Herätyskristillinen patriarkalismi ja lasten tuhoisa uskonnollinen haltuunotto
Miksi fundamentalismi ei ole perusteltu vaihtoehto raamattunäkemykseksi?
--------------------------------------------------------------------------------
Päivitetty 21.02.2007
Onko kristillisessä uskossa "järkeä" ja pitäisikö uskoa "puolustaa" sekä "todistaa oikeaksi"? Mitä historiallinen raamatuntutkimus merkitsee uskon kannalta? Miksi fundamentalismi ei ole perusteltu vaihtoehto uskomiselle eikä varsinkaan raamattututkimukselle? Millainen on fundamentalistisen kristillisyyden mielenmaisema ja millä tavalla se on tuhoisaa lapsille, nuorille ja naisille varsinkin?
Paavalin asenne filosofiaan ja tietoon
Uskon järkevyyden ja todistelun kysymyksiä voisi tarkastella nähdäkseni parhaiten apostoli Paavalin kirjeiden perusteella liikkeelle lähtien. Paavalin kirjeistähän Uusi testamentti varsin pitkälti koostuu ja Paavalin kirjeet ovat UT:n vanhinta aineistoa. Paavalin kanta on varsin ainutlaatuinen. Hän ei lähde kilpailemaan järjen eikä filosofian kentille ollenkaan eikä ala todistelemaan, että Raamatun sisältö on järkeenkäypä. Apostoli ottaakin valtiksi sen, että hänen julistamassaan sanomassa ei ole järkeä, vaan se on "hullutusta" tavallisten ihmisten silmissä.
Paavali ei halua puhua inhimillistä älyä vetoavasti eikä ala argumentoimaan rationaalisin keinoin, mille keinoille hän ei anna edes arvoa kristillisen sanoman julistamisessa. Kiintoisaa on sekin, että hän ei harrasta mitään rationaalista apolegiaa (puolustuskirjoittelua) ei-uskoville todistaakseen "Raamatun erehtymättömyyden" sekä evankeliumin sanoman oikeaksi ja historiaan perustuvaksi. Eikä Paavali ala esittelemään "todisteita" Jumalan olemassaolosta tai siitä, kuinka "Raamattu on oikeassa". Paavali ei myöskään käynyt väittelemään kreikkalaisten oppineiden kanssa elämän alkuperästä eikä kumoamaan vallitsevia käsityksiä elämän synnystä. Tiede ja sen teoriat tarvitsevat todisteita ja ilman todisteita ei teoriaa edes hyväksytä tiedeyhteisössä, mutta mikä on sellainen uskonnollinen usko, jos se tarvitsee tieteellisiä todisteita tuekseen ja on sidoksissa esim. kreationisti-tutkijoiden vaihteleviin johtopäätöksiin ja teorioihin? Silloinhan usko perustuisi ihmisen viisauteen, mistä Paavali nimenomaan varoitti, eikä Jumalan voimaan. Paavali keskittyi ristin teologiaan, eikä perustanut mitään kilpailevaa "kristillistä tiedettä".
Vielä vähemmän Paavali ryhtyy filosofisin saati tieteellisin keinoin argumentoimaan Jumalan olemassaolon todistamiseksi, kuten myöhempinä aikoina kristillisessä teologiassa on tehty (esim. Anselm Canterburyläinen ja Tuomas Akvinolainen). Kuinka erilainen asenne hänellä onkaan verrattuna moniin fundamentalisteihin! Evankeliumia ei voi Paavalin mukaan todistaa tieteen eikä filosofian eikä luontaisen järjen avulla oikeaksi.
Paavalin hengessä kulki kirkkoisä Tertullianus. Hän sanoi esim. ylösnousemusta mahdottomaksi - mutta juuri sen takia se on totta. Tertullianuksen argumentointi on omaperäistä, sillä hän tekee todistamattomuudesta ja asian järjettömyydestä sen asian todenperäisyyden todisteen. Samalla logiikalla voisi todistella minkä tahansa uskomusolennon olemassaolon - olion on oltava olemassa, koska se on järjetöntä. Niinpä Tertullianuksen ajatustapa ei pysty todistamaan nimen omaisesti kristillisen opin todenmukaisuutta.
