Miksi tapahtuu kuolonkolareita

niitä selviä itsemurhia, päin rekkaa suoralla tiellä mieshenkilö.

Surullista mutta suurinosa rekan kanssa tapahtuneista kolareista on itsemurhia.
JÄTTÄKÄÄ REKKAKUSKIT RAUHAAN ITSETUHOISET HÖLMÖT!!!! Rekan kuljettajat tekevät töitä
eivätkä ole mitään pyöveleitä.

selviä itsemurhiahan nuo taitavat olla vaikkei niistä paljon puhuta, yllyttäisi kai vain muita itsetuhoisia tekemään samoin. Voi vain miettiä sitten itsemurhien syitä, mielenterveys, päihteet, ihmissuhdeongelmat vai onko taas taloudelliset ahdingot lisääntyneet.

Pitäisikö saada myös henkilöautopuolelle? Koska suurella todennäköisyydellä osa on ainakin nukahtamisia. 4.5h ajon aikana on pidettävä 45min taukoa(voi jakaa kahteen osaan) ja 9-10h:n jälkeen 9-11h lepoa.
Eihän sitä kunnolla vois valvoa mutta täällä ammattikuski osastolla sitä vain miettii kuinka satunnaisesti pitkään ajomatkaan tottumaton,lähtee kaasuttaan 1000km putkeen monesti melkein tauotta?
Kyllä se nukkumatti tulee kylään olkoon päivä tai yö,työkseen ajavat ovat tottuneet ajamaan pienessä "horroksessa" (uskokaa tai älkää) mutta onneks meille on nuo lakisääteiset tauot,jotta pahimmatkin jääräpäät joutuu välillä pistää maaten baarin pihalle.

omien kykyjen yliarviointi,eiköhän ne syyt siinä ole.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=531&posting=22000000027613096

Kauan sitten eräänä kesäisenä kauniina aamuna hyvin nukutun yön ja kunnon aamupalan nautittuani olin tienpäällä. Olin ajaellut noin 70 kilometriä, kun alkoi alkoi tuntua siltä, että olisi tarpeen pysähtyä kahvitauolle. Perille oli kuitenkin matkaa vain noin 5 kilometriä, joten ajattelin, että kyllä minä perille jaksan ajaa ilman taukojakin.

No sitten yhtäkkiä huomasin olevani vastaantulevalla ohituskaistalla. Nopeasti omalle kaistalle takaisin ja olin todellla kiitollinen, ettei siellä ohituskaistalla
ollut ketään vastaantulijaa. Onneksi puolen kilometrin päässä oli kahvilla, joten sinne
heti tauolle ajoin. Hiukan kävelyä ja venyttelyjä
ja sitten kahvia voileipää ja tuoremehua. Oli sitten mukava jatkaa matkaa valppain aisten ja virkistynein mielin.

No sitten puolen vuoden päästä tosi raskas fyysinen työpäivä keli kurja satoi lunta ja näkyvyys huono. Kävelyvauhtia siinä eteenpäin mentiin no toistui sama juttu huomasin olevani
vastaantulevalla kaistalla. Onnekseni ei taaskaan
vastaantulijoita. Paikka oli sellainen, että saattoi ajaa tiensivuun taukoa pitämään. Onneksi
oli mehua ja voileipiä mukana ja saatoin ajaa kotiin eikä onneksi mitään sattunut.

Kyllä minä näistä tapahtumista olin niin järkyttynyt, että oli pakko mennä lääkäriin, kun pelotti mikä minua vaivaa ja toistuuko tuollaiset
tilanteet uudellen ja uskallanko enää koskaan autoa ajaa?

Todella perusteelliset tutkimukset aivokuvausta
myöten. Lääkäri ei löytänyt mitään sellaista syytä , joka olisi selittänyt minulle tapahtuneet asiat. Epäili, että saattoi olla äkillinen verensokerin vaihtelu, joka oli aiheuttanut tilanteet. Sanoi, että jos vähääkään tuntuu väsyttävän on heti pidettävä
taukoa. Sen jälkeen minulla on ollut aina autossa
mukana useampikin mehupakkaus, joista olen saanut senverran virkistystä jaksaaseni turvallisesti ajaa seuraavalle mahdolliselle taukopaikalle.

Sen minä todellakin opin, että kannattaa pitää
taukoja, jos pienen pienikin väsymyksen tunne tulee.

On muille ja itselle turvallisempaa olla likenteessä virkeänä kuin mahdollisesti väsyneenä
aiheuttaen vahinkoa itselle tai muille.

Onko muutakaan selitystä, koska yleensä suoralla tiellä autot ajautuvat tieltä ulos pääasiassa liukkauden vuoksi?

Uudellamaalla keli yllättää muutamana talvipäivänä - muualla Suomessa jokaisena kesäpäivänänä. Talvella rikastuu peltiseppä - kesällä hautausurakoitsija...

Tuskin selitys voi olla sekään, että etelässä ei olisi aihetta ajaa tahallaan rekkojen alle ja muualla olisi? Kelin on pakko olla syyllinen.