja saa olla. On sijoittajan asia valita rahasto itselleen. Pienten kulujen rahasto saattaa maksaa hoitajilleen vaatimatonta palkkaa, jolloin sen hoitajatkaan eivät välttämättä ole huipputaitavia, tai heitä ei ole riittävästi. Tämä saattaa merkitä rahaston tuottojen jäämistä vaatimattomaksi. Ja päinvastoin.
Vaarallisempia ovat salatut kulut. Kaikki rahastot eivät esimerkiksi ilmoita kaupankäynti- tai terminointikulujaan. Tällöin muodostuu mahdollisuus, että sijoittajan riskillä sijoitetaan riskiosakkeisiin. Niin kauan kuin nämä tuottavat hyvin, voidaan "ylimääräinen" tuotto kierrättää kaupankäyntikuluina tai terminointikustannuksina saman yrityksen meklarifirmalle. Asiakkaalla ei ole mitää keinoa selvittää tätä ryöstämistä. Myöskään vakuutustarkastus ei voi todeta sitä, ovatko kulut tarpeellisia vai eivät.
Samaa voi myös tapahtua laskevien kurssien aikana. Tällöin tosin kyseinen rahasto jää selvästi kilpailijoitaan heikommalle. Tämän pitäisi markkinataloudessa rangaista rahastoa sijoitusten määrän laskuna.