Raamatun sisältä löytyy päinvastaistakin ajattelua, myös Paavalin omista puheista - tosin Luukkaan kuvailemana - (esim. Apt. 17 Paavalin puhe Ateenassa), mutta tämä "järjettömyys ja hullutus-linja" on todella radikaali ja kaikkein ominta Paavalia (etusija on annettava Paavalin omille kirjeille eikä "Luukkaan" omalle kerronnalle).
Paavalilaisen ajattelun hengessä on turhaa yrittää rationaalisesti todistella äärikonservatiivien tavoin ja objektiivisia todisteita etsien, että "Raamattu on sittenkin oikeassa" ja Jumala on olemassa, sillä sellainen on sitä paitsi mahdotontakin tieteellisesti. Filosofisiin argumentteihin voidaan myös aina esittää vakuuttavia vasta-argumentteja, kuten on tehtykin: kaikki klassiset jumalatodistukset on pätevästi kumottu. Paavalin vastaus kyselyyn ja järkeilyyn on "kolmas tie", nimittäin risti - radikaali ristin teologia, jossa uskosta tulee irrationaalista (tai vähintäänkin a-rationaalista).
Historiallisen raamattututkimuksen tuomia näkökohtia uskolle
Historiallinen raamatuntutkimus on ollut jo pitkään selviö teologiassa eikä sille edes ole mitään vakavasti otettavaa vaihtoehtoa (fundamentalistit kyllä vieläkin vastustavat historiallista raamatuntutkimusta). Mitä päätelmiä itse uskon kannalta historiallisesta tutkimuksesta on tehtävissä? Oleellista on kokonaan uusi asenne Raamattuun. Historiallis-kriittinen Raamatun lukija vapautuu mustavalkoisesta dogmatismista ja käsityksestä, että vain hänen tapansa tulkita Raamattua on ainoa oikea Raamatun oppi. Historiallinen tapa ymmärtää Raamatun kirjoituksia ja sitä prosessia, jossa kirjoitukset syntyivät opettaa meitä näkemään Raamatun sisällön monimuotoisuuden - epäyhtenäisyyden jos halutaan niin sanoa - ja koko sen väkevän elämän sykkeen kaikkine taisteluineen ja vastakkaisine näkemyksineen asioista. Raamatun kirjoittajat kamppailivat Jumalan edessä etsien uusia vastauksia kysymyksiin kun elämä osoitti, että vanhat uskonnolliset vastaukset eivät olleet realistisia kaavamaisuudessaan.
http://www.parse-error.com/display_page.php?page_id=57
Miksi fundamentalismi ei ole perusteltu vaihtoehto raamattunäkemykseksi?
--------------------------------------------------------------------------------
Päivitetty 21.02.2007
Onko kristillisessä uskossa "järkeä" ja pitäisikö uskoa "puolustaa" sekä "todistaa oikeaksi"? Mitä historiallinen raamatuntutkimus merkitsee uskon kannalta? Miksi fundamentalismi ei ole perusteltu vaihtoehto uskomiselle eikä varsinkaan raamattututkimukselle? Millainen on fundamentalistisen kristillisyyden mielenmaisema ja millä tavalla se on tuhoisaa lapsille, nuorille ja naisille varsinkin?
Paavalin asenne filosofiaan ja tietoon
Uskon järkevyyden ja todistelun kysymyksiä voisi tarkastella nähdäkseni parhaiten apostoli Paavalin kirjeiden perusteella liikkeelle lähtien. Paavalin kirjeistähän Uusi testamentti varsin pitkälti koostuu ja Paavalin kirjeet ovat UT:n vanhinta aineistoa. Paavalin kanta on varsin ainutlaatuinen. Hän ei lähde kilpailemaan järjen eikä filosofian kentille ollenkaan eikä ala todistelemaan, että Raamatun sisältö on järkeenkäypä. Apostoli ottaakin valtiksi sen, että hänen julistamassaan sanomassa ei ole järkeä, vaan se on "hullutusta" tavallisten ihmisten silmissä.
