Jumalaa ei voi käsitteellistää. Hänet voi vain kohdata, tässä ja nyt. Joten on turhaa selittää Jumalasta mitään ateisteille tai kenellekään muullekaan. Selittäminen kun edellyttää Jumalan käsitteellistämistä. Ja käsitteeksi muutettu Jumala ei ole enää Jumala, se ei ole edes Jumalan heijastus. Käsitejumalassa ei ole mitään Jumalasta. Käsitejumala on vain ihmismielen luoma vaarallinen harha. Vaarallinen siksi, että tuollaista käsitejumala muuttuu helposti ihmisen omien typerien asenteiden pönkittäjäksi.
Tällä palstalla ateistit tekevät ansiokasta työtä käsitejumalan hävittämiseksi. Jokaisen kristityn pitäisi vakavissaan tutustua ateistien ajatuksiin, jotta he pääsisivät eroon käsitejumalastaan. Kun pää on tyhjentynyt kaikenlaisesta dogmaattisesta roskasta, on paremmat edellytykset tutustua elävään Jumalaan. Voisi sanoa, että ateistit suorittavat kristinuskon siivouspalvelua. Kiitos siitä heille!
Monia ateisteja toimiminen "siivojana" ei tietenkään miellytä. He haluaisivat olla mieluummin purkumiehiä, jotka moukaroivat koko Kristuksen kirkon maan tasalle. He eivät pysäytä sanallisia puskutraktoreitaan, ennen kuin he saavat riittävät "todisteet" Jumalasta... Heille voin vain toistaa jo aiemmin mainitsemani asian: Jumalan voi vain kohdata, tässä ja nyt. Heti kun häntä alkaa todistella, selitellä ja määritellä, muuttuu Hän elävästä Jumalasta käsitejumalaksi.
Entä miten tuo kohtaaminen tapahtuu? Jeesus antoi jo aika vahvan vinkin. "Minkä teette yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te teette minulle." Lähin yhteys Jumalaan on siis siellä, missä on lähin ihminen. Jumalan löytää kohtaamalla lähimmäisen. Yhä uudelleen ja uudelleen. Sillä jokainen kohtaaminen on ainutlaatuinen. Uusi ennalta määrittelemätön mahdollisuus.
Kannattaa kokeilla, ei siinä ainakaan mitään häviä... Ja jos ei Jumalaa löydykään, niin ehkä kuitenkin oppii ymmärtämään paremmin muita ihmisiä...
Tällä palstalla ateistit tekevät ansiokasta työtä käsitejumalan hävittämiseksi. Jokaisen kristityn pitäisi vakavissaan tutustua ateistien ajatuksiin, jotta he pääsisivät eroon käsitejumalastaan. Kun pää on tyhjentynyt kaikenlaisesta dogmaattisesta roskasta, on paremmat edellytykset tutustua elävään Jumalaan. Voisi sanoa, että ateistit suorittavat kristinuskon siivouspalvelua. Kiitos siitä heille!
Monia ateisteja toimiminen "siivojana" ei tietenkään miellytä. He haluaisivat olla mieluummin purkumiehiä, jotka moukaroivat koko Kristuksen kirkon maan tasalle. He eivät pysäytä sanallisia puskutraktoreitaan, ennen kuin he saavat riittävät "todisteet" Jumalasta... Heille voin vain toistaa jo aiemmin mainitsemani asian: Jumalan voi vain kohdata, tässä ja nyt. Heti kun häntä alkaa todistella, selitellä ja määritellä, muuttuu Hän elävästä Jumalasta käsitejumalaksi.
Entä miten tuo kohtaaminen tapahtuu? Jeesus antoi jo aika vahvan vinkin. "Minkä teette yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te teette minulle." Lähin yhteys Jumalaan on siis siellä, missä on lähin ihminen. Jumalan löytää kohtaamalla lähimmäisen. Yhä uudelleen ja uudelleen. Sillä jokainen kohtaaminen on ainutlaatuinen. Uusi ennalta määrittelemätön mahdollisuus.
Kannattaa kokeilla, ei siinä ainakaan mitään häviä... Ja jos ei Jumalaa löydykään, niin ehkä kuitenkin oppii ymmärtämään paremmin muita ihmisiä...
