Pekkarinen rakentaisi Vuotoksen altaan
ilma
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan hakkuutähteiden ja muun puun käytön lisäys ei riitä Suomessa EU:n energiatavoitteen saavuttamiseen. Unionin päätös kolminkertaistaa uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä pakottaa Suomen hakemaan ratkaisua puun lisäksi tuuli- ja vesivoimasta.
- Vuotoksen allas pitäisi rakentaa. Se mahdollisuus on pakko käydä läpi strategiatyössä, jota tehdään johdollani, Pekkarinen sanoo Turun Sanomien ja Väli-Suomen sanomalehtien haastattelussa.
Toinen keino vesivoiman lisäämiseen olisi nykyisten voimaloiden uudenaikaistaminen sekä lisärakentaminen.
Vuotoksen tekoallas peittäisi Savukosken, Sallan ja Pelkosenniemen kunnissa alleen myös Natura-alueita, mutta Pekkarisen mukaan korvaavia Natura-alueita voitaisiin osoittaa muualta.
Tuulivoimaa voitaisiin tukea syöttötariffilla: energian tuottajat maksaisivat kalliimman tuulivoiman ja sähkön markkinahinnan eron.
Vastaukset 14
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000109&posting=22000000027764310
Jos sopii, niin keskustellaan aiheesta lisää tässä ketjussa.
Jos noin vain lyhyesti >
Vesivoimalaitoksein turbiinien siivet jo muotoiltu huippuunsa. Suurimmaksi osaksi. Eli vain lisää vettä jota säännöstellä tarpeen mukaan, enään.
Ja vielä lyhyemmästi >
Mistä vesi !
Vieläkin lyhyemmästi >
Taivaalta !
(yhdeksän kirjainta 2x, mutta vain yksi sana)
Selvennöstä vielä >
75% Lapinläänin vesistä menee Kemijokeen. Kemijoki n. 600 km pitkä.
Itse en pidä kauhean järkevänä tapella EU komission kanssa 359 GWh:sta (vajaa 0,4 prosenttia Suomen sähköntarpeesta), mikä voitaisiin saada muillakin vaihtoehdoilla.
Minä en käy estämään, mikäli jotkin ihmiset haluavat tuhlata voimavarojaan toteutukseltaan epätodennäköisiin hankkeisiin.
Vuotos on tärkeä hanke, tuottaahan se puhdasta energiaa. Vuotosta voidaan käyttää myös tasaamaan tuulimyllyjen heiluvaa tuottoa.
Paikallisille vuotoksesta tulee hyvä kalaisajärvi.
Nyt kun pakotettaisiin rakentamaan kalaportaat ja hyvät sellaiset, kaikkiin patoihin, että saataisiin jopa Lohi nousemaan jopa vuotokselle asti. Jos kaikki nämä toteutuu niin vuotoslaiset saisivat töitä.
Ei noin pidä suhtautua sähkön tekoon. Mitä useampi ja monipuolisempi on, niin parempi, niin pitkässä kuin lyhyessäkin juoksussa. Muistaen että häiriöitä ja vikoja tulee.
Jos vain noin asiaa ajatellaan, että eihän tuo nyt ole kuin vain...jne
"
Kuitenkin jatkuvana tulona 35-..135 MW hyvinkin huomattava, jo Suomenkin säätösähkönä.
Muistetaan että jo yksin Vuotosvoimala riittää keskikokoisen kaupungin tarpeeseen. Mutta ei taas vedetä johtopäätöstä, että vain ja ainoastaan siitä piuhat kaupunkiin, vaan on kytketty laajempaan verkkoon (tämäkin yksinkertaisuus piti sanoa, kun ollaan näköjään tällä tasolla)
Kun tuota kokoa ja pienenmpiäkin, vaikkapa sata,tai kymmennen, niin nähdään, että sehän onkin hyvätapa sähkö tuottaa. Osa reservissäkin.