Paavali ei halua puhua inhimillistä älyä vetoavasti eikä ala argumentoimaan rationaalisin keinoin, mille keinoille hän ei anna edes arvoa kristillisen sanoman julistamisessa. Kiintoisaa on sekin, että hän ei harrasta mitään rationaalista apolegiaa (puolustuskirjoittelua) ei-uskoville todistaakseen "Raamatun erehtymättömyyden" sekä evankeliumin sanoman oikeaksi ja historiaan perustuvaksi. Eikä Paavali ala esittelemään "todisteita" Jumalan olemassaolosta tai siitä, kuinka "Raamattu on oikeassa". Paavali ei myöskään käynyt väittelemään kreikkalaisten oppineiden kanssa elämän alkuperästä eikä kumoamaan vallitsevia käsityksiä elämän synnystä. Tiede ja sen teoriat tarvitsevat todisteita ja ilman todisteita ei teoriaa edes hyväksytä tiedeyhteisössä, mutta mikä on sellainen uskonnollinen usko, jos se tarvitsee tieteellisiä todisteita tuekseen ja on sidoksissa esim. kreationisti-tutkijoiden vaihteleviin johtopäätöksiin ja teorioihin? Silloinhan usko perustuisi ihmisen viisauteen, mistä Paavali nimenomaan varoitti, eikä Jumalan voimaan. Paavali keskittyi ristin teologiaan, eikä perustanut mitään kilpailevaa "kristillistä tiedettä".
Vielä vähemmän Paavali ryhtyy filosofisin saati tieteellisin keinoin argumentoimaan Jumalan olemassaolon todistamiseksi, kuten myöhempinä aikoina kristillisessä teologiassa on tehty (esim. Anselm Canterburyläinen ja Tuomas Akvinolainen). Kuinka erilainen asenne hänellä onkaan verrattuna moniin fundamentalisteihin! Evankeliumia ei voi Paavalin mukaan todistaa tieteen eikä filosofian eikä luontaisen järjen avulla oikeaksi.
Paavalin hengessä kulki kirkkoisä Tertullianus. Hän sanoi esim. ylösnousemusta mahdottomaksi - mutta juuri sen takia se on totta. Tertullianuksen argumentointi on omaperäistä, sillä hän tekee todistamattomuudesta ja asian järjettömyydestä sen asian todenperäisyyden todisteen. Samalla logiikalla voisi todistella minkä tahansa uskomusolennon olemassaolon - olion on oltava olemassa, koska se on järjetöntä. Niinpä Tertullianuksen ajatustapa ei pysty todistamaan nimen omaisesti kristillisen opin todenmukaisuutta.
Raamatun sisältä löytyy päinvastaistakin ajattelua, myös Paavalin omista puheista - tosin Luukkaan kuvailemana - (esim. Apt. 17 Paavalin puhe Ateenassa), mutta tämä "järjettömyys ja hullutus-linja" on todella radikaali ja kaikkein ominta Paavalia (etusija on annettava Paavalin omille kirjeille eikä "Luukkaan" omalle kerronnalle).
Paavalilaisen ajattelun hengessä on turhaa yrittää rationaalisesti todistella äärikonservatiivien tavoin ja objektiivisia todisteita etsien, että "Raamattu on sittenkin oikeassa" ja Jumala on olemassa, sillä sellainen on sitä paitsi mahdotontakin tieteellisesti. Filosofisiin argumentteihin voidaan myös aina esittää vakuuttavia vasta-argumentteja, kuten on tehtykin: kaikki klassiset jumalatodistukset on pätevästi kumottu. Paavalin vastaus kyselyyn ja järkeilyyn on "kolmas tie", nimittäin risti - radikaali ristin teologia, jossa uskosta tulee irrationaalista (tai vähintäänkin a-rationaalista).
