Kuinka huomattavia erot Suomen työväestön ja porvariston välillä olivat 1920-luvulla? Sijoittuiko noiden kahden ääripään välille muita yhteiskuntaluokkia?
Luokkaerot 1920-luvulla?
...?
9505
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Koska kommunistit olivat paenneet Venäjälle uutta vallankumousta valmistelemaan.
Ts. johtava ja raaka työväenluokka puuttui kokonaan maastamme!
Oletko koskaan nähnyt oikeaa työläistä?
Luokkaeroja oli ja suuria, ja pitkän aikaa. Suomalainen työmies ja työmiehen vaimo ovat maan selkäranka, mutta varsinkin 20-luvulla vaikuttivat vielä sisällissodankin ennakkoluulot. Köyhyys oli yleistä, ja sitten tuli 30-luvun lama. Ellet itse ole porvariston kakara, niin kuuntele vanhemman polven tarinoita. Kuuttakin lasta kasvatettiin huoneen ja keittiön asunnoissa.
Itse asiassa vasta aivan viime aikoina ovat erot hieman kaventuneet.
>Oletko koskaan nähnyt oikeaa työläistä?
Ooon, Koskisen Rauli on luokkahitsari Messukylässä!
>Kuuttakin lasta kasvatettiin huoneen ja >keittiön asunnoissa
Oli huonot ehkäsyvälineet. Olikohan silloin jo kunnon kortsuja?
>Itse asiassa vasta aivan viime aikoina ovat >erot hieman kaventuneet.
Joo, kansakin on huomannut sen ja anto Heinäluoman porukalle kenkää!
myytiin apteekista tiskin alta paheksuvan katseen saattamana eivätkä ne olleet järin mukavia.
Suurin luokka oli Suomessa tuolloin talonpoikaisto, joka oli suurelta osin varsin köyhää, mutta varsinkin 1920-luvulla selvästi vaurastuvaa. Tämä ryhmä vierasti niin porvaristoa kuin työväenluokkaakin.
Virkamiehistö, jolla oli suurelta osin juuret talonpoikaistossa, ei myöskään pitänyt itseään työväenluokkaan tai porvaristoon kuuluvana.
Maalaisliittohan sai 42 paikkaa 1919 eduskuntavaaleissa. Missään muualla länsimaissa talonpoikain puolue ei ole menestynyt vastaavasti kuin Suomessa aina nykypäiviin asti. Tästä kait saavat kiittää 1918 sotatoimia.
1920-luvulla 80% väestöstä sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta. "Porvaristo" oli hyvin pieni. Se oli toki suhteellisen varakas, mutta määrä oli pieni murto-osa nykyisestä.
Teollisuustyöväestökin oli suhteellisesti vähän. yleensä se kuitenkin eli hieman paremmin kuin maaseuden köyhä väki.
Maaseudulla oman tilan omistavat talonpojat pärjäsivät jotenkin. Torppareidenkaan asema ei ollut aivan huono. Mäkitupalaiset ja toisten palveluksessa olleet selvisivät hädin tuskin päivästä toiseen.
Maa oli nykymittapuun mukaan köyhä. Sitä ruokaa ja rahaa ja asuntoja ei kerta kaikkiaan paljon riittänyt. Se varakas kansanosa oli pieni. Nykyäänkin, jos otetaan pari % väestöstä, se varakas kansanosa erottuu omaksi luokakseen. Mutta se on erehdys, jos kuvitellaan heidän varojensa jakamisella köyhimpien asemaa paljonkaan korjattavan.
Eli kysymys on väärin. Oikea kysymys on luokat maaseudulla.
Luokkaerot olivat suuret ja köyhät pidettiin syväkyykyssä.
Millälailla muka ’pidettiin’? Juuri itsenäistynyt valtio oli köyhä ja palkat pieniä. Asuttiin ahtaasti. Elintaso vastasi ansiotasoa. Maalla oli väljempää. Toisaalta oli totuttu, että useampi sukupolvi asui saman katon alla ja auttoi toisiaan.