Onko jollakin tietoa siitä, mitä Rahoitustarkastus todellisuudessa valvoo rahastoyhtiöiden ja yksittäisten rahastojen osalta?
Erittäin kiinnostavaa olisi tietää, miten Rata valvoo pimentoon jääviä kuluja, joista suurimmat lienevät osakkeiden kaupankäynnista aiheutuvat kulut?
Voiko Rahastoyhtiö kokonaan vaieta näistä "pimeistä kuluista"?
Toivon, että keskustelua tällä lohkolla jatkettaisiin!
Erittäin kiinnostavaa olisi tietää, miten Rata valvoo pimentoon jääviä kuluja, joista suurimmat lienevät osakkeiden kaupankäynnista aiheutuvat kulut?
Voiko Rahastoyhtiö kokonaan vaieta näistä "pimeistä kuluista"?
Toivon, että keskustelua tällä lohkolla jatkettaisiin!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Viime vuonna Rahastoyhtiöiden sijoitetulle pääomalle kertyi keskimäärin 69 % :n tuotto ja omalle pääomalle 49 %:n tuotto.
Korkein sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli ALTOS-Rahastoyhtiöllä 96,3 %. Kakkosena oli NORDEA RAHASTOYHTIÖ SUOMI 94,2 %.
Kolmantena AVENIR Rahastoyhtiö 90,8%:lla.
Ellen ole väärin ymmärtänyt, nämä tuottoprosentit ovat erittäin korkeita.
Mitähän ne mahtavat olla yleensä esimerkiksi pörssinoteeratuissa yhtiöissä?
Voisiko joku tietävämpi selvittää asiaa?
nimen omaan sijoittavat pörssiyhtiöihin. Keskimääräinen tuotto vuodessa on n. 10%, mutta jos sijoitit esim. Rautaruukkiin 5v sitten osake maksoi muutaman euron, nyt 50€
Ajattelet liian yksioikisesti, kun kiinnität huomiota vain toteutuneisiin tuottoihin. Myös riski pitää huomioida. On selvää, että suuremmalla riskillä on mahdollista saada suuremmat tuotot.
Sijoittajan pitää valita rahasto eri rahastoja vertaillen siten, että se on hänen kannaltaan paras mahdollinen. Eli tuottaa parhaiten sekä nousevien, että laskevien kurssien aikana.
Koska kaikkia kuluja ei tarvitse ilmoittaa, on mahdollista, että rahastoyhtiö käyttää ilmoittamisen väistöoikeutta hyväkseen. Hankkimalla rahastoon normaalia riskitasoa riskipitoisempia osake-eriä saadaan aikaan normaalia suuremmat voitot. Noususuhdanteessa rahaston on mahdollista kierrättää "liiat" voitot itselleen esimerkiksi kaupankäyntikuluina. Mikään ei kerro sijoittajalle asian todellista laitaa.
Laskusuhdanteessa riskipitoinen rahasto laskee normaalia enemmän. Tämän normaalia suuremman laskun joutuu maksamaan sijoittaja. Hän maksaa tässä tilanteessa sijoitusyhtiön aiemmin kierauttamat voitot omasta pussistaan.
Minusta RATA:n velvollisuus olisi ilman muuta vaatia kaikilta rahastoilta täydelliset kulutiedot sijoittajien käyttöön.
Sijoitin vuonna 1999 könttäsumman Suomi-yhtiön rahastosidonnaiseen sijoitushenkivakuutukseen. Pääasiallisena syynä yhtiön valinnalle oli Suomen käyttämä rahastovalikoima, joka sisälsi useiden pienten itsenäisten yhtiöiden rahastoja.
Muutaman ajan kuluttua sain kirjeen, jossa todettiin vakuutuksenio siirtyneen Pohjola-yhtiöön. Siirron oli kuulemma siunannut RATA tai vastaava. Pohjolassa jatkoivat jonkun aikaa samat vanhat rahastot, joten ei siitä sen enempää. Vähitellen käytettävissä oleva rahastovalikoima pieneni, mutta tulin vielä toimeen sen kanssa.
Pari vuotta sitten sain taas kirjeen. Vakuutukseni oli siirtynyt OP-henkivakuutukselle. Siirron oli hyväksynyt RATA tai vastaava. Osaa sijoitusrahastoista ei OP enää jatkanut, vaan niihin sijoitetut varat siirrettiin OP:n toimesta "vastaaviin". Jälleen RATA.n sanottiin hyväksyneen siirrot.
Soitin valvontavirastoon. Pääsin monen mutkan jälkeen osastopäällikön kanssa keskustelemaan asiasta. Kun kyselin syytä siihen, että sijoittajan etuja ei puolusta kukaan, sanoi osastopäällikkö: "Me emme aja sijoittajan etua. Me huolehdimme vain, että lain sanamuotoa seurataan vakuutusyhtiöissä". Hän piti ilmeisenä, että rahani olivat sellaisessa sijoitusrahastossa, joka OP:llä oli lähinnä minun aiemmin käyttämiäni. Vaihtoehtoisesti hän kertoi minulla olevan oikeus irtisanoa rahastosijoitukseni. Huomioiden irtisanomisen veroseuraamukset, vaihtoehto ei kiinnostanut. Pidin osastopäällikköä lähinnä OP:n agenttina.
Tänä kesänä huomasin käytettävissäni olevan rahastovalikoiman pienentyneen taas rajusti. Nyt valinta on tehtävä melkein yksinomaan OP:n rahastojen väliltä. Ilmeisesti tämäkin on RATA:n hyväksymää.
Ilmeisesti RATAn ohjeistus rahastojen valvonnasta noudattaa suurin piirtein EU:n komission antamaa ohjeistusta. Kun lukee tuota EU:n ohjeistusta, se on paljolta pohdiskelevaa filosofointia ennemmin kuin varsinaista ohjeiden antamista.
Olisi toivottavaa, että RATA ottaisi rahastojen ohjeistukset uudelleen käsittelyyn. Rahastosijoittaminen on Suomessakin saavuttanut jo sellaisen laajuuden, että säännöksiä olisi selkeytettävä ja Rahastoyhtiöiden tiedonantovelvoitetta lisättävä. Tämä koskee erityisesti näitä pimentoon jääviä kuluja ja moninkertaisia edestakaisia myyntejä ja ostoja, missä voi syntyä rahastolle tarpeettomia menetyksiä.
Pitkään rahastoja seuranneena olen hämmästellyt usein tiettyjen rahastojen polkemista paikallaan, vaikka toiset samankaltaiset (usein samoja yhtiöitä) rahastot kehittyvät voimakkaasti. Onko mahdollista, että rahasto käy konsernin sisällä kauppaa rahaston tappioksi ja konsernin eduksi? Tällainen epäilys syntyy, muuten tuo ei ole ymmärrettävissä.