Historiallisen raamattututkimuksen tuomia näkökohtia uskolle
Historiallinen raamatuntutkimus on ollut jo pitkään selviö teologiassa eikä sille edes ole mitään vakavasti otettavaa vaihtoehtoa (fundamentalistit kyllä vieläkin vastustavat historiallista raamatuntutkimusta). Mitä päätelmiä itse uskon kannalta historiallisesta tutkimuksesta on tehtävissä? Oleellista on kokonaan uusi asenne Raamattuun. Historiallis-kriittinen Raamatun lukija vapautuu mustavalkoisesta dogmatismista ja käsityksestä, että vain hänen tapansa tulkita Raamattua on ainoa oikea Raamatun oppi. Historiallinen tapa ymmärtää Raamatun kirjoituksia ja sitä prosessia, jossa kirjoitukset syntyivät opettaa meitä näkemään Raamatun sisällön monimuotoisuuden - epäyhtenäisyyden jos halutaan niin sanoa - ja koko sen väkevän elämän sykkeen kaikkine taisteluineen ja vastakkaisine näkemyksineen asioista. Raamatun kirjoittajat kamppailivat Jumalan edessä etsien uusia vastauksia kysymyksiin kun elämä osoitti, että vanhat uskonnolliset vastaukset eivät olleet realistisia kaavamaisuudessaan.
http://www.parse-error.com/display_page.php?page_id=57
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ystävä rakas.
ymmärrän että monia ihmisiä mietityttää raamttu.
useimmille se on vain paperia vailla muuta sanomaa kuin joitakin hyviä yleisiä viisauksia jotka sopivat aikaan kuin aikaan.
mutta raamattu on jumalan sanaa. toki siellä on kirjoitusvirheitä koska niitä tulee kun käännetään dynaamista hebreankieltä suomenkieleen.
mut´ta päälinjat ovat erittäin suoria ja ymmärrettäviä. jeesus on jumalan ainokainenpoika luoja itse. hän kuoli ristillä muutamien asiaotten takia.
ja ne asiat joiden takia hän kuoli ovat uudeen elämän alun haara. jos näin voisi sen sanoa yksinkertaistuttuna.
jeesuksesta oli ennustettu jo monia satojavuosia sitten melkotarkasti juutalaisille. pääsääntöisesti juuri israelin jutalaisille koska juutalaisethan ovat jumalan valittu kansa.
lue esim. 5moos 18:15-19 ja sen profetian täyttymys ev joh 5:30-40
Jeesuksen syntymästäkin oli ennusteet satoja vuosia ennen sen toteutumista.
lue esim.
miika 5:1-3
sanalaskut 30:1-5
jesaja 7:14 9.1-6 ja se kuuluisa joka myös esim. passion of christ elokuvan alussakin mainittu jae eli. jes 53
huomispäivän tulevaisuudesta on tuleva myös sakarja 12:9-10
mitä tulee fundamentalisuuteen niin ymmärrän että väkisin saadaan pahaa aikaiseksi ja se on väärin.
jeesus on kumminkin koko raamtun keskeisin persoona. ja vain häntä tutkimalla enninnäkin sitä kuka hän oli mitä teki ja mitä ei tenhyt eri tilanteissa valoittaa eli kirkastaa sinuakin ymmärtämään luojan asemaa ja sen merkitystä suhteessa sen ajan henkilöiden toimintaan.
jeesus ei pakota ketään uskomaan häntä. sillä uskoa ei ole häneen, ennenkuin se annetaan sille joka nöyrtyy ja etsii sydämestäänsä häntä rukoillen. jeesus haluaisi että ihminen etsisi viisautta eli luojaansa mieluummin kuin maailman aikansa erilaisia virikkeitä. sillä ihmisellä on aikaa elämässä joko etsiä pelkkää unelmaa oman navan mukaan tai mahdollisesti jopa syventyä siihen mitä on mahdollisesti tarjolla jeesuksen puheista.
