Saiko IT-tykit yhtään osumaa viholliskoneisiin?
Kerran joku siihen aikaan niillä ammuskellut sanoi, että korkeintaan hyvällä tuurilla niillä sattoi osua lentokoneeseen.
Se sanoi myös, että kun niillä ei osuttu koneisiin, alettiin ampua sulkutulta, joka pakotti viholliskoneet poikkeamaan reitiltään, jolle ne ei sen aikaisilla vehkeillä enää onnistuneet palaamaan.
Eli suunta katosi.
Onko noin?
Kerran joku siihen aikaan niillä ammuskellut sanoi, että korkeintaan hyvällä tuurilla niillä sattoi osua lentokoneeseen.
Se sanoi myös, että kun niillä ei osuttu koneisiin, alettiin ampua sulkutulta, joka pakotti viholliskoneet poikkeamaan reitiltään, jolle ne ei sen aikaisilla vehkeillä enää onnistuneet palaamaan.
Eli suunta katosi.
Onko noin?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sulkuja ammuttiin ryhminä tulevia pommikoneita vastaan erityisesti öisin. Hyvin tehokasta mm. Helsingissä -44.
Helsingin suojaamisessa käytettiin taktiikka, että nuorkommunistien ohjaamat koneet ammuttiin alas mutta muut jätettiin. Kas, kun kiihkokommarit yrittivät tulla kaupungin päälle pommit mukanaan, mutta fiksut punalentäjät tiputtivat paukut mereen jo ennen stadia. Näitä fiksuja ei ahdisteltu lainkaan.
Helsingiä yritettiin tuhota amerikkalaisella kalustolla. Koneiden tunnuksia ei oltu muutettu, vaan valkoiset "staar-änd-straips"-tähdet oli vain tuhrittu punaisiksi. Amerikan presidentin pitää pyytää Suomelta amteeksi tätä!
Jos Illu Kanerva kysyisi Gondoleezzalta seuraavilla treffeillä? Ehkei kannata, sillä musta pimu voi kettuilla Illun teiniliitto-menneisyydestä....
Mistä löytyisi tietoa, paljonko Suomen IT-tykit pudottivat viholliskoneita?
Ei yhtään?
Luultavasti löydät helposti sopivia lähteitä?
Voisit samalla tarkistaa. missä päin Uuttamaata on alasammutun punakoneen miehistön hauta ja muistokivi. Sen pystyttivät ja siitä huolehtivat muistaakseni SN-seura ja paikalliset historian harrastajat. Hauta on aina ollut asianmukaisessa kunnossa ja sitä lienee joskus kukitettukin.
Taitaa olla aika yksittäinen tapaus, jos jossain koneeseen on vahingossa osuttu.
Tuossahan jo annettiinkin ymmärtää, että sulkutulella yritettiin estää se, ettei koneet olisi päässeet pudottamaan pommejaan kohteisiinsa.
Mutta kyllä niitä kai joskus kohteisiinsakin meni, koskapa Oulussakin oli suuret roihut pommien jäljiltä.
"Ensimmäiset ilmataistelut käytiin 1.12. pääasiassa Viipurin-Lappeenrannan alueella. Suomalaiset hävittäjät ampuivat alas yhteensä 14 venäläistä lentokonetta."
"Suomalaiset lentäjät ampuivat alas yhteensä 203 viholliskonetta, Neuvostoliiton eri syistä kärsimät lentokonetappiot olivat yhteensä noin 1000 lentokonetta, joista suomalaisten lentokoneiden tai ilmatorjunnan alas ampumia oli noin puolet."
http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/t_pankki/a_lajit/lentajan_maailmanennatys.htm
No eikös se ole pääasia että ne koneet ei pudottanu niitä pommejaan kaupunkiin eikä se että montako saatiin alas, ruumiita olis tullu lisää omiakin kun koneen raato tulee alas kaupunkiin.
Sulkutulella hajotettiin vihollisen muodostelma, ne jotka ensiksi kääntyi muodostelmasta ulos niin säästyivät.
Yleensä ne sitten pudottivat pommit jonnekkin laitakaupungille, eikä kohteeseen.
Pommilastissa ei voinut lentää takaisin laskeutua.
Kotka oli sekä talvi-, että jatkosodassa Suomen pommitetuin kaupunki, sijaintinsa ja satamansa vuoksi.
Jatkosodassa venäläisten Pe-2:set tulivat suomalaisten It-tulesta huolimatta läpi ja syöksypommittivat kaupunkia ja satamaa suurinkin vaurioin.
Kymin kentällä olleen majuri Luukkasen mersut toki harvensivat sekä Pe-2:sia, että niiden suojana olleita Jak:kkejankin. Toisinaan myös It:n onnistui joku Pe-2 pudottaa.
oli ehdottomasti taitamaton Punailmavoimat. Erityisesti strategiset pommitusvoimat eli ADD oli täysin kykenemätön mihinkään järkevään operaatioon ja heidän kalustonsa oli luokatonta suurisuuntaiseen pommitussotaan. En nyt mene missään nimessä takuuseen, mutta käsittääkseni Punailmavoimat oli melkeinpä ainoa mihin tepsi juuri sulkuammunnat; Saksan ja Englannin taivaallahan Luftwaffen sekä RAF/USAAFin koneet päästelivät urheasti läpi moisista eikä sulkuammuntoja käytettykään siellä päin enää vuoden 1942 jälkeen (erityisesti sakut huomasivat ettei niillä ole juuri mitään tehoa ja siirtyivät tuhoamisammuntaan).