Ikonit

Mitä väärää kauniissa kuvissa voi olla. Ikoni voi joillekin olla ikkuna näkymättömään tai puhutella muuten.

Tunnettu ja arvostettu helluntailainen saarnamies David du Plessis keskusteli katolilaisten kanssa Mariasta. Vatikaanin edustajat tahtoivat tietää, mikä helluntailaisten mielestä on Marian asema taivaassa. Du Plessis sanoi, että hänellä on kunniapaikka Karitsan häissä, sillä onhan hän sulhasen äiti.

Maria itse sanoo kiitosvirressään:
"Minun sieluni ylistää Herran suuruutta, minun henkeni riemuitsee Jumalasta,
Vapahtajastani, sillä hän on luonut katseensa vähäiseen palvelijaansa.
Tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua
autuaaksi, sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria tekoja".

Ainutlaatuinen ihminen. Nöyryys ei ole kovin kovassa kurssissa ihmisten keskuudessa. Ei ollut Marian aikana eikä taida olla nykyisinkään.

Vastaan kysymykseesi sen mukaan mitä asiasta tiedän ja ymmärrän, vaikka en ole helluntailainen enkä siis esitä helluntailaisuuden virallista kantaa tässä, vaan mitä olen itse havainnut ja oppinut. Luulen kyllä, että helluntaiseurakunnissa on jokseenkin sama kanta ikoneihin: kuuluvat epäraittiiseen hengellisyyteen. Yleisesti ottaen suhtautuminen ikoneihin ns. vapaiden suuntien kristittyjen kesken vaihtelee neutraalista kielteiseen.

> Omistan ikoneita, pidän niitä koska ne ovat kauniita uskonnollisia symboleja. Onko tässä jotain väärää mielestänne? En ole ortodoksi enkä katolilainen, mutta kerään ikoneita. En palvo Mariaa vaikka kunnioitan häntä todella paljon. Maria on unohtunut monilta kristillisiltä yhteisöiltä aivan kokonaan. Uskon että Maria oli tavallinen ihminen eikä synnitön pyhimys mutta hän oli sentään Jeesuksen äiti, joten erittäin ainutlaatuinen ihminen kuitenkin. Mitä mieltä olette tästä ja ikoneista helluntailaiset? <

Sanot pitäväsi ikoneista, koska ne ovat kauniita uskonnollisia symboleja.

Rakkaus kauneuteen on Jumalan luomaa sydämen ja sielun herkkyyttä: saamme ihastella Hänen kädenjälkiään maailmassa. Myös ihmisen luomasta kauneudesta voimme antaa kiitoksen Jumalalle, koska sekin on tavallaan Hänen kauneuden ja luomisrunsauden heijastusta, ihmiselle annettujen ominaisuuksien ja kykyjen kautta.
Asiassa on kuitenkin yksi MUTTA. Jonka pitäis olla meille uskovina päivänselvää. Läheskään kaikki kauneusluomukset eivät ole Jumalan vaikuttamia. Koska ihminen on erkaantunut Jumalasta ja hänen sielunsa ei ole Pyhän Hengen alamaisuuteen ja hallintavaltaan sidottu. Synti vääristää ja pimentää.
Synnin varsinainen olemushan on erillisyyttä Jumalasta.

Siksi tärkeimpiä asioita missä uskovan tulee kasvaa on hengellisen ja sielullisen erottaminen. Varsinkin, koska kaikenlainen kauneus voimakkaasti vetoaa ihmisen sieluun. Sitä kautta - kauneuden varjolla - monia ikäviä ja turmelevia vaikutteita pääsee ihmisen sisäiseen elämään, jos tunnetta pidetään mittapuuna eikä asioita tarkastella Kristuksen tuntemisesta käsin. Äärimmillään vääristymä johtaa siihen, että "tämän täytyy olla hyvää, koska tämä tuntuu (tai näyttää) niin hyvältä".

Vihollinen osaa tekeytyä valkeuden enkeliksi...

> kauniita uskonnollisia symboleja <

On tärkeää kysyä, mitä ikoni symbolisoi?

Ikoni symbolisoi asiaa mitä se esittää. Esimerkiksi. Mariaa ja Jeesuslasta kuvaava ikoni on Marian ja Jeesuslapsen symboli. Mutta johtaako se Jeesuksen tuntemiseen? Tuottaako kuva kunniaa Hänelle?

Johanneksen ilmestyksen ensimmäisessä luvussa on kuvaus Jeesuksesta majesteetillisessa hahmossa, kirkkaudessaan, säteillen sitä jumalallista kunniaa joka Hänessä on. Tämä on jotain aivan muuta kuin partaisen, pitkähiuksisen miehen kuva mitä nähdään uskonnollisissa tauluissa ym. Puhumattakaan jouluisesta kiiltokuvasta missä Jeesus jää ikuisesti vain seimen lapseksi. No, en suhtaudu asiaan hirvittävän fanaattisesti enkä sano ettei tuollaisia tauluja saisi olla. Itsellänikin on pari vanhaa painokuvaa "Jeesuksesta ja opetuslapsista" viljapellolla. Mutta ne ovat kuvia. En erehdy luulemaan että oikea Jeesus on tuossa kuvassa, en myöskään lähesty Jeesusta kuvan kautta.