Vastaukset 19
Vanhimmat
tyydyn oikein mielelläni jos se auttaa ihmisiä eroon kielteisiä asenteitaan pönkittävistä dogmeista ja auktoriteettiuskosta :D
Purkaminen ei ole minun juttuni, siivoojaksi ennemmin rupean tässä aiheessa. Sellaisen tuhoaminen mitä joku toinen pitää arvossa, ei mielestäni tuota hedelmällistä lopputulosta kuin harvoin, mutta sen arvostetun uudelleenmaalaaminen ja valaisu voi sen hyvinkin tehdä.
***
"Kannattaa kokeilla, ei siinä ainakaan mitään häviä... Ja jos ei Jumalaa löydykään, niin ehkä kuitenkin oppii ymmärtämään paremmin muita ihmisiä... "
Nuo kokeilijat...kun riittävän moni kokeilee samaan aikaan, niin silloin syntyy valtakeskittymä. Ja kun on valtakeskittymä jotkin ihmiset saavat valtaa, he myös käyttävät valtaansa. Voitko sinä taata että valtaakäyttävät henkilöt, jotka ovat valtansa saaneet minun (ja muiden) kokeilusta, eivät käytä saamaansa valtaa minua haittaavasti?
Myös toiminnasta pidättäytyminen on arvovalinta.
Jos et kokeile Jumalan kohtaamista, kuulut kokeilemattomien ryhmään, jolle saattaa kehittyä oma valtahierarkiansa. Ja sitten jonain päivänä saatat huomata, että joku ryhmäsi jäsen käyttää sinulta saamaasi valtaa sinua vastaan...
Tämä on anarkistin perusongelma. Tehokas toiminta edellyttää organisaatiota. Anarkistit vihaavat organisaatioita. Joten anarkistit eivät voi toimia tehokkaasti. Kunhan vain möykkäävät kukin toisistaan erillään, omaksi huvikseen...
"Myös toiminnasta pidättäytyminen on arvovalinta."
Tuolla tavoin ajateltuna myös se, että en virtsaa juuri nyt housuihini, on arvovalinta.
"Jos et kokeile Jumalan kohtaamista, kuulut kokeilemattomien ryhmään, jolle saattaa kehittyä oma valtahierarkiansa. Ja sitten jonain päivänä saatat huomata, että joku ryhmäsi jäsen käyttää sinulta saamaasi valtaa sinua vastaan... "
Jos et hyppää talon katolta sillä lailla että vammaudut vakavasti, mutta et kuole, kuulut kyseisellä tavalla hyppäämättömien ryhmään, jolle saattaa kehittyä oma valtahierarkiansa. Ja sitten jonakin päivänä saatat huomata, että joku ryhmäsi jäsen käyttää sinulta saatua valtaa sinua vastaan...
Jos et hyppele narulla, kuulut naruahyppäämättömien ryhmään, jolle saattaa kehittyä oma ...
Jos et silittele kultakaloja, kuulut kultakaloja silittelemättömien ryhmä....
Jos et leikkaa esinahkaasi, kuulut leikkaamattomien ryh...
Jos et ole käynyt kirkossa, kuulut kirkossakäymättömien ryhmään, joi...
Jos et ole käynyt kuussa, kuulut kuussakäymättömien ryhmään, jo...
Jos et paina täsmälleen 73,1458654 kg, kuulut ryhmään joka ei paina 73,1458654 kg, jolle saattaa kehittyä....
Tajuukkos? Tuonkaltainen on täysin ja absoluuttisen järjetöntä. Hoitoon ohjausta vailla?
"Tehokas toiminta edellyttää organisaatiota. Anarkistit vihaavat organisaatioita. Joten anarkistit eivät voi toimia tehokkaasti. Kunhan vain möykkäävät kukin toisistaan erillään, omaksi huvikseen... "
Eli sinä siis kuulut "organisaatioon" vallan takia, ja haluat että muutkin liittyvät "organisaatioon" että sinä saisit lisää valtaa.
Miten organisaation vihaaminen estää tehokkaasti toimimisen? Organisaatiota ja ihmispaljoutta tarvitaan vallankäyttöön, eikä tehokkuuteen.
Ja yksinäänmöykkäävät möykkäävät yksinään, ryhmässä möykkäävät möykkäävät ryhmässä...ja kaikki vaan omaksi huvikseen.
Miksi uskovaiset sanovat uskovansa yksilöllisesti, jos kerran on tehokkaampaa heidän kannaltansa uskoa ei-yksilöllisesti?
