perustuslain valmistelusta.
Miten suhtaudutte konventin kaavailemaan EU:n institutionaalisten
päätäntäelinten keskinäiseen vallanjakoon?
Miten suhtaudutte konventin kaavailemaan EU:n institutionaalisten
päätäntäelinten keskinäiseen vallanjakoon?
Asiaa
Jerry Falwell
56761
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Taisi käydä niin että ei tule selviä päätöksiä vallanjaosta. Kansallisvaltiot nyt ainakin jäävät hopealle, ja itsenäisyys sekä vaikutusvalta kasvavat sitä mukaa kun sitä valtaa heitetään ulkomaille ja ylipäänsä liitytään kaikenkaltaisiin Neuvostoliittoihin. EU/EY:n sekunda-neuvostoliitto tulee aikanaan menemään vielä pahempaan tyranniaan kuin natsisaksa ja Nl yhteensä. mmmmm.. kyseessä on historian suurin vallanjako sitten toisen maailmansodan. Mitään selkeitä pykäläehdotuksia instituutioiden asemasta ei ole vielä kaiken muun tieltä pystytty tekemään.
Sillai.
joka edes suunnilleen yritti vastata kysymykseen, siitä pisteet.
Kaiken lisäksi olet oikeilla jäljillä. Maailmalla on vahvasti kritisoitu
keskinäisen vallanjaon epämääräisyyttä tai peräti puuttumista.
Vanhanen kaipailee uutta EU äänestystä.
"IS sähkeuutiset(5.5. 08:20)
Puolustusministeri Matti Vanhanen (kesk.) edellyttää uuden neuvoa-antavan EU-kansanäänestyksen järjestämistä, jos valmisteilla oleva EU:n perustuslaki kaventaa oleellisesti Suomen itsenäisyyttä, kertoo Iltalehti.
Rajaa olennaisen ja epäolennaisen välillä Vanhanen ei kuitenkaan halua määritellä.
Vanhanen on toiminut EU:n tulevaisuuskonventissa mutta joutuu nyt eroamaan ministerin virkansa vuoksi. Konventin tehtävänä on valmistella EU:lle uusi perustuslaki.
Esityksen on määrä valmistua tulevan kesän aikana, minkä jälkeen EU-maiden hallitukset käsittelevät sitä ns. hallitusten välisessä konferenssissa.
Lopullisesti perustuslain hyväksyvät kansalliset parlamentit. Kaikkien 15 jäsenmaan pitää hyväksyä sopimus, jotta se tulisi voimaan. (STT)"
Liittovaltioon ollaan menossa, niinkuin alusta lähtien oli selvääkin.
...mitään kansanäänestystä ei tulla järjestämään. Pikemminkin uskoisin, että EU antaa Suomelle mahdollisuuden joko hyväksyä EU:n uuden perustuslain tai sitten erota EU:sta. Huomattakoon, että uudessa EU:n perustuslaissa tulee olemaan eroamispykälä, joka mahdollistaa jäsenvaltion eroamisen unionista. Käytännössä kuitenkin eroaminen EU:sta ei tulisi onnistumaan ilman mm. taloudellista jälkikatastrofia, koska jäsenvaltiot ovat monella tasolla orgaanisesti sidottu EU:n järjestelmiin, mm. EMU-maiden osalta yhteisellä valuutalla.
Huomatkaa, että Vanhasen vaatimuksen uudesta kansanäänestyksestä kumosi sittemmin eduskunnan toinen tulevaisuuskonventtiedustaja Kimmo Kiljunen. Muistelkaa myös Paavo Lipposen taannoista kommenttia siitä, kuinka "tiettyjen asioiden" läpiviemiseen ei voi kielteinen kansalaismielipide vaikuttaa. Joten uskon, että kansanäänestystä ei tule, koska sillä ei ole merkitystä.
Vanhasen kommentilla on kuitenkin merkityksensä. Katsoisin, että tuolla kommentilla haluttiin (taitavasti piilotettuna) tuoda esille, että suuria muutoksia EU:n rakenteissa ja Suomen asemassa EU:ssa on tulossa ja pian. Mitä nämä muutokset ovat, siihen aiheeseen voi kukin tutustua lukemalla Esko Seppäsen kirjan "Perustuslaki, Nyt!", joka on saatavilla osoitteesta: www.kaapeli.fi/seppanen/kirjat/Plaki.pdf
vaan vastannut kysymykseen. Minua kiinnosti sinun ei Vanhasen mielipiteet.
sillä hänen on tulevaisuuskonventin jäsenenä ja samalla uutena puolustusministerinä vaikea kertoa perustuslakiin kirjoitetusta unionin puolustuksesta.
Tuo EU:n (yhteinen)puolustus ei ole Naton kanssa rinnakkainen puolustusliitto. Se on liittovaltion itsenäinen puolustus, joka tekee USAn ja muiden EU:n ulkopuolisten Nato-jäsenien kanssa Nato-yhteistyötä.
Institutionaaliset asiat (Euroopan yhteisön muuttuminen Euroopan unioni - nimiseksi liittovaltioksi) kirjoitetaan tietenkin perustuslakiin. Tähän institutioon kuuluu myös uuden supervallan puolustus.
Jokaisella valtiolla pitää olla perustuslaki ja siihen kirjoitettu julkinen hallinto, oma raha ja puolustusvoimat.
Se, mitä IS sähkeuutiset tänään 08:20
(STT) kertoi EU:n perustuslain hyväksyttämisestä kansallisvaltioissa, onkin mielenkiintoinen asia.
Suomen parlamentissa EU:n peruslain hyväksymiskäsittely tapahtuu tiedoksisaattoasiana uuden peruslain 96 §:n mukaisesti.
Näin siksi, että kaikki ne asiat, joista on olemassa EY-asetus, ovat Maastrichtin sopimuksen hyväksymisessä menetettyä päätösvaltaa.
Lauantaiseurassa puhemies Lipponen kertoi, että unionin tulevan puolustuksen Suomi on jo hyväksynyt liittymissopimuksen hyväksyessään.
Lipponen sanoi senkin suoraan, että eduskuntavaaleista jäi monia tärkeitä asioita sivuun. Näin siksi, koska on vaikea puhua asiasta, jota vastaan kansa on.
Tätäkö on demokratia?
- Asioista on päätetty salaisissa konklaaveissa aikoja sitten eduskunnalta ja kansalta salaa!
- Eikös tärkeät asiat pidä nostaa eduskuntavaalien alla vaalikysymyksiksi, jotta kansa saisi päättää asioista niiden oikeilla nimillä?
Ei, koska Suomi sitoutui EU:n tulevaan puolustukseen 20.12.1993 vähälukuisen EU-ministeriryhmän kokouksessa 16/93. Katsopa tuon kokouksen salainen pöytäkirja ja liitemuistio 1075 kotisivulta
www.satanen.com
punaisesta painikkeesta "Salaiset EU-pöytäkirjat".
UM:n Eurooppa-tiedotuksen vihkonen "Euroopan yhdentymisen kronologia" on "unohtanut" kyseisen asian.
Lauantaiseura oli todellakin suoraa Lipposen puhetta oikeilla sanoilla Euroopan puolustuksen kehittämisestä, johon suomi on jo sitoutunut. Suomi ei voi olla puolustuksen kehittämisestä sivussa.
Oppositiossa ollut Lipponen tiesi tarkalleen, mitä EU-ministeri-ryhmä 20.12.1993 päätti. EU-suurlähettiläs Liikanen informoi asiasta EU-eliittidemareita.
Liikanen kertoo kirjassaan "Brysselin päiväkirjat", että Veli (Sundbäck) soitti, ja sanoi, että ulko- ja turvallisuuspoliittista neuvottelulukua koskevat asiat eivät menekään siten kuin olimme ajatelleet!
Mitä muistio 1075 ja Antti Kuosmasen tuhotun kirjan teksti kertovatkaan.
Olimme Itävallan vankeja. Ja jouduimme antamaan tulevaan puolustukseen osallistumisesta sanamme hakijamaiden yhteisellä julistuksella. Suomelle yhteiseen puolustukseen osallistuminen ei ollut ongelmallista.
Noita sanoja ei ole kansalle kerrottu, vaan;
Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus ja itsenäinen puolustus jäivät edelleen sanahelinänä kummittelemaan hallitusohjelmiin.
Jo keväällä 1995 ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Paasio oli sanonut, että liittoutumattomuus-sanasta on luovuttava. Sitä tarkoitti Lipponenkin Lauantai-seurassa
Ahtisaari kiersi moisen sanomalla vielä eilen; Natolle ei tule rinnakkaista järjestelmää.
EU-ulkoministerikokouksesta tavoitettu Tuomioja, joka vapautti em. asiakirjat salassapidosta, oli Lipposen kanssa eri mieltä asiasta, koska ei ollut vielä kuullut Lipposen kommentteja.
Tuomiojan kannattaisi lukea, mitä tulikaan vapauttaneeksi UM:n EU-asioiden salassapidosta, jolle oli KHO:n vahvistus (17.10.2000)!
perustuslakia koskeva asetus on annettu?
>Suomen parlamentissa EU:n peruslain hyväksymiskäsittely tapahtuu
>tiedoksisaattoasiana uuden peruslain 96 §:n mukaisesti.
>Näin siksi, että kaikki ne asiat, joista on olemassa EY-asetus, ovat
>Maastrichtin sopimuksen hyväksymisessä menetettyä päätösvaltaa.
Kuka tämän sitoutumisen teki? Mistä löytyy lainvoimainen sopimus?
