Invalidit siirretty sivuun Suomalaisessa

Turha julkkis Pirjo Kauppinen on makeilullaan ja julkisuudenhakuisuudellaan tehnyt vammaisista yleiskäsityksen että vammaiset ovat vain huomiota kerjääviä pikkulapsia:




Turhasta julkkiksesta osaa roskaviihdegenree tehdä tähden. Kun turhan kupla osataan vielä rakentaa kaupallisessa sumutusmielessä ja muita hyväksikäyttäen lentää lankaan jopa itse presidentti.

http://www.yle.fi/linnanjuhlat/2002/kuvat/juhlakuvat/kauppinen.jpg



Eniten tuo kuva herätti kysymystä että mihin jäi ne oikeat ja kymmenet tuhannet neliraajahalvaantuneet, joiden elämä on tositaistelua päivästä toiseen, ei makeilua

iltalehden kannessa täysmeikissä Pirjo Kauppisen tavoin.



Tai mihin jäi maamme puolustajat, tieteen-taiteen-kulttuurin- tai urheilun saralta jotka eivät häpeä edustaa suomen sinipuhtaita värejä urheiluareenoilla, tai sotaveteraanit jotka ovat taistelleet etulinjassa maamme itsenäisyydestä uhraten aatteelle terveytensä.



Mikä tekee siis Pirjo Kauppisesta "valiovammaisen", kaikkien neliraajahalvaantuneitten ykkösen?

Minua myös hämmästyttää se että miten Pirjo Kauppinen voi esitellä itsensä

jopa presidentille tittelillä "toimittaja". Pikainen tarkistuskierros nimittäin yliopistopiireihin paljasti että Pirjo Kauppinen ei ole koskaan suorittanut hyväksytysti toimittajan viralliseen titteliin edellyttävää akateemista loppututkintoa. Samainen taho oli yhtä mieltä Pirjo Kauppisen realistisesta ammatillisesta resurssista joka on juontaja.




Yliopisto ja akateeminen tutkinto lopulta punnitsee pätevyyden. Virallisen toimittajan työ on nimittäin vastuunalaista työtä, kuten on vastuunalaista lääkärin tai papin työ.

Miten paljon vahinkoa voikaan saada uutisankalla aikaan.

Pirjo Kauppisen ansioiksi "urallaan" voidaan luetella jobihomma konkurssiin menneessä juorulehti Jaanassa, hommia radioaseman juontajana sekä keskeytetyt opinnot kansanopistossa. Mutta vammautumisen jälkeenhän se Pirjo Kauppisen rumba vasta on alkanut: säälillä on kerätty palstaa ja myötätuntoa, sitäkautta tullut juontotehtäviä milloin mistäkin. Yleisö on sumussa unohtanut realiteetit. Maailma on tapauksessa mennyt niin hulluksi että vammaisuudesta on tullut tavoiteltu elämän saavutus, siitä palkitaan "vuoden positiivisin" palkinnolla, tulee massia ja mainetta,

ja lopulta kutsu pressanjuhliin.Mielestäni vammaisuus ei saa olla elämässä saavutus. Pirjo Kauppinen on varoittava esimerkki siitä, että vammaisuudesta ollaan

tekemässää tavoiteltua ja fanaattista saavutusta. Mielestäni median täytyisi pidättäytyä jatkossa käsittelemästä aihetta koska asiajournalismia se ei enää tavoita. Pirjo Kauppinen on pitänyt leveilyllään ja makeilullaan huolen siitä että suomen tuhansiin neliraajahalvaantuneisiin ei osata suhtautua enää vakavasti vaan heitä on alettu pitämään henkisesti lähes kerjäävien pikkulasten tasolla.

Pirjo Kauppisen kirjan kustantaja on Otava. Moni haluaa tietää kuinka monta prosenttia kyseisestä kirjasta on kustantamon tuotetta ja käsialaa... ette varmasti

halua tietää totuutta sillä rahanahneille suurkustantamoille vammaisuus on kylmäveristä kauppatavaraa.