Jos maassamme vaikuttaisi voimakas housuihinvirtsaamiskultti, niin silloin housuihin virtsaamisesta kieltäytyminen olisi arvovalinta. Mutta koska tuollaista kulttia ei ole eikä kukaan muutenkaan ehdottele sinulle housuihin virtsaamisen kokeilemista, voidaan tämä virtsaamisjuttu varmaan unohtaa ja keskittyä keskustelemaan todellisista uskonnollisista ilmiöistä, esimerkiksi kristillisestä monoteismista?
Saman voi todeta naruhyppelijöistä, kultakalojen silittelijöistä ym. mainitsemistasi oudoista ryhmittymistä. Koska tällaisilla ryhmittymillä ei ole maassamme minkäänlaisia valtaintressejä tai mitään muitakaan intressejä, on varsin epätodennäköistä, että heidän vastustajillakaan olisi tarvetta organisoitua ja alkaa rakentelemaan valtahierarkioita. Mitä jos siis keskityttäisiin todellisiin vallankäyttäjiin ja heidän vastustajiin? Esimerkiksi kristillisiin yhteisöihin ja heidän vastustajiinsa?
Kysy oli tuosta järjettömästä vääntelystä ja profetiasta:
"Jos et kokeile Jumalan kohtaamista, kuulut kokeilemattomien ryhmään, jolle saattaa kehittyä oma valtahierarkiansa. Ja sitten jonain päivänä saatat huomata, että joku ryhmäsi jäsen käyttää sinulta saamaasi valtaa sinua vastaan... "
Niin että kokeile varmuuden vuoksi miljoonia täysin järjettömiä asioita perusteella, jota sinä käytät värvätessäsi lisää väkeä taikauskoisiin rituaalihölmöilyihin.
...voi tapahtua jos et usko karvakeijuun...
käsitys uudestisyntyneen uskosta Kristukseen ihan rannan lepikosta. Ei siitä suoranaisesti ollut kyllä nyt puhettakaan, vaan tästä ja muista vastauksistasi voi niin päätellä.
uskis
Anarkismin vastustus ei kohdistu organisaatioon vaan valtaan.
On ollut ilo huomata kuinka länsimainen demokratia on tuonut ulottuvillemme sen mitä ei millään vallankumouksilla koskaaan voitu saavuttaa.
Tietenkin jos tarkoitat sorbus-punkkareiden jälkipolvia ja eko-vihreitä-natsi-stalinisti terroristeja, mutta se onkin eri juttu.
Eihän ne "siivot" kristityt useimpia ateisteja häiritsekään, vaan ne dogmaattiset saarnamiehet, jotka käyvät ristiretkillä täällä. Minulla ei ainakaan ole tarvetta moukaroida kenekään henkilökohtaista käsitystä maailmasta ja jumalasta, paitsi silloin, kun joku tulee väittämään, että hänen uskonsa koskee minuakin, ja että minun pitäisi alkaa ajattelemaan kuten hän.
Kyllä muunuskoiset tai ateistitkin kohtaavat toisia ihmisiä, ja eläimiäkin, ja tarkoitan kohtaamisella henkistä kosketusta toiseen osapuoleen. Ateisti ei liitä tätä ihmiselle luonnollista kokemusta jumaluskoon.
Sain edellä olevasta käsityksen, että ateisti ei osaa kohdata toista ihmistä pyyteettömästi ja avoimin mielin, ja ei siksi ymmärrä kunnolla muita ihmisiä, ja sinun on nyt tarpeellista opastaa asiassa. (hämmästynyt ilme)
Tämä on keskustelupalsta, joten dogmaattiset saarnamiehet ovat oikeastaan häiriköitä, joille ei edes pitäisi vastata, vaan heidän viestinsä pitäisi poistaa.
Aito hengellisyys ei ole koskaan saarnaamista. Se on keskustelua. Tätä korostetaan mm. buddhalaisuudessa ja juutalaisuudessa. Kristinusko vaikuttaa olevan enemmän taipuvainen fundamentalistiseen paasaamiseen...
Tuosta luonnollisuudesta olen eri mieltä. Kyllä niiden henkisten kosketusten eteen joutuu tosissaan tekemään töitä, varsinkin varautuneessa suomalaiskulttuurissa. Ja kuinka usein tuo "kosketus" on aito, ja kuinka usein harhaa? Moni avioparikin joutuu kymmenen vuoden avioliiton jälkeen toteamaan, että kumpikaan ei oikeastaan tunne puolisoaan...