"Itse en pidä kauhean järkevänä tapella EU komission kanssa 359 GWh:sta (vajaa 0,4 prosenttia Suomen sähköntarpeesta), mikä voitaisiin saada muillakin vaihtoehdoilla."
-mitähän sitten pidätkään järkevänä. Tuskin itselläkään tietoa. Kyllä pienet ja keskisuuretkin voimalat on erittäin tärkeitä, jo yksin reservinä monet, siis ne saastuttavammat.
Olen ihan samaa mieltä. Ehdottomasti Vuotos on rakennettava, samoin Tenojoki on valjastettava tuottamaan puhdasta työtä ja hyvinvointia alueelleen. Myös Torniojoessa ja Kuusamossa olisi muun muassa Kitkajoessa erinomaista vesivoimapotentiaalia josta saataisiin täysin puhasta ja saasteetonta energiaa ja ihmisille saataisiin myös hyviä mökkitontteja tekoaltaiden rannoilta.
Jälleen kerran Mauri ja Paavo Väyrynen puhuvat täyttä asiaa ja ovat pienen ihmisen hyväksi tekoaltaita rakentamassa. Kunhan Väyrysestä saadaan EY:n presidentti, niin työllisyystöitä saadaan koko Euroopalle!!!
Tekoaltaat ovat teko ympäristön hyväksi ja Vuotoksen avulla täysin puhdasta eko-energiaa saadaan niin paljon, että ydinvoima voidaan lakkauttaa Suomesta ja vähintään kymmenet tuhannet lappalaiset saavat siitä työtä!!!!
Vai riittää se Vuotosvoimalan tuotto keskikoisen kaupungin energiantarpeeseen? Jos oikein lasken, niin 40 megawatin teho riittää noin 7000 asukkaan kunnan energian kulutukseen.
Säätövoimana voi käyttää ihan hyvin vaikka kaasuturbiinivoimaa vesivoiman sijaan. Tosin Pohjoismaisessa sähköpörsissä säätövoimaa on lähes rajattomasti jo valmiiksi saatavilla.
Tekoaltaiden rakentamisessa on kysymys vain siitä, että voimayhtiöt saavat sillä tavoin tuotettua sähköä lisää vähän, mutta perkeleen halvalla. Tämä sitten jaetaan sähköyhtiön osakkaille omakustannushintaan (eli parille teollisuuslaitokselle) tai myydään perkeleen kalliilla kuluttajille ja jaetaan voitot omistajien kesken.
Heittäkääs joku Väyrysen ihailija jotain lukuja ja laskelmia kehiin siitä, kuinka monta euroa tyypillinen suomalainen säästää sähkölaskussaan siinä tapauksessa, että Suomi saadaan irti EU-jäsenyydestä ja Vuotos tuhottua tämän jälkeen tekoaltaalla. Eli antakaa palaa.
Itse väittäisin, että tämä kuluttajan sähkölaskussa näkyvä summa on nolla euroa vuodessa.
Vuotos lisäisi tuotantoa ja säätötehoa kaikilla alapuolisilla voimalaitoksilla. Niiden lisäksi Kemijokeen voitaisiin rakentaa kaksi uutta voimalaitosta. Energiantuotannon kannalta voitaisiin lisätä yhteensä noin 560 GWh/a, joka on lähes kaksinkertaisesti Rovaniemen vuotuinen sähkönkulutus.
---------------
>Purasjoki esittää myös kahden sähkön suurtuottajan (Fortumin ja Pohjolan Voiman) hallitseman valtakunnan kantaverkon omistajan Fingridin muuttamista valtioenemmistöiseksi.
FORTUM on myös Kemijoki Oy:n pääomistaja ja saa Kemijoen voimaloiden sähköstä käyttöönsä 63,7 prosenttia. Kemijoki Oy on keskinäinen yhtiö.<
>Tennilää<
---------
Korkein hallinto-oikeus löi Vuotos-hankkeelle yhden pisteen vuonna 2002 toteamalla hankkeen rikkovan EU-säännöksiä.