ymmärrän toki että tarjontaa elämän melskeissä on riittämiin ja myös haluja uskoutua luottamaan petollisiinkin vaihtoehtoihin. esim duunarin käsillä veistettyihin budha patsaisiin joihin nähdään vaivaa esim koristaa ne ja sen jälkeen jopa palvoa niitä. eli kieveä tai jotain muovimukia, joka on ihan sama verrattavissa toisiinsa.
mutta sen sanon että kun ihminen haluaa etsiä elämän viisautta sen sinä löydän jumalan sanasta esim.psalmeista ja sananlaskuista. mutta jumalanlöytää kuten jo sanoinkin rukoilemlla ja anomalla häntä elämääsi herraksesi. sillä sillä tavoin luojan eteen tullaan. nöyrtymällä ja etsimällä häntä rukoillen. ja silloin alkaa vasta tapahtumaan riippuen janosi eli yhteytesi halusta vastaan ottaa sanaa korvillesi.
sillä luoja kuljettaa ihmistä ei pakota.
järjellä on hyvä pohtia asioitten suhteita mutta luojaa ei pikku pikku järjellämme löydetä, sillä järkipäätelmillä luoja pysyy täysin hiljaisena eikä vastaa. ja sen perusteella epäilys kalvaa suuhun mitä kummallisempia mielen yhtymiä ja jopa pyrkii monellakin monellakin ihmisellä lukitsemaan ajatuksen sisällöt rehellisen itsetutkimuksen sijaan kehäpäätelmiin toisten ihmisten retoriikan kielioppi väääntämisen ja tietynlaisen ivan ja sarkasmin rakenteisiin jumalan sanasta.
annan esimerkin. jos joku joka ei ole uskossa alkaa levittämään valheita raamatusta vanhantestamentin nojalta ja lisää ne tämän ajan 2007 luvun näkemykseen jumalan tahdosta on pahasti eksynyt.
sillä uusi testamentti on korvannut vanhan lain
vanha laki(vanhatestamentti) ei ollut armoa vaan lakien käytännöllistä ja viivasuoraa noudattamista juutalaisten piirissä.
uusi liitto on siis korvattu jeesusken sanoihin.
eli.
room 10:17 usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen jumalan sana kautta.
ja mistä sitten tiedostat kognitiivisen tajunnan mukaan oletko pelastunut?
lue 1kor 12:3 1joh 5:1 room 8:1-2
näistä jakeista tietää onko sinun nimesi jo taivaan kirjassa. sillä vaeltamista on koko elämä uskossa jos mielii päästä perille. sillä jos maailman synnit vetävät puoleensa niin nimikin pyyhitään pois elämän kirjasta.
jeesus sanoi.
Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa.
matteus 12:30
Herran pelko on tiedon alku. Hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
sananlaskut 1:7
Jumala haluaa sinun pelastuvan. mutta luonnostaan monet ihmiset elävät vailla ymmärrystä mistä tulisi pelastua.
katsos pelastus on sielusta ikuisen elämään. sillä sinun sielusi on toisen hengen alainen täällä maapallolla ennen jeesusta. vähän sama kuin kirput kasvien lehdillä ovat alamaisia muurahaisille. heh. huono esimerkki mutta kumminkin.
sinäkin löydät jeesuksen kun etsit häntä sanaa tutkimalla ja luopumalla ylpeydestä joka sotii rukoilemistasi vastaan. tämä kun on se juuri raja alue järjessä jota moni ei ylpeytensä takia omassa huoneessansa tee.
jeesus on hyvä paimen ja haluaa pelastaa jokaisen ihmisen mutta moni ei halua tulla pelastetuksi vaan hukkuuu elämänsä päätteeksi ikuiseen piinaan synnissänsä.
lue esim.
hes 18:32 ja 33:11
2pietarin kirje 3:9 tai
valitusvirret 3:26-33
jeesus on herra anna elämäsi jeesukselle ja hän muuttaa sinun sydämesi kelpoisuuden taivaaseen.
ei hän ole muuttunut miksikään. ihmisen on muututtava jos mielii pelastua ikuiseen elämään.
jeesus on kristus amen.