>Ei, koska Suomi sitoutui EU:n tulevaan puolustukseen 20.12.1993
>vähälukuisen EU-ministeriryhmän kokouksessa 16/93. Katsopa tuon
ps. Olisi avannut oman ketjun, tämä kun ei liity mitenkään avaukseen.
kuten EMUa koskeneetkin asetukset.
Asetukset ylittävät kansallisen lainsäädännön.
ei siis ole ja sinä vaihteeksi kirjoitit satakuntaa.
on tämän päivän SataSeutu-lehden pääkirjoitus.
Se tulee luettavaksi kotisivulle
www.satanen.com
"Uutiset" -painikkeen kautta painike "Pääkirjoitukset".
Pääkirjoitus kuuluu näin:
" 7.5.2003 Salaiset kansiot
Jos on eduskunnan puhemies Paavo Lipposta uskominen, niin Suomen kansa pitää vaihtaa. Nöyrät alamaiset eivät ymmärrä, mikä on kansan parhaaksi. Paavo Lipposen mukaan päätöksentekijöiden tulee tarvittaessa toimia kansalaismielipiteen vastaisesti, mikäli kansa ei ymmärrä, mikä on kansan etujen mukaista. Kansalaiset ovat kuulemma jo EU-kansanäänestyksessä asettuneet EU:n yhteisen puolustuksen kannalle. Maastrichtin sopimus piti eduskunnan puhemiehen mukaan kaiken jo sisällään. Entäs jos EU edellyttää jäsenvaltioiltaan Naton jäsenyyttä?
Tällaiset ajatukset tulivat mieleen, kun mutusteli puhemies Paavo Lipposen esittämiä näkemyksiä maailman menosta. EU:n puolustusliitosta ja suhteestamme Natoon. Kyllä syy on päätöksentekijöiden ja poliittisen eliitin, jos kansaa ei kyetä viemään Natojen tai EU:n puolustusliittojen taakse. Itsenäisen puolustuksen sijaan tarvitsemmekin nyt turvallisuustakuita?
Suurin syy kansan uppiniskaisuuteen on päätöksentekijöiden salamyhkäisyys. Kansalta salassa tehdään aina asioita ja sitten mennään sammutetuin lyhdyin vaaleihin. Kaikki vakuuttivat vielä pari kuukautta sitten, ettei Nato ole ajankohtainen asia Suomelle. Kuinka ollakaan se onkin heti uuden hallituksen pöytään katettu asia kuten myös EU:n yhteinen puolustus. Kyllä poliittinen eliitti on tiennyt, että näitä asioita valmistellaan EU:ssa ja Natoissa.
Kansalaisille on vuodesta toiseen EU-aikana uskoteltu, että Suomi on liittoutumaton ja puolueeton maa. Sitä emme ole kuitenkaan olleet enää vuoden 1995 jälkeen, kun lähdimme mukaan EU:n liittovaltiokehitykseen. Juna kulkee vääjäämättä eteenpäin. Kansallisen suvereniteettimme mukaan olisi perustellumpaa liittyä Naton jäseneksi kuin olla mukana kehittämässä EU:n puolustusliittoa. Jos naapurimme Viro on Natossa, niin miksi ei myös Suomi. Naton läsnäolo Euroopassa on Saksan ja Ranskan varaan rakennettavaa puolustusliittoa merkittävämpää Suomelle.
Toivottavasti pääministeri Anneli Jäätteenmäki toteuttaa todellista avoimuutta ja episodi hallitusohjelman menolisäyslaskelmien salaamisesta voidaan laskea yksittäisen erehdyksen piiriin. EU:n puolustusliiton ja ylipäätään tulevan liittovaltion perustuslain osalta on kyse paljon merkittävimmistä asioista, joista tulee kansalaisia ainakin avoimesti informoida. Suomessahan ei näihin asioihin juuri voida vaikuttaa.
Pian näemme hoidetaanko kansallista suvereniteettia entisestään supistavat päätökset Suomessa vain pääministeri Anneli Jäätteenmäen ilmoituksella eduskunnassa, vai onko kansanedustuslaitoksellamme mahdollisuus todellisuudessa puuttua asiaan, puhumattakaan kansasta. Pääministerin ilmoituksesta ei voida eduskunnassa äänestää.
Tuntuu käsittämättömältä, miksi nyt puolustusministeriksi nousseen kansanedustaja Matti Vanhasen pitää erota EU:n perustuslakia valmistelevasta konventista. Eikö hän juuri ole nyt hallituksemme linkki uuden EU-perustuslain valmistelukunnassa eli konventissa. Tätähän linkkiä uusi pääministerimme Anneli Jäätteenmäki toitotti ennen vaaleja kuukaudesta toiseen, että Teija Tiilikaisen sijaan pitää valita hallituksen edustaja EU-konventtiin. Nyt hallituksen edustaja on konventin jäsenenä. Eikö pääministeri Anneli Jäätteenmäki voisi edustaa maatamme EU-konventissa?
Vai onko tässä EU:n puolustusliittoasiassa jotain sellaista, että puolustusministerimme ei voi edustaa maatamme EU-konventissa. Onko puolustusliitosta kerrottu todellakin kansalle kaikki olennainen. Ovatko edustajamme EU:n päätöksentekoelimissä sitoutuneet jo pidemmälle kuin mitä kansalle on kerrottu. Juristilatinan sijaan pääministerimme tulisi nyt kertoa yhtä avoimesti kuin puhemies Lipponen teki televisiohaastattelussaan, mistä todella on kysymys, raottaa kansalle salaisia kansioita.
Oma mielenkiintoinen episodi on vielä, voiko eduskunnan puhemiehellä Paavo Lipposella olla erilainen käsitys EU-asioista kuin pääministeri Anneli Jäätteenmäellä tai presidentti Tarja Halosella puhumattakaan ulkoministeri Erkki Tuomiojasta. Ex-presidentti Martti Ahtisaari tahollaan hämmentää lisää keitosta EU:n puolustusliitosta ja Natoon liittymisestä. Ketä kansalaisten tulisi näissä asioissa uskoa. Kuka kertoo kansalle totuuden. Kuka Suomea johtaa EU:ssa ja Yhdysvaltojen suuntaan.
Kiitos kuitenkin eduskunnan puhemies Paavo Lipposelle, kun hän vihdoin avasi kansalaisten silmät havaitsemaan, että puolueetonta ja liittoutumatonta Suomea ei enää olemassa, ei ole ollut kuin poliitikkojemme munkkilatinassa.. Olemme joko ytimessä tai sitten emme ole.
Yksinkertaiselle kansalle on varattu sentään maksumiehen osa. Ilmaiseksi ei Natoon tai uuteen EU:n puolustusliittoon liitytä. Ytimessä olo maksaa aina.
kajahtaa taas:
Vanhanen joutuu eroamaan konventista koska hän on siellä Eduskunnan
edustajana eikä ministerinä voi enää sitä olla. Tiilikainen on hallituksen
edustaja. Ei Jäätteenmäki vaatinut hallitukselle edustajaa koska erittäin
hyvin tiesi sellaisen siellä jo olevan. Hän vaati hallituksen edustajan
vaihtamista sellaiseksi joka on myös hallituksen jäsen. SataSeudun
kannattaisi laittaa pääkirjoitusten tekijäksi joku sellainen joka tuntee
asiat joista kirjoittaa.
Eipä Jerry pystynyt kirjoittamaan SataSeutu-lehden tuoreesta pääkirjoituksesta muuta kuin turhia ja keskenään ristiriitaisia kommentteja.
Ensin Jerry nimittäin kirjoitti:
" Ei Jäätteenmäki vaatinut hallitukselle edustajaa koska erittäin hyvin tiesi sellaisen siellä jo olevan."
ja sitten jatkoi:
" Hän vaati hallituksen edustajan
vaihtamista sellaiseksi joka on myös hallituksen jäsen. "
Jäätteenmäki siis vaati hallituksen EU-tukevaisuuskonventtiedustaja Teija Tiilikaisen tilalle ministeriä. Aivan kuten vanhat EU-maatkin vaihtoivat konventtiedustajansa raskaampaan sarjaan - eli ministeriedustajaan.
Ymmärsin tuon asian SataSeutu-lehden pääkirjoituksesta toisen kommenttisi kanssa samalla asiasisällöllä.
Luepa Jerry nettikirjoitukset päiväsaikaan, jolloin olet vähemmän väsynyt. Kello 3 aamuyöllä silmäsi näkevät omiaan.
Väsyneenä on turha kirjoitella tällaisia:
" SataSeudun kannattaisi laittaa pääkirjoitusten tekijäksi joku sellainen joka tuntee asiat joista kirjoittaa. "
--
SataSeutu-lehden pääkirjoitukset löytyvät osoitteesta:
http://www.satanen.com/sataseutu/
Huomasin juuri, että tuo yllämainittu pääkirjoitus ei vielä ole netissä.
siis SataSeutu-lehden pääkirjoituksesta:
" Tuntuu käsittämättömältä, miksi nyt puolustusministeriksi nousseen kansanedustaja Matti Vanhasen pitää erota EU:n perustuslakia valmistelevasta konventista. Eikö hän juuri ole nyt hallituksemme linkki uuden EU-perustuslain valmistelukunnassa eli konventissa. Tätähän linkkiä uusi pääministerimme Anneli Jäätteenmäki toitotti ennen vaaleja kuukaudesta toiseen, että Teija Tiilikaisen sijaan pitää valita hallituksen edustaja EU-konventtiin. "
Jäätteenmäki siis vaati edellä siteeratun mukaan, että Teija Tiilikaisen SIJAAN pitää valita hallituksen edustaja EU-tulevaisuuskonventtiin!
