Ympärillämme näkemässämme ajan ja tilan maailmassa ei ole pahuutta. Ei ole pahuutta ihmismielen ulkopuolella. Ulkoisen todellisuuden rakenne on kaksijakoinen, dualistinen. Se rakentuu vastakohdista ja niiden pyrkimyksestä yhteen.
Ulkoisessa maailmassa kaikki on aina järjestyksessä, tasapainossa, sillä joka ikinen tapahtuma saa aikaan välttämättömän vastareaktion, joka palauttaa tasapainon. Jokainen ihmisen teko saa aikaan luonnollisen vastareaktion, ja näin tasapaino pysyy aina täydellisenä maailmassa.
Pahuus syntyy ihmismieleen silloin, kun heijastamme ulkoisen todellisuuden rakenteita sisäiseen "maailmaamme". Tällöin syntyy ristiriita, sekasorto meidän sisällämme. Se johtuu siitä, että ulkoisen todellisuuden rakenteet ovat täysin sopimattomia sisäiseen maailmaamme.
Nähkääs. Sisäinen todellisuutemme on ajaton, joten menneisyyden ja tulevaisuuden, ajan, heijastaminen sisäiseen maailmaamme saa aikaan häiriötä. Sisäinen todellisuutemme on puolueeton. Kun heijastamme ulkoisen maailman vastakohtia epätasapainoisesti sisäiseen maailmaamme, saamme aikaan sekaannusta.
Ratkaisun tähän ongelmaan olen selvittänyt artikkelissani osoitteessa:
http://www.sunpoint.net/~kolbjan/tassa_ja_nyt.htm
Saat siitä kauniin paperitulosteen, jota on mukavampi lukea kuin näyttöruutua, ja johon voit palata helposti myös myöhemmin.
Ulkoisessa maailmassa kaikki on aina järjestyksessä, tasapainossa, sillä joka ikinen tapahtuma saa aikaan välttämättömän vastareaktion, joka palauttaa tasapainon. Jokainen ihmisen teko saa aikaan luonnollisen vastareaktion, ja näin tasapaino pysyy aina täydellisenä maailmassa.
Pahuus syntyy ihmismieleen silloin, kun heijastamme ulkoisen todellisuuden rakenteita sisäiseen "maailmaamme". Tällöin syntyy ristiriita, sekasorto meidän sisällämme. Se johtuu siitä, että ulkoisen todellisuuden rakenteet ovat täysin sopimattomia sisäiseen maailmaamme.
Nähkääs. Sisäinen todellisuutemme on ajaton, joten menneisyyden ja tulevaisuuden, ajan, heijastaminen sisäiseen maailmaamme saa aikaan häiriötä. Sisäinen todellisuutemme on puolueeton. Kun heijastamme ulkoisen maailman vastakohtia epätasapainoisesti sisäiseen maailmaamme, saamme aikaan sekaannusta.
Ratkaisun tähän ongelmaan olen selvittänyt artikkelissani osoitteessa:
http://www.sunpoint.net/~kolbjan/tassa_ja_nyt.htm
Saat siitä kauniin paperitulosteen, jota on mukavampi lukea kuin näyttöruutua, ja johon voit palata helposti myös myöhemmin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
hetki on ainoa todellisuus mikä meillä on.
Ihminen voi olla hyvinkin ristiriitainen ja.. saakin olla. Rauha ja tasapaino saavutetaan kun hyväksytään tämä ristiriitainen ja monipuolinen personallisuus . Ja sallitaan sen toteutua niin että säröisetkin ominaisuudet voivat hyvin muiden ehkä toimivienpien ja hyödyllisempien ominaisuuksien joukossa.Ja voivat jollain tavalla osallistua elämään..
Ennen ajattelin, että tulee tavallaan muovata itsestään koko ajan parempaa jne. mikä varmaan onkin hyvä juttu monelle jossain taustalla. Mutta vain taustalla.
Jossain vaiheessa on vain parempi elää koko persoonansa voimalla, tai jotain sinnepäin. Siis pyrkimättä vain elämällä. Olla itse elämä.
(yärgh kuulostaa tekopyhältä tarkoitus hyvä)