kertokaa mulle kaikki jos on tapahtun samal taval..mun sukulainen tappo ittesä koska ei jaksan enää tät maailmaa..elettii aluks monta kuukautta kauhees paniikis ku luultii et se eläis viel mut sit se onnex löydettii..mull on ollu vuodest 2001 sellanen olo et elämä ei vois pahemmin päähä potkii..ensin mun rakas isoisä kuoli..menin kouluu tietty mustis ja sit haukuttii satanistiks ja huumeitten käyttäjäks..sen jälkee n.vuos mun serkku otti hengen itteltää vähä sen jälkee mun isoiso äiti kuoli..se oli kolaus sinäänsä koska oli just joulu tulos ja mull ja mun äitil oli tapana mennä tapaamaa sit aina ja mä oisin soittan viuluu vanhain kodissa,mut siit etee päin oon vaa miettin et en enää nää ihanaa isoisoäitii..oisko ketää jolla ois saman tyylisii "päähän potkimisii" käynny koska haluisin puhuu täst jollee joka tosissaa ymmärtää..välil on itte tehny miel heittää henkesä mut nyt must tuntuu et oon taas alkan elää..toivottavast maailma ei enää potki ketää päähän..
itsemurha
just_me
5291
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
tän ei pitän tulla tänne huuhaa palstalle mut minkäs sille enää voi..prkl..=((
Tiedän sinun selviytyvän, sillä sinussa itsessäsi on kaikki siihen tarvittava! Muista luottaa itseesi ja arvostaa itseäsi. Pyydä voimaa kestää
koettelemukset. Anna anteeksi itsellesi ja muille.
Monilla ihmisillä on on ollut jossain elämänsä
vaiheessa sietämättömän vaikeaa. Kestä tämä päivä,
huomenna on uusi ja parempi. Minäkin olen vakinaisen työn vuoksi erossa perheestäni 800 km
päässä kotoani. En ole katkera- on tehtävä valintoja elämässä! TSEMPPIÄ!!
Itse menetin rakkaan pappani vuosi sitten. Ensimmäinen läheinen, jonka menetin, 21- vuotiaana.. Olen siis saanut elää varsin kauan kaikki lähimmäiset ympärilläni. Olihan se isku kuulla, että joku todella tärkeä ihminen on kuollut!
Nyt on siis vuosi kulunut.. Olen itkenyt niin monena iltana.. Mutta rakas ihminen, TUSKA HELLITTÄÄ! Sinä et saa koskaan antaa tuskalle periksi! Luovuttaa toki voit, mutta periksi et saa antaa!
Enää ei niin usein tule kyyneleitä, vaan ILONKYYNELEITÄ! Koita muistaa ne hyvät asiat! Tuskin sun isoisomummus haluais, et otat iteltäs hengen! Itse asiassa se on varmasti viimeinen asia, mitä hän haluais! Mene ulos ja vilkuta taivaalle! Sieltä ne rakkaat sua kahtelee! Ja mikä sua estäisi heille puhumasta!
MUISTA: EI ELÄMÄ LOPU KUOLEMAAN, VAAN VAIHTUU UUTEEN JA PAREMPAAN!
VOIMIA JA SIUNAUSTA!
..ainakaan ratkaisu mihinkään,tappamalla itsensä pääsee eroon omista suruistaan ja tietty muistakin murheistaan,mutta tappamalla itsensä myös siirtää surun eteenpäin.Elämä on tehty elettäväksi vaikka se elämä olisikin sitten minkalainen tahansa,siis vaikkei aina niin ruusuistakaan.Eli elämä kannattaa ottaa tavallaan haasteena eikä olemalla heikko ja tappaa itsensä ja näin juosta karkuun vain todellisuutta.
M-33
nii no mut jos tosissaa ei oo voimaa niinku mun sukulaisel ei ollu..oon ite joskus miettin vaihtoehtona itsaria mutta toivon mukaan en enää ajattele niin..jos iskisi paha masennus saattaisin sen tehdäkkin mutta en nyt ei ole sellainen olo..=)hyvä vain..kiitti kuitenki..=)