EU:n energiatavoitteen saavuttamiseen. Unionin päätös kolminkertaistaa uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä pakottaa Suomen hakemaan ratkaisua puun lisäksi tuuli- ja vesivoimasta.
Vuotoksen rakentaminen vaatisi vesilain muuttamista. Siellä oleva Natura-alue olisi poistettava ja tilalle haettava vastaavanlainen alue.
Vuotoksen altaan rakentaminen ei vaatisi valtiolta panostuksia tai tukea, koska sen toteuttaisi Kemijoki Oy. Yritys omistaa valtaosiltaan allasalueen.
Tekoaltaan rakentaminen edistäisi Lapin työllisyyttä rakentamisen aikana ja sen jälkeen. Valmistumisen jälkeen taas voimalaitosten kiinteistövero toisi tuloja alueen kunnille.
Vesivoimassa piilee 500 - 700 megawattitunnin energianlisäyksen mahdollisuus.
Tarkoitus pyhittää keinot. Nyt kun "Vaasan tuomarit" menivät halpaan.
Vai on hilseaivo lukenut muka Purasjoen selvityksen kilpailun lisäämiseksi sähkömarkkinoilla. Kaikkea sitä kuuleekin. Otsikossa jo hilseaivo kyselee meneekö ohi ja pakko vastata myönteisesti, että ohi näyttää hilseaivolla menneen kyseinen selvityskin.
Kyseisen selvityksen kantava idea oli kilpailun lisääminen. Tämä onnistuu hänen mukaansa sillä, että Suomeen rakennetaan Venäjältä 2 x 500 megawatin sähkökaapelit. Tämän lisäksi Purasjoki esitti, että Fortumin vesivoimalaitokset pitäisi pakkohuutokaupata muille toimijoille. Tämä koski myös niitä Kemijoki Oy:n vesivoimaloita.
Väyrysmielinen hänen Mauri Pekkarisen oppipoika Paula Lehtomäki tyrmäsi moiset suunnitelmat heti kättelyssä viime hallituskaudella. Tämähän on luonnollista, sillä Lehtomäkihän on Pohjola Voima -yhtiön sätkynukke.
Vesivoiman lisärakentamisen selvittämisen mahdollisuus oli vain pienen pieni sivujuonne kyseisessa Purasjoen selvityksessä.
> Energiantuotannon kannalta voitaisiin lisätä
> yhteensä noin 560 GWh/a, joka on lähes
> kaksinkertaisesti Rovaniemen vuotuinen
> sähkönkulutus
Eli sotket taas asioita miten sattuu. Et siis kykene erottamaan vajaalla älylläsi toisistaan Vuotoksen tekoaltaan voimalan tehoa ja Rovaniemen kaupunginkuluttamaa energian määrää toisistaan.
Sotket mukaan siis sen energian määrän mitä on mahdollista saada ihan ilman Vuotoksen tuhoamista ja vertaat sitä sitten vielä Rovaniemen asukkaiden pelkän sähkönkulutukseen ja unohdat muun heidän energiakulutuksesa.
> Vuotoksen rakentaminen vaatisi vesilain
> muuttamista. Siellä oleva Natura-alue olisi
> poistettava ja tilalle haettava
> vastaavanlainen alue.
Vesilaki on ehdoton este Vuotoksen rakentamiselle. Vaikka vesilaki saataisiinkin uudistettua sellaiseksi tulevien hallitusten aikana suomalaisten väyrysten voimin, että se mahdollistaisi uuden Vuotoksen luvan hakemisen, niin tämä ei riitä.
Natura-alue on sellainen, että sille ei voikkaan rakentaa muuta kuin pakottavista syistä jos se on välttämätöntä ihmisten terveyden suojelemiseksi ja jos muita vaihtoehtoja tuottaa energiaa ei Euroopasta löydy. Vasta jos nämä mahdottomat ehdot täyttyvät, niin siinä tapauksessa vahinkojen korvaamisen yhteydessä ruvetaan miettimään kompensaatiota.
