Kirkosta eroaminen ja kummilapset

Henkiseen kummiuteen?

Vanhastaan ja yhä vieläkin kummin tehtävänä on ollut mm. kastetun kristillinen kasvattaminen yhdessä hänen vanhempiensa kanssa. Tätä sinä kirkosta eronneena et varmaankaan voi hyväksyä? Voidaan siis kysyä mitä kummiudesta on jäänyt jäljelle. Ystävä ja läheinen tärkeä ihminen voit olla ilman kummiuttakin. Kirkon kummiuteen (kirkon lanseeraama käsite) usko ja siihen opastaminen kuuluu erottamattomasti.

vai ei? kirjoitti:

Henkiseen kummiuteen?

Vanhastaan ja yhä vieläkin kummin tehtävänä on ollut mm. kastetun kristillinen kasvattaminen yhdessä hänen vanhempiensa kanssa. Tätä sinä kirkosta eronneena et varmaankaan voi hyväksyä? Voidaan siis kysyä mitä kummiudesta on jäänyt jäljelle. Ystävä ja läheinen tärkeä ihminen voit olla ilman kummiuttakin. Kirkon kummiuteen (kirkon lanseeraama käsite) usko ja siihen opastaminen kuuluu erottamattomasti.

Erotetaanko minut jotenkin kummin tehtävistä, ilmoitetaanko siitä kirjallisesti tjs.?

Kummiudesta on kristillisessä mielessä jäänyt jäljelle se, että jokainen saa itse valita oman uskonsa. En ole ateisti tms., mutta olen sitä mieltä, että Jeesus eikä Jumala tahdo kirkkoja välikappaleiksi. Onko tässä jotain ristiriitaa kristinuskon suhteen?

ero? kirjoitti:

Erotetaanko minut jotenkin kummin tehtävistä, ilmoitetaanko siitä kirjallisesti tjs.?

Kummiudesta on kristillisessä mielessä jäänyt jäljelle se, että jokainen saa itse valita oman uskonsa. En ole ateisti tms., mutta olen sitä mieltä, että Jeesus eikä Jumala tahdo kirkkoja välikappaleiksi. Onko tässä jotain ristiriitaa kristinuskon suhteen?

Kirkkojen perusasiakirja on Raamattu. Raamatussa todetaan, että missä kaksi tahi kolme kokoontuu minun (=Jeesus) nimeeni, siellä minä olen. Jeesus antoi myös kaste ja lähetyskäskyn, jossa sanottiin, että ihmiset pitäisi tehdä hänen opetuslapsikseen. Kristinusko on yhteisöllinen uskonto. Yksilöllinen uskonto vääristyy helpommin kuin yhteisöllinen. Tosin uskonnon yhteisölliset muodotkin ovat välillä vääristyneet, mutta koskaan kyse ei ole ollut makuasiasta. Aina kaikki on perusteltu Raamatullisesti, eli Jumalan sanalla. Mihin siis Raamatullisesti perustat sen, että Jeesus ja Jumala tahdo kirkkoja? Tämä on ehkä nyt se ratkaisevin kohta.

on ongelma kirjoitti:

Kirkkojen perusasiakirja on Raamattu. Raamatussa todetaan, että missä kaksi tahi kolme kokoontuu minun (=Jeesus) nimeeni, siellä minä olen. Jeesus antoi myös kaste ja lähetyskäskyn, jossa sanottiin, että ihmiset pitäisi tehdä hänen opetuslapsikseen. Kristinusko on yhteisöllinen uskonto. Yksilöllinen uskonto vääristyy helpommin kuin yhteisöllinen. Tosin uskonnon yhteisölliset muodotkin ovat välillä vääristyneet, mutta koskaan kyse ei ole ollut makuasiasta. Aina kaikki on perusteltu Raamatullisesti, eli Jumalan sanalla. Mihin siis Raamatullisesti perustat sen, että Jeesus ja Jumala tahdo kirkkoja? Tämä on ehkä nyt se ratkaisevin kohta.