Lakkaapa sinä, Jerry, kirjoittelemasta, mitä sattuu!
leikkelemällä muutit koko asian toiseksi. Kirjoittaja piti käsittämättömänä
miksi Vanhanen joutui eroamaan konventista. Jos kirjoittaja olisi asioista
perillä hänen ei olisi tarvinnut ihmetellä. Eduskunta taisi juuri arpoa uuden
edustajansa. Saa nähdä pitääkö Jäätteenmäen kanta vielä pääministerinä,
vai puhuiko vain lämpimikseen.
>Lakkaapa sinä, Jerry, kirjoittelemasta, mitä sattuu!
Vanhanen oli Eduskunnan ei hallituksen edustaja.
olisi todellakin voitu nyt vaihtaa puolustusministeri Matti Vanhaseen ja Vanhasen tilalle eduskunnan edustajaksi oli voitu valita arvalla kansanedustaja Vilen.
kirjoitukseni "Hallituksen edustaja Tiilikainen".
Olen lainannut SataSeudun pääkirjoituksen sellaisenaan jatkokirjoitukseen "Suora lainaus Salaisista kansioista" , joten EN OLE muuttanut mitään mieleisekseni.
Tuo SataSeutu-lehden pääkirjoitus on jo luettavissa osoitteessa:
http://www.satanen.com/sataseutu/paa/paa_75_2001.html
SataSeutu-lehden pääkirjoitus "Salaiset kansiot on jo luettavissa osoitteessa:
http://www.satanen.com/sataseutu/paa/paa_75_2001.html
voidaan toki tehdä vieläkin (pitänee kysäistä Tiilikaiselta josko hän jo
keräilee tavaroitaan). Saas nähdä koska media tämän huomaa. Eduskunnan
osuus on hoidettu, hallitus tekee sitten mitä tekee.
mallioppilaan tavoin. Aivan samalla tavalla kuin suomalaiset jo ovat vuosisatoja oppineet nöyristelemään;
milloin Ruotsin kuninkaalle, Venäjän Tsaarille, Neuvostoliitolle, ... ja nyt EU:lle.
Eli ei pakkaa tavaroitaan. Teija Tiilikainen on yhtä hyvä kuin kuka muu suomalainen tahansa, koska Suomen ääni ei sen enempää kuulu. Nöyristely jatkuu.
Jäätteenmäli oli eri mieltä
>Eli ei pakkaa tavaroitaan. Teija Tiilikainen on yhtä hyvä kuin kuka muu
>suomalainen tahansa, koska Suomen ääni ei sen enempää kuulu.
> Nöyristely jatkuu.
Ehkä Olga on parempi talinkäännössä kuin kielillä puhumisessa.
Anneli tietää kovin hyvin, ettei Suomi voi vaikuttaa mihinkään. Ei vaikka kuka olisi konventissa.
Oppositiojohtajana Annelin oli vain puhuttava ääniä vaalipussiinsa.
Miksi kansalle ei kerrottu suoraan ennen neuvoa-antavaa kansanäänestystä (vihkonen jaettiin joka kotiin) että jos Unioniin liitytään, itsenäisyys menee ja ajanoloon Unionista tulee liittovaltio ja oma rahayksikkö ja oma lainsäädäntövalta menee saman tien ja askel askeleelta menetämme itsenäisyytemme ...
MIKSI EI KERROTTU?
Moni meistä olisi äänestänyt silloin toisin!
Eihän lakituvassakaan saa "omiaan puhua", miksi sitten Esko Aho ja tämä Anneli Jäätteenmäki & k:nit sai
harhauttaa koko kansaa - salaamalla tosiasiat - ja samalla harhauttivat myöskin toista sopiaosapuolta, eli Euroopan unionia, koska liittymisemme ei tapahtunut omien, kansallisten lakiemme mukaan, niinkuin Maastrichtin sopimuksen O-artikla olisi edellyttänyt?
Tarkkaan ottaen: Eihän tällainen sopimus voi olla juridisesti pätevä.
Asia on NYT otettava esille uudelleen eduskunnassa ja järjestettävä uusi kansanäänestys.
Nyt ainakin tiedämme - mistä äänestämme!
tulee EU:sta liitovaltio? Sinähän hurja ennustaja olet.
>iitytään, itsenäisyys menee ja ajanoloon Unionista tulee liittovaltio ja
Mihin tämä luulo perustuu?
>Moni meistä olisi äänestänyt silloin toisin!
Mistä tarkkaan ottaen pitäisi äänestää?
>Asia on NYT otettava esille uudelleen eduskunnassa ja järjestettävä uusi
>kansanäänestys.
Kouvolan Sanomat, sivu 26, tutkija Teija Tiilikaisen haastattelu 14.11.1999:
”Suomalaisten yhteinen salaliitto: Edessä on EU:n yhteinen puolustus”
”Ensin ajattelin, että onko kyse poliitikkojen haluttomuudesta tuoda tätä asiaa esiin. Meillä on kuitenkin aika paljon EU-kriittisyyttä ja puolustus on herkkä asia. Mutta olen alkanut miettiä, että meillä ihmiset saattavat laajemminkin ajatella niin, että tästä asiasta ei paljon tarvitse puhua”.
”Kansallisvaltioiden aika on ohi ja nyt rakennetaan säätelyjärjestelmää globalisoituvaa maailmaa ja taloutta varten”.
Näin Teija Tiilikainen todistettavasti tiesi jo marraskuussa 1999 tulevasta puolustuksesta.
Onko kysymyksessä todellakin salaliitto. Tuo salaliitto ei ole ajatus minun päästäni, vaan Tiilikaisen haastattelusta.
Kaikella syyllä Tiilikainen olisi pitänyt vaihtaa ministeriin.
Ja nyt puolustusministeri Matti Vanhaseen.
Oliko kysymyksessä todellakin salaliitto?
Tiilikainen käytti sanaa salaliitto puolustuksesta puhuessaan jo 1999.
Salaliitto saa seuraavassa tekstissä lisätukea:
Isot EU-maat Saksa ja Ranska haluavat rakentaa EU:n puolustuksen raamit puolustuksen suljetussa ytimessä ja saattaa suunnitelmansa EU:n perustuslakiin.
Saksa oli viime syksynä vaihtanut konventtiedustajakseen ulkoministeri Joschka Fischerin ja Ranska marraskuun lopussa ulkoministeri Dominique de Willepinin. Nämä uudet konventtiedustajat ilmoittivat haluavansa muuttaa EU:n entistä enemmän "turvallisuus- ja puolustusunioniksi".
Suomalainen media ei kertonut tällaisesta muutoksesta konventin edustajiin. Lipponenkin kuitenkin kertoi tuolloin, että Suomi oli tehnyt konventin luonteesta alun perin virhearvion.
Mutta miksi Lipponen ei vaihtanut hallituksensa edustajaa Teija Tiilikaista ulkoministeriin?
Marraskuussa valmistui ensimmäinen luonnos puolustustyöryhmän asiakirjaksi perustuslakia varten. Sen käsittelyä varten oli varattu yksi ainoa kokous perjantaina 25.11.
Todella ihmeellistä perustuslain valmistelulle oli, että luonnos jaettiin työryhmän jäsenille vasta edellisenä perjantaina ja sisäpiirin tekemä luonnos oli olemassa vain ranskan kielellä.
Piti olla ranskankielentaitoinen, jotta pystyi vaikuttamaan EU:n perustuslakiin puolustuskysymysten osalta!
Oliko Tiilikainen liian kevyt hallituksen edustaja?
se Tiilikaisen teksti uudelleen ja koeta tällä kertaa ymmärtää.
>Oliko Tiilikainen liian kevyt hallituksen edustaja?
En tiedä, naiselta kun painoa ei saa kysyä.
Täällä vähän turvallisuuspohdintaa
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20030216UL4
Suomen toimintaa EU-tulevaisuuskonventissa.
Tutkijat eli Tampereen yliopiston professori Tapio Raunio Turun Sanomissa ja Jean Monnet -professori Esko Antola Nykypäivä-lehdessä kritisoivat Suomen EU-politiikkaa konventissa passiiviseksi.
Antolan mielestä Suomella ei ole EU:n kehitykseen selvää strategiaa.
Myös suomalaisilta mepeiltä, jotka osallistuvat tulevaisuuskonventin työhön, tuntuu tulevaisuuslinja olevan hukassa. Paitsi Esko Seppäseltä. Muut puhuvat, mitä sattuu. Tämä näkyi tänään Ylen AamuTV:ssä klo 6:48.
Jerry kysyi alustuksessaan:
"Miten suhtaudutte konventin kaavailemaan EU:n institutionaalisten päätäntäelinten keskinäiseen vallanjakoon?"
On turha miettiä institutionaalisesta vallanjaosta, kun isompiakin asioita on EU:ssa tekeillä.
Yhteinen puolustuskin on melkoinen instituutio. Tuo puolustusvalmistelu tehdään nyt suljetussa piirissä, jossa isot maat Ranska ja Saksa perkaavat etunsa ja määräävät, mikä tulee olemaan tulevaisuuslinja.
Kun Euroopan perustuslakiin kirjataan yhteinen puolustus omaksi luvukseen, on kysymys isosta asiasta. Siinä ei ole kysymys Nato-jäsenyydestä eikä mistään sotilasliitosta.
>On turha miettiä institutionaalisesta vallanjaosta, kun isompiakin asioita
>on EU:ssa tekeillä.
muualla tätä pidretään kaikkein isoimpanan asiana. Ehkä se on liian iso tämän
forumin tasoon nähden.
luovuttaminen on paljon isompi asia kuin se, kuka/ketkä Eurooppaa johtavat.