Jos yhtään tuntisit yhteisöoikeutta ja EY-tuomioistuimen erittäin vakiintunutta oikeuskäytäntöä ja ymmärtäisit niiden aseman normihierarkiassa Suomen perustuslain yläpuolisina erittäin velvoittavina oikeuslähteinä, niin varmaan jopa sinun älylläsi varustettu vajukki ymmärtäisi, että siitä Vuotoksen ympäristökatastofin rakentamisesta ei voi tulla koskaan yhtään mitään ainakaan ennen kuin Suomi on eronnut EU-jäsenyydestä. Siinä ei auta vaikka Väyryset päättäisivät mitä ja vaikka kuinka Mauri yrittäisi pohtia asiaa sillä järjellä mitä hänelle on tukan alle suotu.
Hulluja ei saisi yllyttää, mutta en voi vastustaa kiusausta. Tuossa alla vielä vajukille oikeustieteen tohtori, ympäristöoikeuden professori Määtän näkemys asiasta.
"Ympäristöoikeuden asiantuntija ei usko Vuotokseen 20.10.2006
Suomen johtaviin ympäristöoikeuden asiantuntijoihin kuuluva professori Tapio Määttä tyrmää haaveet Vuotoksen altaan rakentamisesta. Joensuun yliopiston ympäristöoikeuden professorina toimiva Määttä toteaa, että vesilain muuttamisesta käyvästä keskustelusta on syntynyt harhaanjohtava kuva.
Hänen mukaansa Vuotosta ei saada rakenteille yhdellä vesilain pykälän muuttamisella, sillä Vuotokseen sisältyvät Kemihaaran suot on liitetty Natura-luonnonsuojelualueverkostoon EY-tuomioistuimen linjausten mukaisesti ja luonnontietellisin perustein."
Käydän sitten tarkastelemaan laveammalla pensselillä muitakin. Pohjoismaisen tuulivoiman osuu sähköstä voitaisiin nostaa kymmeneen prosenttiin (noin 40 000 GWh/a) ilman uutta säätövoimaa.
http://lib.tkk.fi/Diss/2004/isbn9513864278/
Suomen kohdalla se merkitsisi tuulivoimakapasiteetin nostamista noin 50 kertaisesti. Tämä on määritelty karkealla näppituntumalla ottaen huomioon muiden pohjoismaiden olemassaolevan kapasiteetin tuulivoimakapasiteetin. Pohjoismaissa tuulisähköllä tuotetaan pari prosennttia sähköstä ja Tanskan osuus tästä on 3/4.
http://www.tuulivoimayhdistys.fi/sisalto/eu-tilastot/eu_v2006_statistics/index_eu2006.htm
http://www.energia.fi/fi/tilastot/sahkotilasto/tuotanto/sahkontuotantoeuroopassa
Tanska tuotti vuonna 2004 tuulella noin 6,6 TWh. Tällöin Norja voisi tuottaa noin 10,9 TWh tuulisähköllä, Ruotsi 14.8 TWh ja Suomi 9,0 TWh. Yhteensä tämä olisi 41,3 TWh joten oikeassa haarukassa ollaan.
Noita Määttiä on tietyillä alueilla pilvinpimein. Tämä Määttä vain eräs heistä mielipiteineen.
Muistetaan että, ihmiset tekee lakinsa, ja ihmiset poistaa tai muuttaa lakinsa, kun tarve ilmenee. Ei se sen kummempaa ole.
Tämä Hassi/ Nikula laki vain tehtiin niin hämärästi. Sanottiin, mikä ei sitten pitänytkään paikkaansa. Se siitä.
Kehoittaisin käymäään alueella, ja siellä paikanpäällä katsomaan, mitä siellä on, ja mitä ei ole, mitä ei ole muuallakaan lapissa. Jos ja kun, jos käyty, niin sitten ollaankin paljon viisaampia, ei niin joilekkin poliittiset päämäärät ole hallitsevia.