Kyllä ihmisen voi kohdata, vaikka ei olisi koskaan Jeesuksesta kuullutkaan. Perille vie monta tietä. Ei sillä ole väliä, tapahtuuko lähimmäisen kohtaaminen Jeesuksen, Marxin vai Muumipeikon avulla. Tai ihan omin avuin... Tosin käytännössä tuo Jeesus on osoittautunut toimivimmaksi? Mutta tämäkin voi olla omaa luuloani. Pitäisi olla tilastoja siitä, mitä maailmankatsomusta historian suurimmat humanistit ja hyväntekijät ovat edustaneet... Ovatko kristityt tuossa joukossa yli- vai aliedustettuja?
Ryhmissä ja julkisissa tilanteissa suomalaiset ovat varautuneita, mutta useimmat ajan kanssa kahdenkesken kuitenkin aika helposti lähestyttäviä. Perheissä sitä kahdenkeskeistä hiljentymisaikaa ei ehkä ole riittävästi. Nykymaailma vaatii, tai uskomme sen vaativan niin paljon suorittamista. Ystävätkin tavataan usein aikataulun mukaan ja tehokkaasti useampi ihminen samalla kertaa, jolloin kenellekään ei jää kahdenkeskistä aikaa. Jotkut pitävät ilman erityistä asiaa jollekin soittamista jopa häiritsemisenä.
Sukulaisuussuhteet hoidetaan yleensä pakollisissa juhlatilanteissa, jotka ovat usein rituaalimaisia oman elintason tai lasten saavutusten esittelyä. Eli niissä enemmänkin mittelöidään lauman sisäisestä arvojärjestyksestä, kuin iloitaan jälleennäkemisestä. Minulle tulee näissä laumakohtaamisissa vastustamaton halu nostaa jalat pöydälle ja alkaa laulaa. Jätän kuitenkin laulamatta ja itseasiassa kokonaan käymättä näissä täysin luonnottomissa tilaisuuksissa. Sen sijaan harrastan eräänlaista "underground"-sukulointia relammissa merkeissä.
"Pitäisi olla tilastoja siitä, mitä maailmankatsomusta historian suurimmat humanistit ja hyväntekijät ovat edustaneet..."
Kyllä kohtaaminen on ihan jokaisen ihmisen ulottuvilla olevaa osaamista, eikä sitä pidä alkaa elitisoimaan joillain merkkikohtaamisilla.
"Jumalaa ei voi käsitteellistää."
No, mutta siinä teidän raamatussa on kerrottu kaikki tarpeellinen käsitteistö kristinuskon jumalasta (tai jumalista).
Haluatko luopua siitä jonkun abstraktin elävän jumalan hyväksi? Aivan vapaasti minun puolestani. Tuskin se uusi ihmejumala ainakaan hullumpaan suuntaan voisi mennä.
Raamattua pitääkin lukea varovaisesti. Ettei juutu käsitteisiin ja sanoihin. Parempi olisi, jos tulkitsisi kaiken vertauskuvallisesti.
Mitä pidempään kirkko pitää kiinni kirjaimellisista tulkinnoista, sitä syvemmäksi sen kriisi käy.
Jos Raaamatun profeetat näkisivät tämän nykyisen teologisen kiistelyn sanoista, toteaisivat he varmaan, että "olisi ollut parempi tanssia se Jumalan ilmoitus, niin surkea tanssija kuin olenkin". Tai mitäpä minä tiedän esim. Mooseksen tanssitaidosta...
Ja sitten riideltäisiin tanssijan liikeiden merkityksestä... Toivotonta...
"Parempi olisi, jos tulkitsisi kaiken vertauskuvallisesti."
Kyllä vain. Mutta sitten ne tulkinnat vaihtelevat, kuten ne toki tekevät jo nyt. Eli jääkö uskostasi sitten enää mitään jäljelle? Onko se enää varsinaisesti kristinuskoa?
Rausku tuossa alapuolella hahmottelee asiaa samantyyppisesti kuin minä, mutta kauniimmin:)
Se että tulkinnat vaihtelevat, ei ole ongelma. Vasta sitten ollaan ongelmissa, kun kaikki tulkinnat ovat samanlaisia. Keskustelu päättyy ja alkaa sanan diktatuuri.
Maailma on täynnä ihmisiä, jotka tietävät tarkalleen, mitä on oikea kristinusko. Minä en tiedä enkä tule koskaan tietämään. Ehkä Jumala tietää, mutta tuskin Häntäkään asia suuresti kiinnostaa. Sikäli kun on mielekästä puhua Jumalan tietämisistä ja kiinnostumisista. Sikäli kun on ylipäätään järkevää käyttää sanaa "Jumala" missään yhteyksissä. Rausku on oikeassa sen suhteen, että sanaan "Jumala" liittyy liikaa kaikenlaista dogmaattista tyhjänjauhamista... Moni kompastuu sanaan "Jumala" eikä enää koskaan nouse pystyyn omille jaloilleen.
