Kaikki on tutkittu eli mitään somaattista tämä ei ole, joten oma diagnoosini on paniikkihäiriö. Huimaa, kuumottaa, hikisyyttä, hengenahdistusta. Kertakaikkiaan paha olla. Tulee ja menee... Synnytyksen jälkeen alkoi. Onko kenelläkään samanlaista kokemusta?
Synnytyksen jälkeen paniikkihäiriö
Epätoivoinen#
42465
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Aikaisemmin en ole vastaavaa kokenut mutta synnytyksen jälkeen sain paniikkikohtauksen lapsemme nimenantojuhlassa.
Se oli aivan hirveää, mieheni ei ymmärtänyt mikä mulle tuli ja pönkkäydyinki loppujen lopuksi vauvan kans kaksin eri huoneeseen.
Kerroin neuvolassa tapahtuneesta ja sielä sanoivat että "on aivan normaalia" koska synnytyksen jälkeen on paljon herkempi. Tuo tieto ei vaan lohduttanut mua pätkääkään. Nyt mulla on juhlista jääny kammo, mitä jos "sekoan" taas :(
Olen muutenkin alkanut ns. jännittäjäksi synnytyksen jälkeen. Loppupeleissä taitaa olla kyse kuitenkin siitä että pelkään ihmisten mollaavan minut huonoksi äidiksi, vaikka olen hyvä äiti lapselleni.
Musta tuli kans henkisesti epätasapainoinen synnytyksen jälkeen. Sain synnytyksessä jonkun paniikkikohtauksne jota en ollut ennen saanut, ja sen jälkeen niitä tuli aika usein. Enkä nyt tarkoita mitään pientä vaan ihan totaalista kontrollin menetystä. Syynä oli vaikea synnytys jota olisi kenties myöhemmin pitänyt käsitellä sairaalan tai hoitajan kanssa.
Tajusin onneksi jossain vaiheessa hakea apua ja kävinkin pari vuotta kallonkutistajan luona juttelemassa.
Synnytksen jälkeen en ole ollut entiseni vaikka siitä on jo 8 vee aikaa.
itselläni oli ensimmäiset paniikkikohtaukset jo yläasteella,mutta silloin en tiennyt mitä ne olivat. lasten syntymän jälkeen oireet alkoivat uudestaan todella voimakkaina.Kuoleman pelkoa,sydämmen tykytystä ,huimauksen tunnetta yms. Eli olo oli aivan kauhea. Kohtaus saattoi tulla milloin ja missä vain. Stressi laukaisee ,kahvi ja kofeiinipitoiset juomat yleensäkkin.Alkoholi vaikuttaa myös voimakkaasti kohtauksiin. Kärsin kohtauksista lähes 10 vuotta ennenkuin sattui kohdalle lääkäri joka osasi kertoa mistä kaikki johtuu. Sain lääkkeeksi Cipralex 10 mg ja medipam 5 mg vaikeimpiin kohtauksiin ensiavuksi. Kokeilin välillä olla ilman lääkitystä ja oireet pysyivätkin pitkään pois. Kunnes 2 vuotta sitten alkoivat todella voimakkaina uudestaan. Itse olen miettinyt ,että kohtaukset pahenevat näköjään aina kun isoja hormonaalisia muutoksia tapahtuu... eli minulla murrosikä,lasten syntymä ja nyt lähestyvät vaihdevuodet.. Liekkö kukaan tutkinut voisiko olla yhteyttä? Serotoniinikinhän on hormooni.Olen nyt syönyt e-epaa ja karnosiinia lääkityksen lisäksi ja olo on ollut huomattavasti parempi.Luultavasti joudun syömään lääkitystä vielä pitkään,mutta olen oppinut elämään oireiden kanssa,koska tiedän etteivät ne ole vaarallisia vaikka ne todellakin siltä tuntuvat.Hae rohkeasti apua vaivaan joka on todella yleinen. Ja kerro avoimesti kun kohtaus tulee jo se helpottaa oloa huomattavasti
toivottavasti saat oireisiisi apua,ymmärrän täysin miltä olosi tuntuu. Lääkärille voi myös joutua sanomaan suorat sanat ,että apua todellakin saa...