Gastroskopiaan

En ole ammattimainen gastroskopioissa kävijä,mutta rohkenen kuitenkin vastata kun se on 4 kertaa tehty. Kerran 80-luvulla ja muut 5-7 vuotta sitten.

Makuullaan siinä ollaan kyljellään, leukarinnassa ja pyritään hengittämään syvään muutaman kerran,jos yököttää.Muutenkin tietysti pitää hengittää. Puudute on ollut tähystimen päässä geelissä. Rauhoittavia ei ole ollut tarpeen pyytää,kuulema saa halutessaan.

Eka kerta oli vähän niin ja näin kun jännitti ja tulomatkalla tähystin luotaili ruokatorvea vähän tarkemmin. Limaa erittyi niin,että suupielestä valui ja yökötti.

Loput kerrat on sujuneet ihan rauhallisesti. Hoitajakin oli vierellä neuvomassa. Tähystin on sen verran jäykkä, ettei sitä hotkaista, mutta kerran on lääkäri pyytänyt yhden nielaisuliikkeen. Silmät voi pitää kiinni tai auki.

Välittömästi toimenpiteen jälkeen on lääkäri näyttänyt tietsikan ruudulta otetut kuvat ja selostanut, mitä siellä näkyi. Siinä on hyvä pitää silmät auki kun on mielenkiintoista kurkistaa omiin sisuksiinsa.

Ei maailman mukavin tapahtuma, mutta tosihyvä tutkimus.

Olen käynyt kerran. Täytyy sanoa, että se nielaiseminen on helpoin juttu. Olin kyljellään. En edes tajunnut, että se pitää oikeasti nielaista itse. Kuvittelin, että lääkäri jotenkin työntää sen sisään väkisin. Makasin silmät kiinni, ja olin niin paikallani kuin osasin, leikin oikein patsasta, ja keskityin siihen, että en liikuta edes nieluani tuntui kuinka pahalta tahansa, onhan sen letkun työntämisen ilman nielaisua oltava tosi hankalaa että menisi edes nopeammin.. voi hyvää päivää, mikä ajatus!

No lääkäri liikutteli skooppia nielussa ja tuntui pahalta, luulin tutkimuksen jo alkaneen, koska se liikutteli sitä. Kun lääkäri oli sitä aikansa tehnyt, nielaisin vahingossa tosi pienesti, vaikka keskityin siihen etten nielaise. Skooppi meni sisään ja lääkäri sanoi hyvä. Olin vähän että häh.
Nielaisu oli yhtä pieni kuin jos ottaisi suuhunsa kupista niin pienen määrän kuin käden hienomotoriikka sallii eli tipan verran, ja se riitti.

Nielupuudutusta en saanut, skoopissa oli letkun ympärillä puudutusainetta, josta sai pienen avun noin 5 min päästä. Se 5 min oli hirveää, sitten helpompaa. Välillä oksetti, välillä nieletti. Oksentaminen siinä tilanteessa ei tunnu ollenkaan pelottavalta. Se loppuu automaattisesti muutaman kerran jälkeen, ei tarvitse tehdä mitään, ja lääkäri pysäyttää tutkimuksen siksi ajaksi.
Nielemisrefleksi on pahempi. Se ei tunnu loppuvan millään, ja kerran jo ajattelin, että tukehdun tähän. Kai ne sitten jotain tekevät, jos potilas meinaa tukehtua.

En saanut muuta lääkettä. Vaahtoa syntyi paljon, naamani makasi siinä lammikossa. Kerran jouduin kääntämään asentoani, jotta ei olisi hukkunut siihen lammikkoon, kun sieraimet meinasivat jäädä pinnan alle. Ei ollut silti ongelmaa hengittää missään vaiheessa.

Nieluun syntyy letkusta painetta ainakin siinä tapauksessa, jos mahalaukkusi on poikittainen. Se tuntuu pahalta ja jos tutkimus venyy, lopussa se tuntuu sietämättömältä, samoin sen alun 5 min aikana.

Tutkimus ei kuitenkaan satu yhtään. Sehän siinä niin paradoksaalista onkin, miten joku täysin kivuton voi olla niin hirveää. Mutta kyllä siitä selviää. Ei jäänyt traumoja. Onhan se rankkaa, samaa luokkaa kuin pitkä seksi mutta epämiellyttävää. Siitäkin huolimatta tutkimus liikkuu juuri ja juuri siedettävän sisäpuolella.

Nielemisen jälkeen pidin silmät auki ja katsoin lääkärin kättä ennakoidakseni tutkimuksen kulkua, en suosittele sitä. Välillä lääkäri työnsi letkua sisään vauhdilla sekunnissa 10 - 15 cm, välillä hitaammin. Ei näyttänyt kivalta, ja käden liikkeet olivat niin vaihtelevat, ettei siinä ollut mitään logiikkaa. Paremmin olisin ehkä parjännyt silmät kiinni tai katsellen vaikka sängyn lakanaa.
Kun tutkimus on jo vauhdissa ja puudutus alkanut vaikuttaa, tietää, että ei tämä tämän kummemmaksi muutu. Tsemppiä siihen!

Kun letku on nielaistu, niin onko tutkimuksen aikana parempi hengittää suun vai nenän kautta voimakkaasti? Nieleskelyä kai pitäisi yrittää välttää, jos vain mahdollista? Pitääkö operaation jälkeen juoda kylmää, kun näytteenotto aiheuttaa pieniä haavoja?

Miksiköhän joillain on tarve pelotella toisia? Eli olen juuri lukenut saamasi vastaukset, puppua. Ensinnäkin saat pikarillisen puuduttavaa nestettä jolla kurlaat kurkkusi. Toiseksi sinulle laitetaan suuhun holkki, jonka läpi katetri laitetaan nieluun, Puret sitä holkkia tähystyksen ajan. Letku laitetaan sisään istuma-asennossa, ja kyllä lääkäri kertoo milloin pitää nielaista. Jonkin verran se yököttää, kun kurkussa on vieras esine. Sen jälkeen makaat kyljelläsi tutkimuksen ajan ja röyhtäilet ilmaa, joka purkautuu suustasi, samoin jonkin verran vatsahappoa. Toimenpide on kivuton, mutta hieman epämiellyttävä. Näytepalojen ottaminen limakalvoilta ei tunnu miltään, ja 15. min kuluttua letku on vedetty ulos. Syödä ja juoda voit normaalisti heti toimenpiteen jälkeen. terveisin viidesti tähystetty. Ps. tänään olin sairaalassa ja minulle tehtiin ruokatorven paineenmittaus, ei ollut kummoinen juttu sekään. Pelkääväthän jotkut hammaslääkäriäkin. Googleta gastroskopia, ja lue sieltä, niin saat oikeaa tietoa, johon on luottaminen. Lue klinikoiden sivuilta ja kysy lääkäriltäsi.