Eilen Ylen AamuTV:ssä meppi Pia-Noora Kauppi sanoi, että Suomi on hyväksynyt Maastrichtin velvoitteet liittymissopimuksen hyväksyessään.
Eipä tainnut Kaupilla paljon olla ikää vuonna 1991, kun sopimus tehtiin. Kauppi puhuu nyt puhemies Lipposen suulla.
Maastrichtin sopimus jaettiin eduskunnalle VASTA tammikuun puolivälissä vuonna 1993.
Silloinen pääministeri Esko Ahokin on kertonut, ettei lukenut Maastrichtin sopimusta.
Kauppi puhuu aivan mitä sattuu. Toinen meppi Esko Seppänen sanoikin, että Kauppi on vaihtanut EU-tulevaisuuslinjaansa viimeisen kuukauden aikana.
Tätäkö kriittiset professorit Tapio Rainio ja Esko Antola tarkoittivat, kun kirjoittivat, ettei Suomella ole selkeätä EU-tulevaisuuslinjaa?
Sietäisi Kaupinkin tutkia, miten nuo EU-päätökset on tehty.
Jerry kirjoitti:
" muualla tätä pidretään kaikkein isoimpanan asiana. Ehkä se on liian iso tämän
forumin tasoon nähden. "
Kommentti:
Noita muita ovat Ranska ja Saksa, jotka haluavat isoina EU-maina perata instititionaaliset etunsa.
Muistutan, mitä professori Antola toissapäivänä kirjoitti; suomalaisten strategia on väärä. Sen sijaan, että Suomi liittoutuu pienien jäsenmaiden kanssa, Suomen pitäisi pyrkiä estämään isojen maiden hankeita.
Tämä institutionaalinen asia tuntuu olevan liian iso asia tällä foorumilla EU-krapulaa potevalle Jerrylle.
miksi kierrät vastausta alkuperäiseen kysymykseen, nyt selvisi. Sinä et
tajaunnut kysymystä. Kauppi osallistuu myös nettikeskusteluu joten
häneltä vois suoraan kysyä linjanmuutoksista.
PS. Miten tämä oikein pitäisi ymmärtää?
>Maastrichtin sopimus jaettiin eduskunnalle VASTA tammikuun puolivälissä
> vuonna 1993.
Miksi "vasta" on korostettu?
Mitä vastausta kiertelen?
Alustustako?
Siitä vaan kyselemään myös Kaupilta, ole hyvä.
Seppäsen tokaisuun Kaupin EU-linjanmuutosesta Kaupilla meni jauhot suuhun.
Korostin Maastrichtin sopimuksen jakamista VASTA-sanalla, koska se todellakin jaettiin eduskunnalle vasta tammikuussa 1993. Toistan: VASTA tammikuun puolivälissä 1993. Vuosiluku on todellakin oikein.
Tuo sopimus olisi pitänyt jakaa eduskunnalle hyvissä ajoin ennen EY-liittymishakemuksen jättämistä.
Esko Aho on kertonut, ettei ole lukenut Maastrichtin sopimusta.
Taisi olla niin narsistinen pääministeri; halusi tehdä historiaa, tietämättä mitä sopimus pitää sisällään myös tulevinen yhteisine
- rahoineen
- puolustuksineen
- perustuslakeineen
Mikä mahtoi olla syynä Ahon vetäytymiseen politiikasta!
>Mitä vastausta kiertelen?
>Alustustako?
Jerry kysyi:
" Miten suhtaudutte konventin kaavailemaan EU:n institutionaalisten päätäntäelinten keskinäiseen vallanjakoon? ".
Vallanjako on selvinnyt kirjoituksistani.
Suomen mahdollisuudet vaikuttaa mihinkään EU-asiaan ovat suoraan sanottuna hyttysen pissa valtameressä.
On siis aivan sama, onko tulevaisuuskonventissa Suomen hallituksen edustajana Teija Tiilikainen tai joku ministeri. Aivan sama vaikkei olisi ollenkaan edustajaa, sillä Suomen ääni ei kuulu.
Mitä tulee institutionaaliseen vallankäyttöön, ei Suomi voi yhdessä muiden pienten EU-maiden kanssakaan vaikuttaa siihen, ettei EU:lle tulisi presidenttiä.
Aivan sama tilanne on suomalaisen EU-vallankäytön suhteen on, vaikka komissiossa olisi suomalainen komissaari. Suomalaisten etuja ei saa ajaa.
Yhteisen puolustuksen ja perustuslain tulolle Suomi ei voi mitään. Isot ovat peranneet etunsa, muut tyytykööt.
Ranska ja Saksa ( Belgia ja Luxemburg) eivät tee mitään suljettua puolustusydintä tai -liittoa. Ne päättävät suurista linjoista, joita muiden on toteltava.
Lopuksi:
Noista institutionaalisista asioista voi lukea alempaa salaiseksi määrätystä muistiosta 1075, joka löytyy antamastani nettiosoitteesta.
Ilman kansanedustaja Sulo Aittoniemen eduskunnan puhemiehelle tekemää kirjallista kysymystä ja ulkoministeri Erkki Tuomiojaa (27.4. 2001 ministerin vastaus) en olisi noita papereita saanut nettiin skannatuksi.
Kiitos näille herroille!
Tutkivan journalistin haluaisin puuttuvan näiden asiakirjojen salaamiseen liittyen.
Silloin pääsisimme sisälle institutionaalisiin kysymyksiin ja eduskunnan ylikävelyihin harhauttamisiin.
Riittänee vastaukseksi alustukseen.
Lainauksia nettikirjasta
”Kansallisen kehityksen tragedia
Historiallinen vääryys joka on oikaistava ”:
” Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kävi neuvotteluja ennen Eu-liittymissopimusta Suomen suvereniteetin luovuttamisesta, mihin hänellä ei ollut perustuslain antamia valtuuksia, ulkovaltojen kanssa. Mikään perustuslain pykälä ei valtuuttanut käymään neuvotteluja, joissa maamme luovutti suvereniteettiaan.
Myöhemmin presidentti Koivisto on pukenut asian sanoiksi:
" En minä voinut kuvitellakaan, että olisimme siinä vaiheessa luovuttaneet suvereniteettiamme muilta osin kuin mistä oli sovittu". ( IS tiistaina 21.3.2000. s.10 ).
Oliko presidentille annettu ennakkositoumuksiin valtuutus eduskunnan toimesta?
Asioista päätettiin jälkikäteen ja eivät vielä silloinkaan päätöksentekijät tienneet, mistä he päättivät.
Tässä koosteessa olemme käyneet läpi eri päätöksentekoelinten päätöksiä ja ristiriitaisuuksia, joita liittyy Suomen EU- prosessiin, joka on vienyt maaltamme suvereniteetin toimia itsenäisenä valtiona.
Viedäänkö Suomen nyt samalla tavalla liittovaltioon ja puolustusliittoon. Markka vietiin kansalaisilta petoksella?
Tiedonanto EY-jäsenyyshakemuksesta käsiteltiin 18.3.1992.
Tiedonantoäänestystä ennen Suomen Kuvalehti kirjoitti:
”Moni kansanedustaja ei vielä tiedä, mistä hän oikein äänestää, kun hallituksen EY-tiedonanto tuodaan runsaan viikon päästä eduskuntaan”.(6.3.1992/Suomen Kuvalehti n:o 10)
Presidentti Koivisto ilmaisi 28.10.1992 Suomen sitoutumisen Euroopan unionin jäsenyyteen:
”Euroopan yhteisöllä on kasvava rooli mantereemme kehityksen suunnan määrääjänä. Me haluamme olla mukana tässä prosessissa. Olemme tutkineet huolellisesti EY- jäsenyyden velvoitteet. Hakiessamme jäsenyyttä hyväksymme acquis communautaire´n, Maastrichtin sopimuksen ja Euroopan Unionin finalite politique´n.
Olemme valmiit hyväksymään jäsenyydestä johtuvat velvoitteet ja myötävaikuttamaan niiden saavuttamiseen sovitulla tavalla”.
Eduskunta sidottiin oikeudellisesti yhteisön voimassaoleviin määräyksiin, Maastrichtin sopimuksen sisältöön ja EU:n poliittisiin tavoitteisiin (Valtioneuvoston selonteko 9.1.1992).
Kansanedustajat saivat Maastrichtin sopimuksen suomennoksen vasta tammikuun 1993 puolivälissä. ”
--
Toinen lainaus samasta nettikirjasta, jossa on lainattuna Suomen hallituksen EU-tulevaisuuskonventtiedustajan Teija Tiilikaisen haastattelua:
” ”Suomalaisten yhteinen salaliitto: Edessä on EU:n yhteinen puolustus”:
”Ensin ajattelin, että onko kyse poliitikkojen haluttomuudesta tuoda tätä asiaa esiin. Meillä on kuitenkin aika paljon EU-kriittisyyttä ja puolustus on herkkä asia. Mutta olen alkanut miettiä, että meillä ihmiset saattavat laajemminkin ajatella niin, että tästä asiasta ei paljon tarvitse puhua”.
”Kansallisvaltioiden aika on ohi ja nyt rakennetaan säätelyjärjestelmää globalisoituvaa maailmaa ja taloutta varten”. (14.11.1999 Kouvolan Sanomien kirjoituksesta: Sivu 26)
”Eduskunnan lainsäädäntövallan luovuttaminen edellyttää perustuslainsäätämisjärjestystä, jos kysymyksessä on kokonaisen oikeusalan siirtäminen, puuttuminen kansalaisten perusoikeuksiin tai perustuslaissa erityisesti säännellyt tilanteet”. (viite Nizza 2000)
”Lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan luovuttaminen eräin osin EY:n toimielimille ottaen huomioon myös EY:n tuomioistuimen kehittämät oikeusperiaatteet välittömästä oikeusvaikutuksesta ja ensisijaisuudesta rajoittavat Suomen täysivaltaisuutta. Toisaalta tällainen luovutus on ristiriidassa myös kunkin valtiollisen perustehtävän luovuttamista koskevien
sääntöjen ja käytännön kanssa”. (Ora Meres-Wuori: Integraatioratkaisut ja Suomen ulkopoliittinen päätöksentekojärjestelmä, Ulkoasiainministeriö 1994 Helsinki). "
Tämä nettikirja löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta:
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=tragedia
tämä tapahtui?
