Tykkäätkö harrastaa

koiran kanssa. Just saunan verran sitten tultiin tunnin lenkiltä. Ilman koiraa tuskin tulis riittävästi liikuttua.

olen sanonut jokin aika sitten, että "liikunta on lääke lähes kaikkeen", mikä on kyllä tottakin. MUTTA miten saisi itsensä sinne lenkkipolulle? Toisinaan on hyvinkin motivoitunut, mutta sitten taas ei millään, ja liikunnan pitäisi olla säännöllistä! Yksin on mukavampaa, kun saa itse määrätä tahdin. Toisinaan mies kyl lähtee pyydettäessä kaveriksi. Silloin kun meillä oli vielä koira, niin sen kanssa oli aika hankala välillä lenkkeillä, kun oli niin paljon ihania tuoksuja mitä piti haistella, niin eihän siinä saanu kunnon sykettä aikaiseksi!:)

No kyllä sauvakävelylenkille on aina välillä kiva mennä, ja sitten tulee taas aika kun ei millään viitsisi lähteä. Ja liikuntaa pitäisi harrastaa säännöllisesti- niin miten saisi itsensä motivoitua lähtemään, se on joskus vaikeaa! Miehen saan toisinaan kaveriksi, mutta yksin on silti parempi-saa määrätä tahdin itse! Silloin kun meillä oli vielä koira, niin ei saanu kunnon sykettä nousemaan, kun sen piti koko ajan pysähtyä haistelemaan "ihania tuoksuja". terv.N 52v. ps. nyt pitää mennä katsomaan "tahdon asiaa", saa taas nauraa kunnolla!

kiva käydä jonkun kanssa yhessä, - mutku täällä ei ole kettää.:(

Lentopallo, tai joku joukkuepelikin oisi mukavaa, - mutku täällä ei oo mittää :)

päivittäin ja töissäkin 8 tuntia edestakaisin ramppaamista. Vapaa - ajalla fillarilenkkiä jos jaksaa ja ilmat sallii ja lauantai - illat humpalla. Pururatakin menis melkein vierestä, mutta ei iltaisin tule yksin sinne lähdettyä, joten sauvat nojaa eteisen nurkkaan tyhjänpanttina. Liikuntaa harrastavat ystävät asuvat sen verran etäällä, että heistä ei ole seuraksi lenkille, nyyh

yksin, tosin kaverin kanssa on mukavampi mennä ihan outoihin maisemiin pyöräilemään ja jos pitkänkin matkan ajelee, on turvallisempaakin.

Liikunta on ihan pakollinen ja yksin tai yhdessä, päivittäin. Jollei ole kaveria niin koira on sopiva lenkkeilyyn ja kaveriksi. Jos liikaa odottaa että kaveri mukaan, liikunta voi jäädä kokonaan.

Näin kesällä pyöräilen enimmäkseen, joskus kävelen ja hölkkäilenkin vähän. Yleensä yksin lenkkejä teen. Joskus joku tuttu ajellut seurana tai tullut juttelemaan taukopaikalle.

Pidän liikkumisesta ja peleistä. Jumpata haluan yksin. Sillon kun kävin aerobicissa, puhuin harvoin kenenkään kanssa. Se oli sellainen oma pään tyhjäys. Työpaikan keväällä suunniteltu sählykään ei ole vielä toteutunut, ehkä sitten syksymmällä.

enimmäkseen, työmatka 7km polkupyörällä, kaupassa kävellen, katselen tv:tä jumppapallon päällä temppuillen.
Toistaiseksi liikunta holdissa, rajoittuu vain jalan nostoihin ja ojenteluihin.

Kotona ollessa käyn salilla 5krt/vko.

Seura vaihtele.

Usein siellä on jokunen nuoruuden ajan tuttava.
Uusia tuttavuuksia on syntynyt.

Tänään oli yksi NHL-jääkiekkoilija, paikallisen seuran kiekkoilija, keväällä valmistunut tippaiita, 67-vuotias betonimies ja muutama ulkonäöltä tuttu, molempia sukupuolia edustava juttukaveri.

Aina tulee myös tuo sosiaalinen puolikin hoidetuksi ilman mitään ennakkosopimuksia tai sitoumuksia.

Joudun harrastamaan yksin, kun on vain tietty aika, millon kerkiän. Kuuntelen samalla tuttua radio-ohjelmaa. Kyllä se menee yksinkin. En minä muuta liikuntaa, kunhan kävelen voimakävelyä.