Jo keväällä 1941 saksalaisia joukkoja alettiin siirtää Suomeen, joten Ryti&co olivat 100%:n varmasti sopineet eduskunnankin (kansasta puhumattakaan) selän takana liittymisestä natsien hyökkäykseen. No kyllä puna-armeija kuitenkin näytti että ei siirry rajat Uraliin kuten nämä meidän tuolloiset natsit meinasivat.
Näin on ja oli.
Näin on ja oli.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ensin tuli ilmoitus että olet jo lähettänyt yhden samansisältöisen viestin, joten vähän lisäsin loppuun niin sitten meni läpi mutta meni näköjään se ensimmäinenkin. Ei ollut tarkoitus kahta lähettää.
Kun maailmansota oli alkanut syyskuussa 1939 Saksan hyökkäyksellä Puolaan, Neuvostoliitto vaati Suomelta alueita läheltä Leningradia, koska Suomen ja Neuvostoliiton raja kulki Karjalan kannaksella vain n. 30 km päästä Leningradista. Vastalahjaksi Suomi olisi saanut kaksinkertaisen määrän alueita muualta Karjalasta, jossa olisi ollut suuria malmi ja metsävaroja. Suomi ei tähän suostunut ja se johti ns. Talvisotaan. Sota Suomen ja Neuvostoliiton välillä käytiin 30.11.1939-12.3.1940.Tässä sodassa Neuvostoliitto otti sodan avulla sen mitä se ei rauhanomaisilla neuvotteluilla saavuttanut.
Kun Hitler hyökkäsi Neuvostoliittoon 22.6.1941 Suomi lähti Saksan liittolaisena mukaan sotaretkelle ns. jatkosotaan. Suomessa vallitsi tuolloin oikeistopiireissä revanssihenki. Talvisodassa menetetyt alueet piti saada takaisin korkojen kanssa. Oikeistolaiset olivat luomassa "Suur-Suomea". Jatkosota oli olennainen osa Hitlerin suunnitelmaa eikä siis mikään erillinen sota. Suomi oli sodassa fasistisen Saksan liittolaisena. Vaikka jatkosota alkoikin muutamaa päivää myöhemmin kuin Hitlerin hyökkäys, Suomen armeijan liikekannallepano oli tehty jo kesäkuun puolivälissä. Samoinkuin Suomenlahden miinoitus oli tehty jo kesäkuun alkupuolella. Saksalaiset joukot olivat sodan alkaessa Pohjois-Suomessa.
Suomi kuitenkin hävisi sodan, kuten hävisi Saksakin. Sodan lopputulos aiheutti Suomessa demokraattisen käänteen.
Kommunistien työ oli varsin vaikeaa 30-luvulla. Saksaan nojaava fasistinen IKL-liike sai riehua rauhassa. Kommunisteja ja muita vasemmistolaisia vainottiin. Siitä huolimatta ylsivät kommunistit toiminnassaan mittaviin tuloksiin. Esimerkiksi vuoden 1936 valtiollisissa vaaleissa SKP yhdessä eräiden sosialidemokraattien kanssa organisoi SDP:n listoille fasisminvastaisen kansanrintaman kannalla olevia ehdokkaita. He saivat suuren kannatuksen. Fasismin- ja sodan vastustajien määrä eduskunnassa lisääntyi. Kun tilanne kärjistyi 1939, suunnattiin oikeistolaisten isku kaikkia niitä vastaan, jotka varoittivat Suomen hallituspiirien sotapolitiikasta. Puolueen järjestöorganisaatio heikkeni tällä kaudella. Monet kommunistit ja sodanvastustajat menettivät 30- luvulla ja ja sodan aikana fasistien vainoissa henkensä. Huomattava osa kommunisteista joutui viettämään vuosikausia vankiloissa. Sotavuosina SDP:n ja SAK:n oikeistolainen johto asettui avoimesti tukemaan maamme oikeistojohdon ja Saksan sotaretkeä sosialistista Neuvostoliittoa vastaan.
Suomen irroittautuminen sodasta ja solmittu rauhansopimus vapauttivat kommunistit vankiloista ja Suomen kommunistinen puolue sai ensimmäistä kertaa julkiset toimintaoikeudet
neuvostoliiton johto tiesi Saksan hyökkäävän.
Luuletko sinä, punatollo, että senkäänaikaisessa
Euroopassa olisi voinut miljoona-armeijoita
siirrellä kenenkään sitä huomaamatta.