>Eduskunta sidottiin oikeudellisesti yhteisön voimassaoleviin määräyksiin,
> Maastrichtin sopimuksen sisältöön ja EU:n poliittisiin tavoitteisiin
Suomen eduskunta on hyväksynyt hallituksen antaman lakiesityksen, jolla Suomen itsenäinen valtiontaloudellinen päätösvalta ja eduskunnan valvonnassa olleen Suomen Pankin itsenäinen päätösvalta luovutettiin ylikansallisen EU-jäsenmaista täysin riippumattoman EKP:n hallintaa ja hoitoon?
Siis otapa Jerry selvää?
Milloin kansanedustajat päättivät hyväksyä yhteisön voimassaolevat ja tulevat määräykset?
Asia on mielenkiintoinen.
Kansaa äänestytettiin. Mistä kansa tiesi, mitä sopimus piti sisällään?
Ei eduskuntakaan tiennyt, koska Esko Aho kertoi, ja lupasi eduskunnalle, että eduskunta saa päättää talous- ja rahaliitosta aikanaan.
Lipponenkin lupasi antaa talous- ja rahaliittoon menemisestä erillisen lakiesityksen.
Miten eduskunta päättää EU:n perustuslaista ja siihen omana lukunaan kirjoitetusta yhteisestä puolustuksesta?
Saako eduskunta edes päättää asiasta?
Ennen kansanäänestystä vakuutettiin, ettei Suomi menetä itsenäisyyttään, koska vanhat EY-maatkaan eivät ole menettäneet.
Mitä EU:n tulevaisuuskonventin sisäpiiri (yhteistä puolustusta junailevat Ranska, Saksa, Belgia ja Luxemburg) on tekemässä?
Lisää ihmeellistä:
Kun EU:n perustuslakiluonnos marraskuussa 2002 tuli käsittelyyn, se oli kirjoitettu vain ranskan kielellä.
Miksi?
Tuolloin isot maat Ranska ja Saksa tiesivät, miten tulevaisuuskonventin tehtävä muuttui. Niinpä ne asettivat raskaampia edustajia (ulkoministerit) tulevaisuuskonventin jäseniksi.
jyllää
>Suomen eduskunta on hyväksynyt hallituksen antaman lakiesityksen,
>jolla Suomen itsenäinen valtiontaloudellinen päätösvalta ja eduskunnan
>valvonnassa olleen Suomen Pankin itsenäinen päätösvalta luovutettiin
>ylikansallisen EU-jäsenmaista täysin riippumattoman EKP:n hallintaa ja
>hoitoon?
Mm. suraavia lakeja piti korjailla:719/1997 (Suomen Pankki),954/1985
(valuutta), 358/1993 (raha). Tarkistapa kuka korjailut teki.
Tekikö ne
a)A.Rusi ja Pikkukakkosen väki
b)Satakunnan salaliitto
c)Eduskunta
>Milloin kansanedustajat päättivät hyväksyä yhteisön voimassaolevat ja
>tulevat määräykset?
Tulevien kohdalla asia on vähän mutkikkaampi, nutta voimassa olleet
hyväksyttiin kun Liittymissopimus ratifioitiin. Oletko sinä ihan oikeasti
unohtanut tämän?
>Kun EU:n perustuslakiluonnos marraskuussa 2002 tuli käsittelyyn, se oli
>kirjoitettu vain ranskan kielellä.
Väitätkö ihan oikeasti sen olleen valmis tuolloin? Minä muuten olen lukenut
kaikki osamietinnöt suomeksi ilman viiveitä.
hallitusmuodon 72 (Suomen markka) ja 73 (Suomen Pankki) pykälät?
Milloin eurosta tuli tilivaluutta?
Milloin EKP aloitti toimintansa?
Nuo, mitä luestelit olivat tavallisia lakeja. Perustuslakia, kuten hallitusmuoto, ei voi säätää muuten kuin vaikeutetussa järjestyksessä.
Joten vastaapa kysymykseeni itsenäisen valtiontaloudellisen päätösvallan menettämisestä, sillä EU-liittymislain hyväksymiseen ei EMU:n 3. vaihe vielä kuulunut. Ei, koska Eduskunta luuli saavansa päättää asiasta (Erkki Tuomiojan ponnen mukaan, ulkoasiainvaliokunnan muistio) erillisen lakiesityksen mukaan.
Lipponen ei tuota esitysta koskaan antanut.
Esko Aho huijasi eduskuntaa ja perustuslakivaliokuntaa niin, ettei EMU:sta päättäminen vielä kuulu liittymissopimukseen.
--
Oletpa Jerry tosiytimeen kuuluva!
Taidat olla Paavo Lipposen nimimerkkinä, koska lueskelet luonnokset reaaliajassa!
Minun pitää tarkistaa, mitä marraskuussa 2002 annettiin parin päivän varoajalla ranskankielisenä.
Jotakin löytyy myös Esko Seppäsen kirjasta "Perustuslaki. Nyt?" sivulta 123:
"Konventin puheenjohtajisto oli valmistellut ensimmäisen rungon EU:n uudeksi perustuslaiksi, ja se esiteltiin konventissa 28.10.2002. Suomalaiset eivät olleet saaneet ennalta luonnosta edes nähdäkseen."
Kun tuo luonnos tuli Suomessa mediaan, kirjoittelin, että yksi EU:n perustuslakiluonnos seikkaili jo maaliskuussa 1994 ulkoministeriössä ja eduskunnassa. Tosin kansanedustajat saivat sen nähtäväkseen vain, jos tiesivät pyytää. Tuo luonnos oli ollut muistaakseni 9.-10. helmikuuta 1994 EU-parlamentissa.
et edes viitsi tutstua asioihin.
>Milloin muutettiin
>hallitusmuodon 72 (Suomen markka) ja 73 (Suomen Pankki) pykälät?
4.6.1999, vahvistus 11.6.1999.
>Nuo, mitä luestelit olivat tavallisia lakeja. Perustuslakia, kuten
>hallitusmuoto, ei voi säätää muuten kuin vaikeutetussa järjestyksessä.
Mitenkäs luulet nykyisen perustuslain käsittelyn sitten tapahtuneen?
jonka pääministeri Aho lupasi, eikä se erillinen lakiesitys, jonka Lipposen I hallitukseen oli kirjoitettu kirjoitettu.
Antamasi päiväykset ovat Lipposen II hallituksen ajalta.
Suomi oli mukana euroaluessa jo 1.1.1999 alkaen, joten ennen tuota vuoden vaihdetta ei hallitusmuodon 72 ja 73 §:ä enää pitänyt olla olemassakaan.
Mutta olipa kuitenkin.
Uuden perustuslain hyväksymisessä ei Suomen markan hävittämisestä enää keskusteltu.
Ei keskusteltu, koska Lipposen I hallitus antoi EMU-selonteon, jossa todettiin että Suomen eduskunta oli jo liittymislain hyväksyessään hyväksynyt EMU:n 3. vaiheen.
Eduskunta ei EMU:n kolmatta vaihetta Ahon EMU-varaumaharhautuksen vuoksi hyväksynyt, sillä liittymislaki hyväksyttiin ilman EMUa täsmälleen Ulkoasiainvaliokunnan mietintöön kirjoitetun Erkki Tuomiojan ponnen mukaisesti.
Suomalainen EU-eliitti harhautti myös Euroopan yhteisöä, sillä Maastrichtin sopimukset piti jäsenmaan parlamentissa hyväksyä O-artiklan mukaisesti.
Se tarkoittaa, että jäseneksi pyrkivän maan pitää päättää sopimuksesta (myös EMU:sta) parlamentissaan maan peruslain edellyttämässä järjestyksessä, ja määräaikana eli vuoden 1994 aikana.
Koska EMU jäi eduskunnan hyväksymän liittymislain ulkopuolelle, ja kun eduskunta hyväksyi liittymislain täsmälleen Tuomiojan ponnen mukaisesti, ei eduskunta ole koskaan hyväksynyt EU-liittymislakia valtiosääntönsä edellyttämällä tavalla.
"Päätös", jonka mukaan Suomi liittyi euroalueeseen, luokiteltiin mediassa historialliseksi. Tuo päätös oli vain eduskunnan luottamuslauseäänestys eikä lakiesitys, joka Lipposen I hallituksen ohjelmaan oli kirjoitettu.
EMU-selonteossa (20.5.1997) Lipposen hallitus ei enää ymmärtänyt tai muistanut, mitä Erkki Tuomiojan ponsi oli tarkoittanut.