Ikoni ei ole vain kuva. Toisin kuin tavallisen uskonnollisen taulun kohdalla, ikoni tuo ihmisen ulottuville sen, mitä se symboloi. Ortodoksisen ajattelun mukaan ikoni on väylä tuonpuoleiseen, henkimaailmaan. Ikoni EDUSTAA kuvaamaansa asiaa. Tämä on ikonien tarkoitus.

Yhteys todelliseen Jumalaan korvataan kauneudenkokemuksilla ja rituaaleilla. Ortodoksikirkoissa ja luostareissa etsitään sielullista hartauden tunnetta, sisäistä kokemista ja tajunnantilaa, mitä sitten sanotaan Kristukseksi. Jos ja kun todellinen Jeesus ja Sanan kunnioittaminen puuttuu, silloin hengelliset kokemukset täytyy tietysti hakea jostain muualta kuin Jumalasta: oman sielun kokemuksellisuudesta. Tässä käytetään välineenä ikoneita. Ehkä tiedätkin, että hartaat ortodoksit ja katoliset rukoilevat pyhimyksiä? Pyhimystä kuvaava ikoni edustaa tuota pyhimystä ja hänen läsnäoloa.
Kärjistäen: ikoni on vainajienpalvontaa, se on okkulttista yhteydenpitoa demoniseen henkimaailmaan joka häikäilemättä käyttää hyväkseen ihmisen uskonnollisia tarpeita.

Jeesuksen veri ja alamaisuus Hänelle itselleen, juurtuminen Jeesuksen sovintotyöhön ja seurustelu Hänen kanssa, kasvaminen Jumalan tuntemisessa - tämä on kristitylle ehdoton pääasia.

En sano ettei ortodoksikirkossa voi olla aitoja, vilpittömiä uskovia, jotka ovat uudestisyntyneitä. En sano ettei voi olla aito ja vilpitön kristitty, jos kodissa on ikoneita. Voi kyllä. Mutta jollain tapaa ainakin minulla alkaa hälytyskellot soimaan, nähdessäni uskovan veljen tai siskon kotona ikoneita.

Ok, ehkä he eivät tiedä ikonien taustaa. Ehkä ne on heille vain kauniita, kristillisiä aiheita edustavia kuvia, joiden alkuperäisestä tarkoituksesta heillä ei ole tietoa. Ehkä heille ei tulisi edes mieleen rukoilla ikonin edessä, puhumattakaan ikonin käyttämisestä väylänä henkimaailmaan - ja spritistisenä yhteytenä kuolleisiin, niin että demoni tekeytyy "pyhimykseksi" antaen turmelevia johdatuksia ja näkyjä.

Tunnen uskovia jotka ovat hävittäneet ikoninsa. Nimenomaan Venäjällä missä ikonitaide kuuluu ortodoksiseen kulttuuriin. Venäjällä lähetystyötä tekevät kristityt ovat monta kertaa käytännössä nähneet ikonien sitovan voiman, joten irtisanoutuminen ikoneista ja niiden käyttämisestä rukouksen välineinä on ensimmäisiä asioita, mitä uskoontulleille tähdennetään. Suuri osa uskoontulleista ortodoksikirkon jäsenistä hävittää ikoninsa välittömästi jo muutenkin, ilman erillistä kehotusta, koska uskoontultuaan tajuavat pimeyden ja valon eron ja haluavat näin sanoutua irti kaikesta sellaisesta uskonnollisuudesta, mikä ei sovellu yhteen Jeesuksen tuntemisen kanssa.

On siis selvää, etteivät kaikki kauneusluomukset mitä ihminen tuottaa ole Jumalan hyvyyden ilmauksia, eivätkä kaikki pyhyydeltä ja rakkaudelta tuntuvat yliaistilliset kokemukset mitä ihminen voi kokea, ole todellisesta Jumalasta. Jopa uskovainen ihminen voi hetkittäin antautua väärille vaikutteille ja sielullisuudessaan toimia harhaanjohtavien impulssien ohjaamana. Siksi on niin ehdottoman tärkeää antautua Jeesukselle ja nöyrtyä ristin totuuden äärellä, että Pyhä Henki saa sitoa yksilön sielumaailman Sanan auktoriteetin alamaisuuteen. Silloin ihminen myös sielunsa osalta voi hyvin! Keskinäisessä seurustelussa Jeesuksen kanssa.

Oikea kristillinen elämä on pohjimmiltaan elämää rakkaussuhteessa.
Kun Jeesus on elämän perusta, lähtökohta, keskipiste ja myös päämäärä emme erehdy sanomaan rakkaudeksi mitä tahansa kokemusta, vaan tiedämme:
Haureuden henki on eksyttäväinen, Hoos.4:12.