Tarkoitukseni ei sinänsä ollut perustella mitään, vain esittää tuo kysymys kirkosta eroamisen ja kummilasten välillä.

Mutta jos intuitiivisesti jotain perustelisin, niin tulee mieleeni, että kirkko olisi jotenkin yksilön sydämessä ja yhdistäisi niitä yksilöitä toisiinsa, joiden sydämestä se löytyy.

Elikä lyhyesti: ei tarvittaisi ulkoisia dogmeja tai teesejä.

on ongelma kirjoitti:

Kirkkojen perusasiakirja on Raamattu. Raamatussa todetaan, että missä kaksi tahi kolme kokoontuu minun (=Jeesus) nimeeni, siellä minä olen. Jeesus antoi myös kaste ja lähetyskäskyn, jossa sanottiin, että ihmiset pitäisi tehdä hänen opetuslapsikseen. Kristinusko on yhteisöllinen uskonto. Yksilöllinen uskonto vääristyy helpommin kuin yhteisöllinen. Tosin uskonnon yhteisölliset muodotkin ovat välillä vääristyneet, mutta koskaan kyse ei ole ollut makuasiasta. Aina kaikki on perusteltu Raamatullisesti, eli Jumalan sanalla. Mihin siis Raamatullisesti perustat sen, että Jeesus ja Jumala tahdo kirkkoja? Tämä on ehkä nyt se ratkaisevin kohta.

evlut- kirkko on portto, koska se on uskoton Jumalan Sanalle! Silloin ei tarvita tuollaisia harhaanjohtajia lapsikasteineen, sillä täytetään vain helvetti!

T;Junalanhullu

vai ei? kirjoitti:

Henkiseen kummiuteen?

Vanhastaan ja yhä vieläkin kummin tehtävänä on ollut mm. kastetun kristillinen kasvattaminen yhdessä hänen vanhempiensa kanssa. Tätä sinä kirkosta eronneena et varmaankaan voi hyväksyä? Voidaan siis kysyä mitä kummiudesta on jäänyt jäljelle. Ystävä ja läheinen tärkeä ihminen voit olla ilman kummiuttakin. Kirkon kummiuteen (kirkon lanseeraama käsite) usko ja siihen opastaminen kuuluu erottamattomasti.

Vanhastaan kummin tehtävänä on ollut huolehtia kirkkoon liitettävien luotettavuudesta (joka oli merkittävä asia kristittyjen vainon aikana) ja uuden kristityn uskonnollisesta kasvattamisesta, joka myös oli vaativa tehtävä aikana, jolloin ei ollut Raamattuja ihmisillä. Lapsikasteen myötä kummeille sysättiin velvollisuus orvoksi jääneen kummilapsen kasvattaminen. Tavallisen kristityn mielestä molemmat ovat nykyään yhteiskunnan vastuulla, joten kaikki kummivelvollisuudet voi hoitaa vaikka olisi muhamettilainen tai pakana.

Kirkko on alkanut kehittämään kummilapsen ripille pääsyn yhteyteen kummeille ohjelmaa, jotta kirkosta eroaminen olisi vaikeampaa.

en oikeastaan mitenkään kirjoitti:

Tarkoitukseni ei sinänsä ollut perustella mitään, vain esittää tuo kysymys kirkosta eroamisen ja kummilasten välillä.

Mutta jos intuitiivisesti jotain perustelisin, niin tulee mieleeni, että kirkko olisi jotenkin yksilön sydämessä ja yhdistäisi niitä yksilöitä toisiinsa, joiden sydämestä se löytyy.

Elikä lyhyesti: ei tarvittaisi ulkoisia dogmeja tai teesejä.

Kirkko on siellä, missä Jumalan sanaa saarnataan ja sakramentit oikein jaetaan.

"Sydämen kirkko" on aivan liian väljä käsite. Silloinhan jokaisella olisi oma omanlaisensa kirkko. Kuinka sellainen voisi toimia maailmassa mitenkään järkevästi ja tehokkaasti? Aika taitaisi kulua henkilökohtaisten oppikäsitysten vertailuun.