Paras todiste siitä, ettei Hallitusmuodon 72 ja 73 pykäliä ole koskaan muutettu, löytyy kansanedustaja (nyk. ministeri) Juha Korkeaojan haastattelusta Sataseutu-lehdessä. Tuo haastattelu löyttyy osoitteesta:
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=200
Lehti kirjoitti mm.:
” Kansanedustaja Juha Korkeaoja kertoi jääneensä vähemmistöön omasta rahasta päätettäessä. - Olen kuitenkin omaksunut kannan, että jäin vähemmistöön tässä asiassa ja olen tyytynyt enemmistön päätökseen. Demokratiassa toimitaan tällä tavalla, vaikka päätökset eivät olisi aina oman kannan mukaisia.”
ja:
” Eduskunnan pöytäkirjoista löytyy asiasta jättämäni eriävä mielipide vuodelta 1998. Päätöksen parlamentaarisuutta voi oikeutetusti arvostella, sillä Suomen markasta luopuminen olisi pitänyt päättää toisella tavalla vuosina 1997-98. ”
Em. SataSeudun haastattelu tehtiin Korkeaojan pyynnöstä tämän Kokemäen kaupunginvaltuuston 90-vuotisjuhlakokousuutisen jälkeen, josta SataSeutu-lehti kirjoitti mm.::
”- En halua provosoida juhlakokousta, mutta haluan tiedustella, onko Euro laillinen maksuväline Suomessa, sanoi Mikko Laiho (sit).
Kansanedustaja Juha Korkeaoja (kesk) tyrmäsi Laihon toteamalla, että Eurosta päättäminen on kuulunut eduskunnalle eikä Kokemäen valtuustolle. Eduskunta on Korkeaojan mukaan tehnyt Eurosta kansanvaltaisen päätöksen, vaikka hän onkin eduskunnan jäsenenä sitä vastustanut. Korkeaoja piti Laihon mainitsemia papereita loogisesti virheellisinä, vaikka ei ollut niitä nähnytkään.
Myöhemmin kansanedustaja muutti käsitystään ja korjasi vain luulevansa, että Laihon papereissa on virheitä. Valtuusto ei kuitenkaan jaksanut kuunnella Laihon perusteluita, sillä juhlakokouksen minuuttiaikataulu olisi sotkeutunut, jos Laiho olisi puhunut pitkään valtuuston kokouksessa. Valtuutettu Mikko Laiho (sit) ilmoittikin jakavansa puheenvuoronsa kirjallisesti jokaiselle valtuutetulle.
Laihon perusteita
valtuusto ei
halunnut kuulla
Vasemmistoliiton Juhani Oksasen yhtyi näkemyksiin, ettei Kokemäen valtuusto ole oikea paikka keskustella Euron laillisuudesta, mutta asiat olisi pitänyt tehdä toisin Suomessa kuin miten on menetelty.
Laiho oli valmistellut jatkopuheenvuoronsa huolellisesti, mutta valtuuston puheenjohtaja ei noteerannut Laihon puheenvuoropyyntöä ja myöhemmin Laihon puhuessa puheenjohtaja Kivenmaa keskeytti Laihon puheen heti alkuunsa. Laiho totesi keskustelun tuoksinassa, että oliko tarkoitus laittaa suut tukkoon, kun hänelle ei myönnetty pyydettyä puheenvuoroa.
Laiho ihmetteli, miten kansanedustaja Korkeaoja voi tietää hänen perustelunsa, kun ei ole hänen papereistaan vielä kuullutkaan. Kansanedustaja Korkeaoja joutuikin korjaamaan puhettaan, että mahdollisesti Laihon papereissa on loogisia virheitä. ”
Tuo uutinen, joka Kokemäellä aiheutti melkoista hämmennystä, ja jota Korkeaoja joutui SataSeudussa jälkeenpäin selittelemään, löytyy osoitteesta:
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=193
Erittäin merkittävää on, että Juha Korkeaoja "unohtaa" Keskustan poliittisen edun nimissä vuonna 1994 vetäneensä nimensä kirjalliseen kysymykseen, johon silloinen oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki vastasi erittäin kiusallisella tavalla.
Annelilla on monenlaisia kupruja.
Kenelläkään ei liene kanttia sanoa, ettenkö olisi perehtynyt markan (Suomen itenäisen valtiontalouden instrumentin ja itsenäisen päätösvallan) hävittämiseen ilman eduskunnalle annetttua lakiesitystä.
Mitä Korkeaoja SataSeutu-lehdessä sanoikaan:
" Päätöksen parlamentaarisuutta voi oikeutetusti arvostella, sillä Suomen markasta luopuminen olisi pitänyt päättää toisella tavalla vuosina 1997-98. ”
Minkälaista demokratiaa se on, että hallitus jättää lakiesityksen antamatta ja lakiesityksen sijasta äänestetäänkin hallituksen luottamuksesta (17.4.1998).
sinä alat höperehtimään ihan urakalla
>Suomi oli mukana euroaluessa jo 1.1.1999 alkaen, joten ennen tuota
>vuoden vaihdetta ei hallitusmuodon 72 ja 73 §:ä enää pitänyt olla
>olemassakaan.
>Mutta olipa kuitenkin.
Miksi niiden ei pitänyt olla olemassa?
>Koska EMU jäi eduskunnan hyväksymän liittymislain ulkopuolelle, ja kun
>eduskunta hyväksyi liittymislain täsmälleen Tuomiojan ponnen
>mukaisesti, ei eduskunta ole koskaan hyväksynyt EU-liittymislakia
>valtiosääntönsä edellyttämällä tavalla.
Teksti löytyy netistä. Ei muuta kuin lukemaan.
>Paras todiste siitä, ettei Hallitusmuodon 72 ja 73 pykäliä ole koskaan
>muutettu, löytyy kansanedustaja (nyk. ministeri) Juha Korkeaojan
>haastattelusta Sataseutu-lehdessä. Tuo haastattelu löyttyy osoitteesta:
Höpsistä. Paras todiste löytyy Eduskunnan virallisista asiakirjoista.
Tämä on Korkeaojan henkilökohtainen mielipide, ei muuta.
>" Päätöksen parlamentaarisuutta voi oikeutetusti arvostella, sillä Suomen
>markasta luopuminen olisi pitänyt päättää toisella tavalla vuosina
>1997-98. ”
Tuija Brax kertoi Suomenmaassa 7.11.1995 asiasta.
Taustaa:
Lokakuussa 1995 oikeusministeri Sauli Niinistö kertoi lehdistölle, että hallitusmuodossa on tehtävä sanamuodon korjaus markan osalta ja asia voidaan hoitaa yksinkertaisella enemmistöllä, koska EU-jäsenyydestä päätettiin jo 2/3 enemmistöllä.
Kaikkein voimakkaimmin Niinistön lausumia arvosteli Tuija Brax Suomenmaassa 7.11.1995 otsikolla:
”Tuija Braxin mielestä rahaliittoon menosta on päätettävä perustuslain säätämisjärjestyksessä”.
Uutisen lööpeissä luki:
”- Päätös Euroopan rahaliittoon on tehtävä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Suomen hallitusmuoto on sellainen asia, että sen kanssa ei saa venkoilla, sanoo Vihreän Liiton puheenjohtaja tiukasti.
- Jos hallitusmuodosta tehdään köykäistä tavaraa, niin se on kyllä integraatiokehityksen huonoin vaikutus.”
Otteita tekstistä:
”Brax ei ollenkaan ymmärrä oikeusministeri Niinistön kannanottoa, jonka mukaan asia voitaisiin ratkaista eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä.
- Jos jäädään odottelemaan hallitusmuotoremonttia, joka tehtäisiin joskus ensi vuosituhannella, niin tehtäisiin jotain sellaista, mitä ei ole tehty koskaan ennen. Suomi olisi rahaliiton jäsen, mutta hallitusmuodossa olisi edelleen nykyisenkaltaiset maininnat markasta ja keskuspankin tehtävistä.”
” Keskustan lehtimiesten seminaarissa Seinäjoella puhunut Brax muistutti, että ”venkoilun” EMU-kytkennässä aloitti Ahon hallitus, joka tietoisesti jätti asian auki. – Se oli vastuutonta. Se oli asian lakaisemista maton alle.”
”Brax sanoo toivovansa sydämestään, että kymmenen vuoden päästä emme joudu pohtimaan jäsenyyspäätöstä perustuslaillisena kiistana.”
- Miksi Brax nyt vaikenee?
asian, josta Jerryn mukaan höperehdin.
Helsingin Sanomat kertoi 28.6.1997 sivulla A8:
”Suomen rahasta kaksi ehdotusta
Perustuslakikomitea on tehnyt kaksi vaihtoehtoista esitystä pykälästä, jossa nykyään sanotaan, että Suomen rahayksikkö on markka. Toisen esityksen mukaan raha on edelleen markka, toisen mukaan ”Suomessa käytössä olevasta rahayksiköstä päätetään lailla”. Komitea on näin välttynyt ottamasta kantaa Suomen jäsenyyteen Euroopan rahaliitossa.”
Kumpihan meistä höperehtii, Jerry Falwell vaiko minä?
- Uutta perustuslain luonnosta laadittaessa oli perustuslakivaliokunnassa ollut mukana sinivalkoista väriä.
Mutta kuinka kävikään: - uudessa perustuslaissa ei olekaan valuuttapykälää!
Kumpikaan Hesarin kertoma komitean vaihtoehto ei toteutunut.
Suomen uuden perustuslain luonnoksessa helmikuussa 1997 ollut valuuttapykälä 91, "Suomessa käytössä olevasta rahayksiköstä päätetään lailla", hautautui, kun nykyinen 88 § ängettiin entisen 88 §:n tilalle ja tekstejä vieritettiin siten, että 90 §:n teksti siirrettiin luonnoksen 91 §:n tekstiksi. 92 § on edelleen sama kuin luonnoksessakin.
Ahon tekaistun EMU-varauman vastaanottaneen perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan ja sittemmin oikeusministeri Niinistön kanta, jota Tuija Brax Suomenmaassa arvosteli, johti lopulta siihen, ettei eduskunta uuden perustuslain hyväksymisessä enää keskustellut Hallitusmuotoon merkityn markan hävittämisestä.
