Olen välillä miettinyt miksei nuoria kiinnosta politiikka pätkääkään.
Välillä saa kuulla ettei äänestämällä voi vaikuttaa, mutta kyllä vaan voi. Nimittäin VAIN äänestämällä voi vaikuttaa. Äänestämättä jättämiseen ei oikeastaan ole mitään syytä. Pari juttua jos luette lehdestä ja nopea lenkki vuoden-parin välein vaan äänestyspaikalle. Ei se ole paljon pyydettyä.
Joten, perusteluja kiitos. Miksei politiikka kiinnosta?
Välillä saa kuulla ettei äänestämällä voi vaikuttaa, mutta kyllä vaan voi. Nimittäin VAIN äänestämällä voi vaikuttaa. Äänestämättä jättämiseen ei oikeastaan ole mitään syytä. Pari juttua jos luette lehdestä ja nopea lenkki vuoden-parin välein vaan äänestyspaikalle. Ei se ole paljon pyydettyä.
Joten, perusteluja kiitos. Miksei politiikka kiinnosta?
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Nukkuvien" puolueen kanssa tuli käytyä kampaja-aikana väittelyitä, että miksi kannattaa/ei muka kannata äänestään. Useimmiten syinä oli pelkkiä väärinkäsityksiä ja pääsääntöisesti tekosyitä. Yhden väärikäsityksen/tekosyyn kun kumosi, niin tuli toinen tilalle.
Kärsivällisyys puuttuu, ei tahdota rakentaa muutoksia. Niiden pitäisi tapahtua heti tai ei koskaan.
Moni päätti nukkua eduskunnan taannoisen, ensimmäisen suuren palkkionkorotuksen takia. Minä päätin mm. sen vuoksi äänestää (ja asettua itse ehdokkaaksi) jotta voitaisiin rakentaa vähitellen oppositiota tälle holtittomuudelle. Ellei äänestä jotakin muuta kuin omia palkkoja korottavia ja eduskunnan lisärakentamista ajavia EU-mielisiä monetaristeja, niin on turha valittaa.
Vaihtoehtoja ei haluta nähdä. Uskon puute vaivaa nuorisoa, uskon puute ja sen tiedon puute, että jotain tarttis alkaa tekemään. Demokratian, kansalaisvapauksien, kansanvallan ja hyvinvoinnin rippeet eivät ole itsestään selvyys. Ne ovat olleet/olivat ainoastaan lyhyen ajan voimassa maanosassamme. Niiden puolesta on taisteltava!
Mitä kovemmaksi harvainvaltainen, monetaristinen ylikansallinen tyrannia käy, sitä kovemmaksi vain tulee tarve saada sille oppositio eduskuntaan. Aha. Kommunisti? Ei vaan ei-kapitalistinen porvari. Raha ei ole mitään verrattuna aatteisiin. Kuuluisalla "rahaa ei ole" - väitteellä ei voi kumota arvostuksia.
Rahaa on kiinni esimerkiksi EU-maksuissa, herrojen palkankorotuksissa ja eduskunnan lisärakentamisessa - eli rahaa on ollut ja on, mutta tosin vain VÄÄRÄSSÄ PAIKASSA.
Ihan mutuna heitän ja yhteen OECD:n tutkimukseen vedoten sanon sen että: Koska meikäläisessä koululaitoksessa ei opeteta yhteiskunnallisia aineita, ei ne nuorisoa kiinnostakaan. Ne on monimutkaisia asioita ja silti osa elämämme halintaa. Niitä pitää opettaa. Meillä opetetaan näitä aineita OECD-maista vähiten! Siksi ei lukiosivistykseen kuulu ymmärtää mitään kansantaloudesta, sosiologiasta, kansainväilistä suhteista, politiikan historiasta jne.
Jos niitä opetettaisiin - nuoret ymmärtäisivät vaikuttamisen kanavat ja niiden käyttämisen. Ei sillä äänestämisellä ole mitään merkitystä jos se ääni annetaan kauniiden kasvojen tai mahtavan uhon perusteella. Mitä nämä tietää ideologioista - pelkäävät ja luulevat parantumattomaksi taudiksi. Ei kannatakaan äänestää ellei tajua mitä ehdokas hommaa. Muuten se että fiksuja ihmisiä pidetään tietämättömänä yhteiskunnallisista asioista on tapa hallita niitä. Olisi tärkeää antaa nuorille ajattelutyökaluja muodostaa näkemyksiä yhteiskunnallisista asioista. Helpottaa myös havaoinnoimaan ympäröivää maailmaa ja rauhoittaa angstia.
Ennen niitä opetti poliittiset nuoriosliikkeet, jotka eivät ole nykyään oikein kovasti muotia.
Näin median valta kasvaa koko ajan huolestuttavasti. Haistatella voidaan mutta perustella ei osata mitään.
Kyllähän tämä on minun alaani mutta aika usein törmään siihen ettei aikuisetkaan osaa perustella esim. poliittista kantaansa. Äänestäminen on muuttumassa yhä enemmä Ms. ja Mr. -julkisuuskisaksi, asiat sivuun tästä. Toisinaan saan kaveritkin hermostumaan kun kysyn johonkin poliittiseen väitteeseen perusteluja. Politiikan taju on ihan uskon asiaan verrattavissa kun tietoa ei ole. No minä en kuitenkaan ole kenenkään kasvattaja enkä valistaja, ainakaan päätoimisesti.
Olisihan kiva kun olisi sellainen ranskalainen keskusteluilmapiiri: istuttais lähibaarissa baskeri kallellaan siemaillen pastista ja puhuen sosiologiasta. Silloin politiikka kiinnostais.
Yht-yo kirjoittaa aivan oikein, että nuorison tieto ja erityisesti ymmärrys yhteiskunnallisista asioista on olematonta. Koulussa politiikkaan ei uskalleta kajota, keskusteluissa politiikka on kolmen ei-suositellun aiheen joukossa, TV:stä katsotaan MTV musiikkivideoita jne.
Onko sitten mikään ihme, että juuri taannoinkin sanomalehdessä kerrottiin tutkimuksesta, jonka mukaan politiikan peruskäsitteetkin ovat nuorisolla täysin sekaisin?
Äskettäisten vaalien alla tulin pilanneeksi iltani katsomalla nuorison vaalipaneelin. Se oli surkean ala-arvoista lässytystä toissijaisista ja marginaalisista asioista. Silloin vaihdoin itse levyä ja uusi levy kuuluu: voi kunpa mahdollisimman harva nuori kävisi äänestämässä!