ollut jo satoja vuosia eikä kaikki partisaanit todellakaan ole kommunisteja. Jos nyt Karjalan parisaanit olivatkin aika julmia, niin ei se kaikkia tarkoita. Ei saa yleistää. Partisaanit
Partisaani on yleisnimitys sissitaistelijalle, joka kuuluu järjestäytymättömään taisteluryhmittymään. Mikäli partisaani taistelee maansa puolesta vierasta miehittäjää vastaan, häntä useimmiten nimitetään sissiksi tai vastarintataistelijaksi; mikäli hän taistelee maansa laillista hallitusta tai sen siviilejä vastaan, häntä kutsutaan quislingiksi tai terroristiksi. Usein raja partisaanien, vallankumouksellisten ja järjestäytyneen rikollisuuden välillä on hämärtynyt, varsinkin monissa sisällissodissa.
Koska partisaanit pääsääntöisesti eivät kanna minkään taisteluorganisaation univormua tai tunnuksia, Geneven sopimus ei koske partisaaneja, ja varsinkin toisessa maailmansodassa kiinnisaadut partisaanit oli tapana teloittaa suoralta kädeltä ilman oikeudenkäyntiä. Partisaani-iskut kohdistuvat usein, varsinkin sisällissodassa, vihollisosapuolen siviiliväestöä kohtaan.
Kuuluisiksi ovat tulleet toisessa maailmansodassa neuvostopartisaanit, Ranskan vastarintaliike ja Jugoslavian partisaanit, kuten serbien četnikit ja puolisotilaalliset joukot 1990-luvulla sekä Titon johtamat kommunistipartisaanit toisessa maailmansodassa. Toisen maailmansodan jälkeen sana partisaani olikin kommunistisia toimijoita tarkoittava, etenkin Neuvostoliiton virallisessa kuvauksessa Suuresta isänmaallisesta sodastaan
"Partisan" eli "Parti-Saan" on kahden farsin kielen sanan yhdistelmä: Saan tarkoittaa samanlaista ja Parti kuvaa erästä Persian nk. arjalaisista kansoista. Partit saivat epsymmetrisellä sodankäynnillään maansa vapaaksi Seleucidin (kreikkalaisten) vallasta. He jatkoivat "partisaanitaktiikan" käyttöä ja vapauttivat sillä maansa pohjoisosan roomalaisten ja muiden miehittäjien vallasta.
Syksyllä 1940 noin 100 miestä, naista ja lasta pakeni saksalaisten miehittämästä Itä-Finnmarkista Neuvostoliittoon, sillä he halusivat osallistua taisteluun vapaan Norjan puolesta. Neuvostoliitossa he saivat tiedustelukoulutuksen ja palasivat takaisin Norjaan suorittamaan salaisia tehtäviä kotirintamalla.
Kotiin palanneet partisaanit loivat salaisen toimintaverkoston miehitettyyn Norjaan, jonka avulla erilaiset sakalaisten vastaiset toimet saatiin tehokkaasti suoritettua. Verkostoa auttaneet ihmiset kokivat tekevänsä isänmaallisen teon auttaessaan partisaaneja tehtävien suorittamisessa ja samalla keräsivät arvokasta tietoa saksalaisten suunnitelmista ja liikkeistä.
Partisaani on yleisnimitys sissitaistelijalle, joka kuuluu järjestäytymättömään taisteluryhmittymään. Mikäli partisaani taistelee maansa puolesta vierasta miehittäjää vastaan, häntä useimmiten nimitetään sissiksi tai vastarintataistelijaksi; mikäli hän taistelee maansa laillista hallitusta tai sen siviilejä vastaan, häntä kutsutaan quislingiksi tai terroristiksi. Usein raja partisaanien, vallankumouksellisten ja järjestäytyneen rikollisuuden välillä on hämärtynyt, varsinkin monissa sisällissodissa.
Koska partisaanit pääsääntöisesti eivät kanna minkään taisteluorganisaation univormua tai tunnuksia, Geneven sopimus ei koske partisaaneja, ja varsinkin toisessa maailmansodassa kiinnisaadut partisaanit oli tapana teloittaa suoralta kädeltä ilman oikeudenkäyntiä. Partisaani-iskut kohdistuvat usein, varsinkin sisällissodassa, vihollisosapuolen siviiliväestöä kohtaan.
Kuuluisiksi ovat tulleet toisessa maailmansodassa neuvostopartisaanit, Ranskan vastarintaliike ja Jugoslavian partisaanit, kuten serbien četnikit ja puolisotilaalliset joukot 1990-luvulla sekä Titon johtamat kommunistipartisaanit toisessa maailmansodassa. Toisen maailmansodan jälkeen sana partisaani olikin kommunistisia toimijoita tarkoittava, etenkin Neuvostoliiton virallisessa kuvauksessa Suuresta isänmaallisesta sodastaan
"Partisan" eli "Parti-Saan" on kahden farsin kielen sanan yhdistelmä: Saan tarkoittaa samanlaista ja Parti kuvaa erästä Persian nk. arjalaisista kansoista. Partit saivat epsymmetrisellä sodankäynnillään maansa vapaaksi Seleucidin (kreikkalaisten) vallasta. He jatkoivat "partisaanitaktiikan" käyttöä ja vapauttivat sillä maansa pohjoisosan roomalaisten ja muiden miehittäjien vallasta.
Syksyllä 1940 noin 100 miestä, naista ja lasta pakeni saksalaisten miehittämästä Itä-Finnmarkista Neuvostoliittoon, sillä he halusivat osallistua taisteluun vapaan Norjan puolesta. Neuvostoliitossa he saivat tiedustelukoulutuksen ja palasivat takaisin Norjaan suorittamaan salaisia tehtäviä kotirintamalla.
Kotiin palanneet partisaanit loivat salaisen toimintaverkoston miehitettyyn Norjaan, jonka avulla erilaiset sakalaisten vastaiset toimet saatiin tehokkaasti suoritettua. Verkostoa auttaneet ihmiset kokivat tekevänsä isänmaallisen teon auttaessaan partisaaneja tehtävien suorittamisessa ja samalla keräsivät arvokasta tietoa saksalaisten suunnitelmista ja liikkeistä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.