Mutta jos ei alaa hallitseva, niin eipä sitten ole tuloksiakaan odotettavissa. Onko hänellä näin asian suhteen. Puhuu vain , kun niin puhuttu ja kirjoitettu vihreissä. Onko näin asian suhteen ?
Luoonnontietteellisin perustein kiellettiin Vuotos..niinkö. Kysyn mitä ne ovat, ihan paikan päällä katsoen. Annan vihjeen> ei siellä mitään ole< mikä ei estäisi vettä alueelle.
Moro. nyt kymmeneksi paikkaan C
Pelkkä kotimaisen lainsäädännön muuttaminen ei riitä. Koettaisit jo ymmärtää tämän yksinkertaisen asian.
Tarvitaan joko Natura sopimuksen uudelleen neuvotteleminen tai Suomen irtautuminen Euroopan unionista. Tämän toteuttamiseen joudut tuhlaamaan koko loppuelämäsi.
PS. Ihanko tosissasi uskot, että Hassi ja Nikula runnoivat vesilain läpi eduskunnassa? Entäs ne 197 muuta äänestyksiin oikeutettua edustujaa? Luuletko todella, ettei Lapin ympäristökeskus lähettänyt paikanpäälle ketään tutkijaa ja arpomalla valinneet alueella esiintyvä eliölajit?
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=240381&lan=FI
Alla on hieman tekstiä hallintoneuvos, EY-työtuomioistuimen tuomari, Kannisen kirjoituksesta yhteisöoikeuden asemasta Suomessa lakimies -lehdessä. Tässä yhteydessä en kertaa natura 2000 -statuksen asemaa yhteisöoikeudessa ja kompensaation mahdottomuutta Vuotoksen suhteen. Isketään niillä sitten hullu-Untoa myöhemmin kunhan ensin seuraavan sisäistää. Vai on se Määttäkin vain joku tavallinen kaveri ja muuten vain lämpimikseen mielipiteitä laukoo? :) Miksi joka ikinen muukin ihminen joka ymmärtää yhteisöoikeutta ajattelee ihan samalla tavalla? :)
Onneksi meillä on täällä palstalla Unton tapainen oikeustieteen guru ja auktoriteetti, joka osaa kertoa meille tyhmemmille miksi koko muu maailma on väärässä ja Väyrynen oikeassa oppipoikineen tuossaa asiassa. :)
"Lakimies 7–8/2003 s. 1253–1272
Yhteisöoikeuden soveltaminen
Heikki Kanninen
EY-oikeuden soveltamisesta korkeimmassa
hallinto-oikeudessa
Eräitä kokoavia havaintoja kymmenen vuoden
soveltamiskäytännön jälkeen
...
Myös eräissä uusissa jäsenvaltioissa yhteisön oikeuden keskeisten perusteiden huomioon ottaminen tuomioistuimissa on aiheuttanut periaatteellisia ongelmia. Ne rajoittunevat kuitenkin lähinnä yhteisön oikeuden ja kansallisen perustuslain väliseen suhteeseen. Jos EY-oikeuden ja kansallisen oikeuden suhteesta ei ole säädetty nimenomaisella tavalla kansallisessa perustuslaissa tai muussa säädöksessä, on kansallisten tuomioistuinten asema samalla sekä vaikeampiettä tärkeämpi EY-oikeuden tehokkaassa täytäntöönpanossa jäsenvaltiossa. Kansallisten tuomioistuinten suhtautumista EY-oikeuteen voidaan arvioida myös sillä perusteella, miten tuomioistuimet ovat käyttäneet oikeutta ja
osaksi velvollisuutta tehdä ennakkoratkaisupyyntö EY:n tuomioistuimelle. Tämän
arviointi on toisaalta vaikeata ottaen huomioon, että myös velvollisuuteen tehdä ennakkoratkaisupyyntö sisältyy monia harkintaan vaikuttavia tekijöitä. Tunnettu on Ranskan Conseil d’État’n aikaisempi varauksellinen asenne tässäkin
kysymyksessä Conseil d’État’n turvauduttua hyvin laajasti acte clair -teoriaan.
