Miten pääsisin irti kammosta kuolemaa kohtaan? Isäni lähenee lähtöä. Jos niin on määrätty, niin yritän hänet saattaa loppuun asti. Vaikkakin koen kuoleman kammottavana ja pelkään ruumiita.
Olen ollut onnentyttö, että olen saanut pitää vanhempani yli nelikymppiseksi. Omat isovanhempani kuolivat, kun olin nuori/lapsi. En katsonut heidän ruumistaan.
Olen uskossa ja luotan, että Taivaan koti on isän määränpää. Silti tämä pelko; Jos voisin, niin asettuisin isäni asemaan. Saattelisin toiselle puolelle; katsoisin, että hänellä on siellä kaikki hyvin... Ihan hullua ajatella näin.
Pelkään myös aikaa jälkeen isän kuoleman. Miten ihmeessä ihminen voi jaksaa menetyksen jälkeen? Miten hän jaksaa hautajaiset ja katsoa, kun oma rakas ihminen pistetään maan alle...
Olen ollut onnentyttö, että olen saanut pitää vanhempani yli nelikymppiseksi. Omat isovanhempani kuolivat, kun olin nuori/lapsi. En katsonut heidän ruumistaan.
Olen uskossa ja luotan, että Taivaan koti on isän määränpää. Silti tämä pelko; Jos voisin, niin asettuisin isäni asemaan. Saattelisin toiselle puolelle; katsoisin, että hänellä on siellä kaikki hyvin... Ihan hullua ajatella näin.
Pelkään myös aikaa jälkeen isän kuoleman. Miten ihmeessä ihminen voi jaksaa menetyksen jälkeen? Miten hän jaksaa hautajaiset ja katsoa, kun oma rakas ihminen pistetään maan alle...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei ole olemassa sellaisia sanoja, joilla sinua nyt lohduttaa. Usko vaan, että se, mitä tapahtuu on Jumalan tahto. Kuolema on siirtyminen ajasta iäisyyteen. Siellä ei ole enää kipuja eikä tuskaa, kyyneleitä.
Osaan kuvitella ajatuksesi, ei se ole helppoa menettää rakkaitaan. Et varmaan kuitenkaan halua isäsi kärsivän. Toisella puolella odottaa Jumalan rakastava syli. Menetin itse muutama vuosi sitten läheiseni äkillisesti. Hautajaiset olivat kova paikka, nähdä arkku siinä ja kaikki. Itkusta ei meinannut tulla loppua. On luonnollista, että ihminen suree, valitettavasti elämän kulku on sellaista, jokaisen meistä on lähdettävä ennemmin tai myöhemmin. Itse sain rauhan sen asian kanssa, ymmärsin, että Jumala katsoi parhaimmaksi tehdä niin. Haudalla tuli jo sellainen olo, että ei läheiseni ole enää siellä, hän on siirtynyt parempaan paikkaan. Koin Pyhän Hengen lohduttavan ja vakuuttavan. Usko kantaa.
Voimia sinulle. Ympäröiköön Jumalan rauha ja rakkaus sinut ja läheisesi.
N.pari vuotta sitten mieheni isä kuoli yöllä palvelukotiin.Menimme häntä aamulla katsomaan. Pakkasimme hänen tavaroitaan koko aamupäivän.Samassa huoneessa kuolleen kanssa - ajatus oli ennen ihan mahdoton. Nyt kuitenkin tarjoituksella koskettelin kuollutta ja siinä ei ollutkaan mitään pelättävää. Minä menetin kammon kuolleisiin. Kyllä Taivaan Isä sinullekin antaa voimia kohdata kuolema ja hautajaispäivä. Rukoilen puolestasi.
Meille on tullut tällä viikolla kahden ystävämme vanhemman poismenosta ilmoitus.Toinen tuli juuri äsken. Voimia sinulle suruaikaan!
Kiitos kommenteistanne. Juttelin tänään sairaanhoitajan kanssa. Hän sanoi, että kuolema on vain "nukahtaminen", josta ei herätä. Jos niin voi ajatella, niin unessahan ihminen voi olla missä vaan. Eli siirtyä unen kautta Taivaan Kotiin.
Yritän rukoilla; löytämättä sanoja. Kiitos Teille kun kannatte rukouksin.
Tiedoksesi, että varsinaista kuolemaa ei edes ole, on vain olomuodon muuttuminen ja tietynlainen "taajuuden vaihto".
Tämä maanpäällinen taivallus oli jo alunperinkin tarkoitettu väliaikaiseksi. Todellinen kotimme on joka tapauksessa ns. henkimaailma.
Kun isäsi ns. kuolee, hän pääsee todellakin parempaan paikkaan kuin mitä tämä maapallo on.