Minulla on nelijävuotias sekarotuinen, keskisuuri koira, jonka haluaisin ottaa mukaan lähtiessäni opiskelemaan. Olen koiran emäntä- koirahan ottaa yhden ihmisen pomokseen.
Mikäli en ottaisi koiraa mukaan, jättäisin sen vanhemmilleni, jotka toki ovat eläinrakkaita -ehkä liikaakin, koska koirani ei ole koskaan ottanut heidän komentojaan tosissaan, ne kun tulevat aina lepertely äänellä- Pelkään, että vuosien koulutus työni menee hukkaan mikäli jätän koiran heidän luokseen.
Ja tärkeintä on, että en voi kuvitella elämää ilman hauvaani. Mutta pystynkö ottamaan sen mukaani? Suurin pulma on tietysti asunnon hankkiminen, tiedän siihen liittyvät ongelmat. Mutta onko kenelläkään kokemusta siitä, miten koira sopeutuu uuteen ympäristöön ja pienempään asuntoon? Koirani on onneksi rauhallinen ja osaa olla hiljaa, sekä pystyy viihdyttämään itseään luulla monta tuntia.
Sanokaa mielipiteenne, kumpi on parempi vaihtoehto, jättäminen vai mukaanottaminen?
Mikäli en ottaisi koiraa mukaan, jättäisin sen vanhemmilleni, jotka toki ovat eläinrakkaita -ehkä liikaakin, koska koirani ei ole koskaan ottanut heidän komentojaan tosissaan, ne kun tulevat aina lepertely äänellä- Pelkään, että vuosien koulutus työni menee hukkaan mikäli jätän koiran heidän luokseen.
Ja tärkeintä on, että en voi kuvitella elämää ilman hauvaani. Mutta pystynkö ottamaan sen mukaani? Suurin pulma on tietysti asunnon hankkiminen, tiedän siihen liittyvät ongelmat. Mutta onko kenelläkään kokemusta siitä, miten koira sopeutuu uuteen ympäristöön ja pienempään asuntoon? Koirani on onneksi rauhallinen ja osaa olla hiljaa, sekä pystyy viihdyttämään itseään luulla monta tuntia.
Sanokaa mielipiteenne, kumpi on parempi vaihtoehto, jättäminen vai mukaanottaminen?
Vastaukset 2
Vanhimmat
niin tietenkin otat koirasi mukaan! Sillä kämpän koolla ja sijainnilla ei ole niin suurta merkitystä kuin sinulla. Korasi on mieluiten siellä missä sinäkin. Se kummiskin ikävöisi sinua. Jos koirasi ei ole arka niin tuskinpa uuteen ympäristöön tutustuminen tuo ongelmia. Sehän se vasta hupia onkin kun on paljon uusia tuoksuja ja lenkkipolkuja. Jos kämppäsi on pieni niin keksi korallesi enemmän virikkeitä ja tee vaikka pidempiä lenkkejä.
Veikkaan että pelkosi osuu oikeaan. Jos kora ei tottele vanhempia niin ajan myötä se tulee pitämään itseään pomona ja rupeaa "komentamaan" vanhempiasi ja silloinhan he eivät voi enää pitää koiraasi.
Minulla ei sen kummemmin ole kokemusta koirien muutosta, mutta vanhemmillani on koira ja se on muuttanut heidän mukanaan kerran eikä ollut muutosta moksiskaan.
Jos koirasi on nyt omakotitalossa ja siellä on päivisin ihmisiä kotosalla voi olla melkoinen muutos koiralle kerrostalossa ja päivät yksin.
Jos koulupäivät eivät ole pitkiä ja olet illat kotona sekä teet pitkiä lenkkejä ym.hauskaa,saattaa onnistuakin muutto.
Soluasunto ei kyllä sovi koirille.
Jos tulee ongelmia voithan viedä koiran takaisin vanhemmillesi tuttuun paikkaan takaisin meno ei varmaan stressaa koiraa.