"Jumalaa ei voi käsitteellistää. Hänet voi vain kohdata, tässä ja nyt."
Eli kaikenlainen uskonnollinen saarnaaminen siitä, millainen tyyppi Jumala on, mitä hän tekee ja on tehnyt, mistä hän suuttuu yms. on turhaa. Hetken kokeminen on jumaluus. Eli siihen ei mitään uskontoja tarvita. Jotkut tosin käyttävät myös uskonnollisia tarinoita tämän hetken ja elämän arvon ymmrtämiseen. Ok.
Asenteesi on hyvä ja virkistävä verrattuna moniin muihin uskovien palopuheisiin. Oikeastaan jumalasi _on_ asenne: avoin ihmisten ja maailman kohtaaminen, uuden oppiminen.
Loppujen lopuksi me kaikki tavoittelemme eräänlaista "jumaluutta", ymmärrystä, joka syntyy uuden oppimisessa ja toisen ihmisen kohtaamisessa. Itse vain en kutsu tätä tavoitetta nimellä Jumala, koska sillä sotekeutuu kaiken maailman uskontojen ja lahkojen dogmaattisiin väitteilyihin.
>>Jumalaa ei voi käsitteellistää. Hänet voi vain kohdata, tässä ja nyt. Joten on turhaa selittää Jumalasta mitään ateisteille tai kenellekään muullekaan. Selittäminen kun edellyttää Jumalan käsitteellistämistä. Ja käsitteeksi muutettu Jumala ei ole enää Jumala, se ei ole edes Jumalan heijastus. Käsitejumalassa ei ole mitään Jumalasta. Käsitejumala on vain ihmismielen luoma vaarallinen harha. Vaarallinen siksi, että tuollaista käsitejumala muuttuu helposti ihmisen omien typerien asenteiden pönkittäjäksi.>Tällä palstalla ateistit tekevät ansiokasta työtä käsitejumalan hävittämiseksi. Jokaisen kristityn pitäisi vakavissaan tutustua ateistien ajatuksiin, jotta he pääsisivät eroon käsitejumalastaan. Kun pää on tyhjentynyt kaikenlaisesta dogmaattisesta roskasta, on paremmat edellytykset tutustua elävään Jumalaan. Voisi sanoa, että ateistit suorittavat kristinuskon siivouspalvelua. Kiitos siitä heille!>Monia ateisteja toimiminen "siivojana" ei tietenkään miellytä. He haluaisivat olla mieluummin purkumiehiä, jotka moukaroivat koko Kristuksen kirkon maan tasalle. He eivät pysäytä sanallisia puskutraktoreitaan, ennen kuin he saavat riittävät "todisteet" Jumalasta... Heille voin vain toistaa jo aiemmin mainitsemani asian: Jumalan voi vain kohdata, tässä ja nyt. Heti kun häntä alkaa todistella, selitellä ja määritellä, muuttuu Hän elävästä Jumalasta käsitejumalaksi.>Entä miten tuo kohtaaminen tapahtuu? Jeesus antoi jo aika vahvan vinkin. "Minkä teette yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te teette minulle." Lähin yhteys Jumalaan on siis siellä, missä on lähin ihminen. Jumalan löytää kohtaamalla lähimmäisen. Yhä uudelleen ja uudelleen. Sillä jokainen kohtaaminen on ainutlaatuinen. Uusi ennalta määrittelemätön mahdollisuus.>Kannattaa kokeilla, ei siinä ainakaan mitään häviä... Ja jos ei Jumalaa löydykään, niin ehkä kuitenkin oppii ymmärtämään paremmin muita ihmisiä...
Jos esim. ufot olisivat merkityksettömiä, ei Spielbergin olis kannattanut tehdä tuota leffaa 3. asteen yhteys, kun se ei olisi kiinnostanut ketään eikä olis tuottanut mitään.
Ufot ovat tulleet tajuntaamme jäädäkseen. Niillä on merkitys niillekin, jotka eivät niihin pätkääkään usko. Vaikuttavat itse asiassa enemmän kuin moni todistettavasti olemassaoleva juttu.
D: D: Näin on hyvä! Harvinaisen viisas sanailu!
T; Jumalan hullu