Perustuslakiin oli siis oikeusministeri Sauli Niinistön mielestä liittymislain hyväksymisen yhteydessä porautunut aukko, josta markka kansanedustajien tietämättä oli luiskahtanut.
O-artiklan määräysten mukaan tehtyä lakia markan hävittämiseksi ei todellakaan ole olemassa.
Jokaisen Suomen kansalaisen velvollisuus on vaatia asian selvittämistä.
edelleen
>Kumpihan meistä höperehtii, Jerry Falwell vaiko minä?
Tästä asiasta olen sinulle kirjoittanut ennenkin. Oli kaksi
vaihtoehtoa ja Plv valitsi kumpaa käytetään.
>hyväksymisen yhteydessä porautunut aukko, josta markka
>kansanedustajien tietämättä oli luiskahtanut.
Jos kansanedustaja ei tiedä millaisia lakeja säätelee, niin
äänestäjien kannattaisi harkita vaihtoa.
>O-artiklan määräysten mukaan tehtyä lakia markan hävittämiseksi ei
>todellakaan ole olemassa.
Miksi jokin artikla sanelisi Eduskunnan oikeudet?
>Jokaisen Suomen kansalaisen velvollisuus on vaatia asian selvittämistä.
Lienet ainoa jolle asia ei ole selvä.
tekaistusta EMU-varaumasta ovat todellakin olemassa.
Tuo "EMU-varauma" on eräänlaisena itsestäänselvyytenä vain ja ainoastaan pöytäkirjassa 16/93 20.12.1993.
Kuinka moni kansalainen tietää, että Ulkoministeriö ryhtyi 21.1.2000 salaamaan kyseistä pöytäkirjaa?
Kuinka paljon valtamedia on kertonut kansalle asiasta?
Tuolla tekaistulla EMU-varaumalla harhautettiin niin kansaedustajia kuin kansaakin.
Jerry kirjoitti:
> Lienet ainoa jolle asia ei ole selvä.
Minulle asia on hyvinkin selvä. Tiedonpuutteen vuoksi asia ei ole kovin monelle selvinnyt. Eikä selviä, jos media ei puutu asiaan. Sinä Jerry ole yksi niistä harvoista suomalaisista, joka haluaa, ettei huijaus paljastuisi kansalle. Siksi saivartelet tekstillä ja yrität kyseenalaistaa kirjoitukseni.
On turhaa, että Stasi-vakoilua vaaditaan tutkittavaksi. Se on vanhentunut asiana, koska Itä-Saksaa ei enää ole.
Ajankohtaisempaa olisi kertoa EMU-varaumahuijauksesta, joka vaikutti kaikkien suomalaisten elämään. Ja tulee edelleen vaikuttamaan:
- Eiliset uutiset kertoivat Saksan talouden olevan deflaatiovaikeuksissa.
- Eiliset ja tämän päivän uutiset kertovat, että suomalaisfirmat vähentävät työvoimaa. On deflaatio. Kukaan ei osta, tavara ei käy kaupaksi. Huomenna saat ehkä ostaa halvemmalla. Vaikka et saisi halvemmalla, säästetään pahan päivän varalle. Raha ei liiku ja työttömyys lisääntyy.
- Siis: IHANAA! Euro vahvistuu edelleen, - ihanaa! Devalvaatiota ei tule, - ihanaako?
- Deflaatio tulee!! Ihanaa, ihanaa!!
- Suomen itsenäisen valtiotalouden instrumentit on ilman Eduskunnan hyväksymää lakia (perustuslain muutos) luovutettu ylikansalliselle EU-jäsenmaista täysin riippumattomalle EKP:lle.
Ihanaako!?
Olet, Jerry, tosi höperö, kun puolustelet valtiopetoksen tehneitä ja ihailet euron kurssin vahvistumista.
Muut kommentit Jerryn kommentteihin:
Luehan Jerry kirjoitukseni paremmin; Perustuslakivaliokunta ei valinnut kumpaakaan valuuttapykäläehdotusta, vaan jätti ko 91 §:n pykälän kokonaan pois!
Tämä poisjättäminen oli perustuslakivaliokunnan sisällä uutta perustuslakia viilanneen pienen ryhmän toimintaa.
Kyseiseen ryhmään kuulunut Juha Korkeaoja (kesk) kertoi minulle, että näin (kuten kerroin) haluttiin niinsanotusti suoraviivaistaa perustuslakia!
Korkeaoja tulee olemaan asiasta vielä osaltaan vastuussa.
Eivät EY-artiklat Suomen Eduskunnan oikeuksia sanele silloin, kun Suomi tekee ratkaisunsa jäsenyydestä.
Kyseessä oli Eduskunnan velvollisuus säätää hallitusmuodon 72 § (Suomen markka) Suomen perustuslain säätämisjärjestyksen mukaan.
O-artiklassa nimenomaan edellytettiin, että liittymissopimus hyväksytään jäsenmaaksi pyrkivän maan parlamentissa kyseisen maan perustuslain säätämisjärjestyksessä.
Jerry kirjoitti myös:
> Jos kansanedustaja ei tiedä millaisia lakeja säätelee, niin äänestäjien kannattaisi harkita vaihtoa.
Olen samaa mieltä. Todellisen kansanedustajan on luettava ja myös ymmärrettävä lakiesitysten sisältö.
Eduskunta on moisilla toimillaan menettänyt kasvonsa.
Lopuksi:
Kiitos Jerrylle, että pitää keskustelua yllä.
Eiköhän mediakin lopulta uskalla puuttua tehtyihin huijauksiin.
>Olet, Jerry, tosi höperö, kun puolustelet valtiopetoksen tehneitä ja ihailet
>euron kurssin vahvistumista.
Valtiopetoksen suorittaminen todetaan oikeudessa, ei Satakunnassa.
En ole kirjoittanut euron kurssista joten arviosi perustuu omiin kuvitelmiisi.
>Luehan Jerry kirjoitukseni paremmin; Perustuslakivaliokunta ei valinnut
>kumpaakaan valuuttapykäläehdotusta, vaan jätti ko 91 §:n pykälän
>kokonaan pois!
Valta asiassa kuului PlV:lle ja vain sille, ei sinulle.
>Eiköhän mediakin lopulta uskalla puuttua tehtyihin huijauksiin.
Ei uskalla, sillä päin vastoin kuin sinä he juituisivat esittämään todisteet
väitteilleen.
löytyy Falwell'in peräämiä institutionaalisiakin asioita.
Tuossa muistiossa on muutakin ajankohtaista luettavaa.
Muistio löytyy osoitteesta:
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=pitka
Kysymyksessä on korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisulla salaiseksi määrätty muistio 1075. Muistio tehtiin 19.12.1993.
Seuraavana päivänä (20.12.1993) ko. muistio oli liitteenä pienen ministeriryhmän kokouksessa, jonka kokouspöytäkirja 16/93 myös määrättiin salaiseksi.
Kun vierität ko. muistiosta skannattuja sivuja satanen.comissa, huomaat, mitä tämä ministeriryhmä tulikaan päättäneeksi.
Tänään pääministeri Jäätteenmäki antoi pääministerinilmoituksen eduskunnalle EU:n tulevaisuudesta, lähinnä puolustuksesta. Institutionaaliset asiat hän jätti ilmoittamatta. Ne tulevatkin EU:n perustuslain mukana.
Pääministerinilmoituksesta eduskunta voi keskustella, mutta ei voi kuitenkaan tehdä päätöstä.
Mitä Jäätteenmäki ilmoituksessaan ilmoitti?
Suomi ei halua, että EU:ssa on puolustusta kehittävä ydin.
No. Ei syytä huoleen. Isot EU-maat sanelevat ehdot, muut seuraavat perässä. Suomi on siitä sanansa vuonna 1993 antanut, ompa Suomi ollut peräti Itävallan vanki!
Demokratian kannalta on ikävää, että Maastricht-aiheiset asiat valmisteltiin eduskunnalta ja kansalta salaa jo vuonna 1993.
Ikävää Jäätteenmäen kannalta on se, että julkisuuslain asetusta muutettiin kiireellisenä vuoden 1994 lopulla. Asetuksen muutosta perusteltiin sillä, että neuvottelujen loppuvaiheeseen liittyi asioita, joiden julkisuutta pitää tapauskohtaisesti harkita.
Kuka tuolloin oli oikeusministerinä?
- Anneli Jäätteenmäki!
Kylläpä Jäätteenmäki on joutunut salailun syövereihin:
- Irak-asiakirjojen vuoto ennen vaaleja
- Hallitusohjelman salainen taustapaperi
- EU-liittymisneuvottelujen Maastricht-aiheiden viimeiset kansalliset (salaiset) päätökset (19.-20. 12.1993).
Maastricht-aiheiden neuvottelut päätettiin 21.-22.12. 1993 Brysselissä.
Lukekaahan huolella satanen.comista. Nuo paperit todellakin olivat salaiset.
Tiedetään, että EU-kansanäänestys 16.10.1994 oli vaalipetos ja että sitä edelsi-, ja on seurannut kokonainen laittomuuksien sarja. On se kumma että maansa myyneet poliitikot nauttivat edelleenkin ”kansan luottamusta” hyvällä palkalla jota säännöllisesti vielä korottavat.
Mitä iloa meillä on eduskunnasta, joka ei edusta kansaa vaan EU:ta?
Kansanedustajan tehtävänä tulisi olla oman maan ja kansan, ei EU-rahavallan eikä omien henkilökohtaisten etujensa ajaminen.