Pirjo Kauppisen kirjan nimi on elämän polte, miten tuo nimi lähenteleekään Renny Harlinin elokuvan jäätävä polte (1988) nimeä. Ilmeisellä "elämän polte" nimellä on

haettu identiiviä mainoskaupallisessa mielessä, se on kuitenkin moraalitonta, se on väärin.

Toinen elävä esimerkki: Valitut palat on julkaissut Pirjo Kauppisesta 2002-2003 artikkelin "toivon lähettiläs"

http://www-fi.valitutpalat.fi/lehti/lehti0209/artikkeli01.html



Ironista että tuon artikkelin nimi lähentelee niin täydellisesti vaietun lapsikaupan Jari Kauppisen alias tanskanpoika Jarin erästä kirjaa nimeltä vihan lähettiläs ( ISBN myönnetty suomessa 1995), harmillista että soittokierros todisti että tämä lahjakas helsinkiläispoika, kirjailija-urheilija ei ole mitään sukua tai missään tekemisissä Pirjo Kauppisen kanssa. Pirjo Kauppisen aviopuoliso on Jari Jokinen, joka puuhastelee "toimittajana" apu lehdessä. Kyseistä apu- lehteä kustantaa A-lehdet, joka on tullut tunnetuksi runsaista oikeusjutuistaan, Insinööritoimistojen kaavapiirustusten vohkimisesta(Lyy-invest) sekä painokannetuomioista (katso), kaiken huippu on se että A-

lehdet kustantaa myös imelää ja tökeröä Eeva-lehteä, joka on "palkinnut" Pirjo Kauppisen kissanristiäis "vuoden positiivisin" palkinnolla. Mikä yhteensattuma, miten omaperäistä, oma mies saman katon alla töissä. Kyseinen "vuoden positiivisin" palkinto on ajanut ainoastaan sitä tehtävää, että sillä on voideltu juoru ja roskaviihdegenree antamaa palstatilaa Pirjo Kauppiselle, jonka naaman on nyt roskalehdet kuluttaneet puhki.



ASIALINJA

Silloin kun puhutaan käsitteestä , missä neliraajahalvaantunut on makeilemassa täysmeikissä jonkun iljettävän tai juorulehden kannessa, kuten Eeva tai iltalehti,

ei voida puhua todellakaan käsitteestä asialinjan journalismista.

Jos asiaa tarkastelee kaupallisesta näkökulmasta, niin kyseinen tapahtuma ylittää irvokkuudessaan jopa South Parkin alatyylin. Kaikesta on todettava että Pirjo Kauppinen on tehnyt vammaisuudestaan kauppatavaran ja vie typeriä lehtien tai television edustajia kuin pässiä narusta.



Ja uutta tietoa näin kesän kunniaksi! Pirjo Kauppisen julkisuuden- ja huomionkipeys ei ota laantuakseen: nyt hän haluaa olla yhtä kuuluisa kuin hollywood tähdet:

Kyseinen saitti on siitä tunnettu että sinne täytyy kirjautua henkilön aivan itse että saa sinne tietonsa, "tiedoiksi" riittää että on joskus elämäsä aikana esiintynyt televisiossa,

vaikka seuranhaku- tai senssiohjelmassa.

Harmillista Pirjo Kauppiselle että suurelle maailmalle on hänestä vielä toistaiseksi täysin kiinnostamaton. Maailman ollessa täynnä juontajia. http://shonext.imdb.com/name/nm1553662

Onnea Pirjo kauppiselle kuitenkin maailmanvalloitusyrityksestä Marilyn Monroen saappaisiin.

Voihan Vittu!! Tervetuloa vaan joukkoon nautiskelemaan luksuselämästä! Eikö onnistu? No, hyppää katolta!

Terveet nuoret vaan herrastelevat Kelan tukirahoilla.

Vammaiset ovat turha ja kallis kuluerä. Heistä pitäisi tehdä saippuaa ja jauhaa turkisrehuksi.