Suomen hallitusmuotoon ja uuteen perustuslakiin ei sisälly säännöstä yhteisön oikeuden suhteesta kansalliseen oikeuteen. Tällaista säännöstä ei ole
myöskään laissa Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimukseneräiden määräysten hyväksymisestä (1540/1994). Liittymislaki on niin sanottu blankettilaki, jossa lausutaan, että liittymissopimuksen ja siinä mainittujen
Euroopan unionin perustana olevien sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat voimassa »niin kuin siitä on sovittu». Liittymislaki on säädetty supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Säännöstekstien tasolla yhteisön oikeuden suhdetta kansalliseen oikeuteen ei ole järjestetty nimenomaisella tavalla, vaikka muodollisesti liittymislaista voidaan johtaa yhteisön oikeuden
omaksuminen sellaisenaan. Tämä asiantila olisi voinut aiheuttaa ongelmia tuomioistuimissa. Itse asiassa hallituksen esityksessä Eduskunnalle Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
(135/1994 vp) myönnetään tämä ongelmallisuus, kun siinä muun ohessa lausutaan, että ensisijaisuuskysymyksen ratkaiseminen jää viime kädessä tuomioistuimille (s. 23).
Monet seikat ovat vaikuttaneet siihen, ettei periaatteellisia ongelmia ole ollut. Suomen liittyessä Euroopan unioniin kaikki nykyiset EY-oikeutta koskevat keskeiset periaatteet (mukaan lukien jäsenvaltion korvausvastuu) olivat jo
saaneet suhteellisen selkeän ilmauksensa EY:n tuomioistuimen oikeuskäytännössä. Suomi tiesi tältä osin sen, mihin se liittyi ja sitoutui. Hallituksen esityksessä 135/1994 vp oli avoimesti selostettu nämä periaatteet. Suomi oli jo vuoden
1994 alusta kuulunut Euroopan talousalueeseen, jossa oli omaksuttu pitkälti EY-oikeuden periaatteet. Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sopimuksen soveltamisesta annettu laki (1504/1992) sisälsi nimenomaiset säännökset muun ohessa ETA-sopimuksen etusijasta ja EY-direktiivin välittömästä vaikutuksesta (liittymislain 2 §). Tuskin oli siten yllättävää, että suomalaisen tuomioistuimen ensimmäinen päätös etusijan antamisesta EY-normille suhteessa kansalliseen parlamenttilakiin ei herättänyt suurempaa huomiota. Tämä korkeimman hallinto-oikeuden päätös
31.12.1996 (KHO 1996 B 577) koski arvonlisäverolain ja EY-direktiivin suhdetta.
Päätöslauselmassa puhutaan direktiivin mukaisen tulkinnan soveltamisesta arvonlisäverolain säännösten estämättä."
Arvonlisäveroakin jo kirjoituksessasi, kas kun ei lentoveroakin. Noita voi noin tempaista...mutta kerro itse, mitä tiedät.
Nyt hallitus tai muu elin pohtii Vuotosta, miten saadaan vaikka muutettua Natura toiseen alueeseen. Se olisi noin helppoa muutos. Lääniä kun riittää lapissa. Samat ötökät ja linnutkin löytyy. Kasvitkaan ei poikkea mitenkään.
Olet pihalla kopioinesi. Ota seuraavaksi vihreitten sivulta kopioita, vaikka ylioppilaan tekstiä, puhu sitä vaikka kirkon pöntössä, jos siltä tuntuu, ja hyvältä ennenkaikkea. Muttei se asiaa muuta miksikään. Vaikka kaksoisvoltti taaksepäin kerien vielä päälle hihkaisun kera.