Eduskunnan suuri enemmistö on vajonnut niin syvälle, että se asettaa EU:n säädökset jopa maamme perustuslain yläpuolelle huolimatta maamme EU- ja EMU- liittymispäätösten perustuslainvastaisesta toteuttamistavasta.
Suomalainen EU-eliitti harhautti myös Euroopan yhteisöä, sillä Maastrichtin sopimus olisi pitänyt jäsenmaan parlamentissa hyväksyä O-artiklan mukaisesti.
Se tarkoittaa, että jäseneksi pyrkivän maan olisi pitänyt päättää sopimuksesta (myös EMU:sta) parlamentissaan maan peruslain edellyttämässä järjestyksessä, ja määräaikana eli vuoden 1994 aikana.
Satakunnan mies on osoittanut harvinaista rohkeutta ja kansalaiskuntoa tuomalla päivänvaloon asioita, joista valtaapitävät ovat vuodesta toiseen vaienneet ja media on heidän käsissään.
Milloin Suomi päässee vapaaksi tästä EU-konsensuksesta? Milloin media uskaltaa tarttua asiaan ?
Tilanne muistuttaa tällä hetkellä EU- Suomessa suurin piirtein samaa kuin Stalinin Neuvostoliitossa ja muissa diktatuurinmaissa. Valtaapitävien vääryyksiä ei tutkita vaan vaietaan – virallisesti.
Eduskuntavaalien tulos olisi ollut toisenlainen, jos eduskunnan oikeusasiamies, perustuslakivaliokunta ja valtakunnansyyttäjä olisivat tarttuneet ripeästi toimeen maamme EU-komentoon alistajien asettamiseksi edesvastuuseen heidän tekemistään rikkomuksista, jopa mahdollisesta valtiopetoksesta.
julkaista tämä vaikkapa SataSeudussa.
>Tiedetään, että EU-kansanäänestys 16.10.1994 oli vaalipetos ja että sitä
"Eduskuntavaalien tulos olisi ollut toisenlainen, jos eduskunnan oikeusasiamies, perustuslakivaliokunta ja valtakunnansyyttäjä olisivat tarttuneet ripeästi toimeen maamme EU-komentoon alistajien asettamiseksi edesvastuuseen heidän tekemistään rikkomuksista, jopa mahdollisesta valtiopetoksesta. "
=> Miksei näin sitten ole tapahtunut, mikseivät mainitsemasi instanssit ole ryhtyneet toimeen? Ettei vain näyttöä puuttuisi?
"Milloin Suomi päässee vapaaksi tästä EU-konsensuksesta? Milloin media uskaltaa tarttua asiaan ?
Tilanne muistuttaa tällä hetkellä EU- Suomessa suurin piirtein samaa kuin Stalinin Neuvostoliitossa ja muissa diktatuurinmaissa. Valtaapitävien vääryyksiä ei tutkita vaan vaietaan – virallisesti."
=> Vai ei valtaapitävien vääryyksiä tutkita? Muistele nyt vaikka Uffea tai Juhantaloa. Tai vaikkapa jälkijättöisesti Rusin veljeksiä.
"Tiedetään, että EU-kansanäänestys 16.10.1994 oli vaalipetos ja että sitä edelsi-, ja on seurannut kokonainen laittomuuksien sarja. On se kumma että maansa myyneet poliitikot nauttivat edelleenkin ”kansan luottamusta” hyvällä palkalla jota säännöllisesti vielä korottavat. "
=> Kukaan muu ei puhu mitään vaalipetoksista kuin Satakunnan Mies ja ne jotka häneen uskovat. Mitä poliitikkojen kansanluottamukseen tulee niin oleellista on se, onko luottamusta vai ei. Jos on niin pulinat pois - tämä on demokraattinen maa. Toki itsekin ihmettelen mm. sitä, miten valtakunnanoikeudessa ihan oikeasti tuomittu mies, Juhantalo, voidaan valita edelleen eduskuntaan mutta kaikki on näköjään mahdollista.
Kenen palkkalistoilla
ovat nämä kaksi herraa, jotka täällä Suomi24/ "Euroopan unioni" -keskustelupalstalla jaksavat jankuttaa ja heittellä tyhjiä kysymyksiä kaikenaikaa?
Vilkaisin muut aihepiirit läpi - ei heitä siellä näkynyt...
Kun tiedämme että:
EU kieltää, paitsi lakritsipiiput ja suklaasikarit (Aftonbladet 8.11.02),
EU- Parlamentti ryhtyi myöskin vahtimaan itseään koskevaa ikävää kirjoittelua (HS 19.12.97.) Uutinen Strasbourgista kertoi, että Euroopan parlamentti perustaa "nopean toiminnan iskujoukon" ja tehostaa itseään koskevan kielteisen kirjoittelun seurantaa ja aikoo vastata entistä valppaammin...
Se näkyy paitsi Eurooppa-keskustelussa tällä palstalla, myös kaikkialla, missä kriittistä keskustelua unionista yritetään käydä.
(Vapaa Suomi lehti 8/2002) ”EU on organisoinut propagandansa tukijoiksi erityisen n. 600 henkilöstä koostuvan kutsuttavan tiedottajaverkoston. Sen jäsenillä on oma virkansa muualla kuin EU:ssa, mutta heidät on koulutettu ja palkattu tekemään asiantuntijan kaavussa tapahtuvaa propagandistista tiedotusta EU-liittovaltion puolesta…”.
Lehti julkaisi henkilöiden nimetkin.
Mikseivät kysy kunniansa perään?
Minusta tuntuu, että Satakunnan Mies saattaa olla enemmän kuin oikeassa. Ja hän harvinaisen sitkeää lajia.
On sanottu, että Suomalaisia on erittäin vaikea saada keskustelemaan-, saatikka väittelemään Euroopan unionista ja sen tulevaisuudesta.
Olen seurannut keskustelun kulkua Suomi24 Euroopan unioni sivuilla. En ihmettele jos keskusteluun osallistuu etupäässä samat sitkeät sissit. Monikaan ei viitsi asettua maalitauluksi. Joten Satakunnan Miehen painoarvo nousee entisestään.
Tampereen yliopiston eläkkeellä oleva kansleri Kauko Sipponen otti kantaa suomalaisten EU-lepsuiluun ja usuttaa "mallioppilasta" joskus ärtymäänkin. (SK 11.12.02).
Suomen loputon kiltteys ja kritiikittömyys Euroopan unionin jäsenenä on saanut kansalaiset kääntämään selkänsä koko asialle.
On pystyttävä- ja saatava keskustella myöskin kansallisella tasolla tapahtuneista virheistä-, vääryyksistä ja väärinkäytöksistä EU:hun nähden. Siihen ei ole oikeutta puuttua edes "nopean toiminnan joukoilla". Satakunnan Mies on kirjoittanut niistä asioista. On kysymys kansallisista oikeuksistamme ja velvollisuuksistamme ja mielipide vapaudesta.
"Kun tiedämme että:
EU kieltää, paitsi lakritsipiiput ja suklaasikarit (Aftonbladet 8.11.02),
EU- Parlamentti ryhtyi myöskin vahtimaan itseään koskevaa ikävää kirjoittelua (HS 19.12.97.) Uutinen Strasbourgista kertoi, että Euroopan parlamentti perustaa "nopean toiminnan iskujoukon" ja tehostaa itseään koskevan kielteisen kirjoittelun seurantaa ja aikoo vastata entistä valppaammin...
Se näkyy paitsi Eurooppa-keskustelussa tällä palstalla, myös kaikkialla, missä kriittistä keskustelua unionista yritetään käydä. "
=> Vaikka EU tehostaisikin itseään koskevan kielteisen kirjoittelun seurantaa, niin mitä sitten? Eikö ole aivan luonnollista, että itseään koskevaa kirjoittelua seurataan - näinhän tekee myös Suomi.
Ainahan kirjoittelua pitääkin seurata, oleellista on se, että puuttua siihen ei EU voi. Toisin kuin Suomi itse silloin ennen vanhaan kun oli myllykirjeiden aika...
Miten kuvittelemasi EU:n seuranta näkyy tämän palstan keskusteluissa?
Ja taas sama jankutus.
Perustellut tosiasiat eivät ole kuvitelmia.
Jos ei mene jakeluun etsi syyt muualta.
vastaajalle. EU taisi sensuroida ne perustelut.
mutta ketähän ja/tai mitähän vastaan nämä nopean toiminnan joukot ovat suunnattu/perustettu?
Kävi mielessä nykytalouspolitiikan vaikutukset ja seuraukset
"Samanaikaisesti köyhyys kasvaa myös läntisissä teollisuusmaissa. Tästä "kehityksestä" Chossudovsky toteaa: "Jo Reaganin ja Thatcherin ajan ankarat säästötoimet johtivat hyvinvointivaltion asteittaiseen hajoamiseen. Talouden rakennemuutos on syventänyt eroja eri yhteiskuntaluokkien ja etnisten ryhmien välillä. Merkittäville suurkaupunkialueille on ominaista sosiaalinen apartheid: kaupunkimaisema on lokeroitunut sosiaalisten ja etnisten rajojen mukaan._Valtion tehtävänä on yhä selvemmin tukahduttaa ja hillitä yhteiskunnallisia erimielisyyksiä ja levottomuuksia_. Samaan aikaan sodanjälkeisen (toinen maailmansota —RL) ajan alkuvuosien saavutukset on pitkälti kumottu, työttömyysvakuutusjärjestelmää on heikennetty ratkaisevasti ja eläkerahastoja on yksityistetty. Kouluja ja sairaaloita suljetaan, näin luodaan tilaa sosiaalipalveluiden yksityistämiselle."
http://personal.inet.fi/surf/mtl-porvoo/asikten/jutut/31_Chossudovsky.html