Mitä paremmin tunnemme oikean, sitä herkemmin osaamme varoa väärää.
Jumala ei ole kutsunut meitä vihollisen juonien tutkimiseen vaan syventymään Jeesuksen tuntemisessa ja Hänen armorikkauksissaan. Silloin parhaiten varjellumme pahalta ja voimme tulla väkeviksi sodassa. Sen mukaan kuin Herra ohjaa ja vaikuttaa.

Lähtökohta on riippuvaisuus Hänestä.
Hän on viinipuu ja me olemme vain rungosta riippuvaisia oksia. Köyhyyden kautta - itsessäni en voi mitään, kuten irrallinen oksa ei voi mitään - saamme omistaa valtakunnan rikkauden: rungosta virtaa oksiin puun elämä, ja tekee kristityissä hedelmää Jumalan kunniaksi.

- -

Maria oli ihminen. Ei pyhä jumalansynnyttäjä sillä tapaa kuten ortodoksit ja katolilaiset sanovat. Olen tutustunut ortodoksisiin kirjoituksiin ja niitä on myös omassa kirjahyllyssäni, että voin tarkistaa mitä heidän kirkkoisänsä - joiden kirjoitusten valossa ortodoksikirkko Raamattua tulkitsee ja selittää - todella opettivat. Mariaan liittyy valtava määrä valheellisia ilmestyksiä ja okkulttista henkimaailman "tietoa" millä Jeesuksen asema kristillisyydessä syrjäytetään ja korvataan jopa niin, että pelastus tuleekin Neitsyt Marialta. Äärimmillään hän on se jumalallinen pelastaja, joka pelastaa ihmisiä poikansa kautta. Kyseessä on aivan selkeä demoninen harha.

Ortodoksikirkko on kautta aikojen ollut kiivaimpia elävän uskon vainoajia kuten katolinen kirkkokin. Ihmiset pyritään sitomaan kiinni kirkkoinstituutioon, koska "pyhä jumalanäiti ja Kristus vaikuttavat vain kirkossa": pelastusta ei ole ulkopuolella "oikean" kirkon. Tähän sitten tuodaan ikonit ja rituaalit tuomaan kirkon jäsenille henkistä sisältöä.

Maria oli lihaantulleen Jeesuksen äiti. Se oli Jumalan valinta mutta ei nosta Mariaa ihmisenä palvonnan kohteeksi. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen.

Maria itse sanoi aivan oikein kun kehotti ihmisiä kuuntelemaan JEESUSTA. Hän ei osoittanut itseään eikä mennyt yli sen tehtävän minkä Jumala hänelle antoi.

Ortodoksien ja katolilaisten Mariaan kohdistama palvonta ei todellisuudessa mene Marialle, jolle he luulevat sen menevän, koska todellinen Maria (Jeesuksen äiti) ei ota sellaista palvontaa vastaan. Marianpalvonta (kuten pyhimysten palvontakin) on Jeesuksen ohittamista ja tekee "Neitsyt Mariasta" epäjumalanpalveluksen välineen.

Nähdessäni ikoneita uskovien luona, jotka ehkä eivät ymmärrä ikonitaiteen taustoja ja todellisuutta, en ryhdy tästä heille vaahtoamaan. Kuten sanottu ehkä he pitävät niitä vain viattomina ja kauneutta ilmaisevina kuvina. Mutta kerron mitä asiasta tiedän...

TÄRKEINTÄ on halu kasvaa Jeesuksen tuntemisessa. Antautua Jumalalle - ei jollekin mystiselle kokemukselle, vaan Jumalalle itselleen. Suostua totuuteen ehdoitta. Rukoilla että voisi kasvaa totuuden tuntemisessa niinkuin se on Jeesuksessa Kristuksessa. Ja että voisi niin hengen, sielun kuin ruumiinkin puolesta pysyä puhtaana. Se on mahdollista vain sovintoveren alla, alamaisuudessa Pyhälle Hengelle ja Jumalan sanalle. Kun rukoilemme Jumalaa vaikuttamaan meissä yhä syvempää rakkautta Jeesusta kohtaan ja halua vaeltaa Hänen yhteydessä ilman kompromisseja, kyllä Hän sitä vaikuttaa ja antaa sanansa kautta viisautta ja sisäistä herkkyyttä niin, ettemme minkään kauneusvaikutteen vetäminä ajaudu ruokkimaan sisäistä elämäämme ohi Jeesuksen.

Pelastus on Jeesuksen veressä.


- -


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000217&posting=22000000021889014#22000000021889014

Mielestäni nuo ikonit ovat kaunista taidetta.Ei siinä mitään.Vasta kun alamme palvoa noita ikoneita, esim.polvistumalla niiden edessä tai tuomaan niiden luo "uhreja",olemme väärällä tiellä.Mielestäni niiden äiti/lapsi -asetelmat ovat kauniita.Ehkä niissä voisi olla vähän enemmän iloa ja elämää läsnä.Pyhyys ei ole niin haudanvakavan surullinen asia,etteikö edes hymyillä voisi.Kuitenkin ne edustavat taidetta tietyltä aikakaudelta.Saihan Mona-Lisankin hymy aikaan valtaisan kysymysvyöryn:miksi Mona-Lisa hymyilee:)