Ihmetelkää tosiaan, miten vedettiin höplästä
------------------
Kemijoen valuma-alueen vedet ovat padotut. Patoaltaisiin kerätään tulvavedet ja altaisiin saostuvat vesien mukanaan tuomat orgaaniset ja epäorgaaniset hiukkaset. Siten tulvavesien patoaminen puhdistaisi Kemijoen valuma-alueen vesiä, jos allastamista jatkettaisiin.
On esitetty ihmeellisiä väittämiä siitä, miten Kemijoen sivuhaarojen, Vuotoksen, Koutelojoen ja Jaurujoen, patoaminen tuhoaisi alkuperäisen luonnon, saastuttaisi Perämerellä Ruotsin rannikon ja olisi huono vaihtoehto Rovaniemen Saarenkylän tulvasuojeluksi.
Vuotoksen suunniteltuun altaaseen vettä tuovat joet virtaavat lähinnä Sallasta päin, missä jokien varsilla on ollut aikoinaan maanviljelystä ja karjataloutta. On tärkeä huomata, että tämä Vuotoksen valuma-alue, johon allasta on suunniteltu, on kokonaan erisuunnassa kuin ns. Kemihaaran suojellut suot. Viime viikkoina heränneen keskustelun tiimoilta, missä Vuotos on rinnastettu Kemihaaraan, tuli mieleeni esittää kanssaeläjilleni asiaan liittyviä tosiasioita.
No tietenkin maaeläimet muuttavat hiljakseen muualle lähiympäristöön. Vesieläimet ja linnut löytävät altailta uusia elinmahdollisuuksia. Samoin hyönteismaailma nousee uuteen kukoistukseen. On tietenkin ilmeistä, että jotkin hyönteiset eivät altaissa viihdy, mutta tilallehan tulee yllin kyllin toisia lajeja. Allastaminen ei siis tuhoa luontoa, vaan muuttaa sitä.
Vihreä ideologia vaalii pelkästään ns. alkuperäistä luontoa ja unohtaa siinä jopa kehitysopin ja mutaatioiden välttämättömyyden lajien säilymisen kannalta meistä tavallisista tallaajista puhumattakaan. Vuotoksen yhteydessä luetellaan sellainen määrä niin ihmeellisiä luonnonarvoja, että tuon alueen luulisi olevan aivan vertaansa vailla olevan alkuperäisluonnon keitaan kaikkine harvinaisine lajeineen. Hänen, joka ylistää Vuotoksen kauneutta ja luonnonarvoja pitää mennä käymään paikan päällä toteamassa todellinen tilanne. Luonnon maisemia ja jopa monimuotoisempikin kuin Vuotoksen alueella on riittää kyllin Koillis-Lapissakin. Koivulettoja on kaikilla niillä suoalueilla, missä kallioperässä on ravinteikkaita kivilajeja kuten esimerkiksi karbonaattikiviä.
Perämeren saastuminen Ruotsin rannikolla on varmaankin enemmän ruotsalaisten oman teollisuuden tuottamaa kuin Suomesta tulevien päästöjen, sillä virtaukset eivät vie Perämeressä mitään täältä länteen vaan etelään. Ajatelkaapa sitä matkaa, minkä matkan Vuotoksen alueelta lähteneen saastukkeeksi epäillyn humuspartikkelin pitää kulkea, jotta se saavuttaisi Perämeren. Matka on lähemmäs 300 km ja eiköhän Vuotoksen mahdolliset vaikutukset pysähdy totaalisesti Kemijärveen. Ainakaan sen jälkeen ei ole millään erotettavissa mahdollisia saastukkeita toisistaan. Saostusaltaita sitten riittää aina Kemijoen suulle saakka, joten jokiuoma on ikään kuin sarja dekantoimisia, joissa altaiden pohjiin kertyneestä sakasta erottuu puhtaampi vesi. Altaiden kautta kiertänyt jokivesi on ainakin yhtä puhdasta kuin aiemminkin. Siten se takuulla täyttää pintavesien puhtautta koskevat vaatimukset. Tosin Ruotsin ympäristöministeri tiesi sen kuuluisan KHO:n äänestyspäätöksen edellä Tukholmasta käsin, että Perämeri saastuu ainakin Ruotsin rannikolla. Tässä asiassa minusta on vaikuttanut oudolta se asia, että Vuotoksen alueen pitäisi luonnostaan perin saastunutta. Sillä vain siten saasteet voisivat myrkyttää alisen Kemijoen ja sitten Perämeren veden.
Toivon, että asiasta keskusteltaisiin todellisten tulosten perusteella. Vuotosta on arvosteltu vetoamalla tutkimukseen, jonka mukaan Perämeren vesi pilaantuisi altaan rakentamisella. Sitten on vedottu tuohon KHO:n äänestyspäätökseen. Lopulta on sitten todettu Natura 2000-säädösten olevan niin kimurantteja, etteivät ympäristöprofessoritkaan niitä ymmärrä.
------------------
Kemijoen valuma-alueen vedet ovat padotut. Patoaltaisiin kerätään tulvavedet ja altaisiin saostuvat vesien mukanaan tuomat orgaaniset ja epäorgaaniset hiukkaset. Siten tulvavesien patoaminen puhdistaisi Kemijoen valuma-alueen vesiä, jos allastamista jatkettaisiin.
On esitetty ihmeellisiä väittämiä siitä, miten Kemijoen sivuhaarojen, Vuotoksen, Koutelojoen ja Jaurujoen, patoaminen tuhoaisi alkuperäisen luonnon, saastuttaisi Perämerellä Ruotsin rannikon ja olisi huono vaihtoehto Rovaniemen Saarenkylän tulvasuojeluksi.
Vuotoksen suunniteltuun altaaseen vettä tuovat joet virtaavat lähinnä Sallasta päin, missä jokien varsilla on ollut aikoinaan maanviljelystä ja karjataloutta. On tärkeä huomata, että tämä Vuotoksen valuma-alue, johon allasta on suunniteltu, on kokonaan erisuunnassa kuin ns. Kemihaaran suojellut suot. Viime viikkoina heränneen keskustelun tiimoilta, missä Vuotos on rinnastettu Kemihaaraan, tuli mieleeni esittää kanssaeläjilleni asiaan liittyviä tosiasioita.
No tietenkin maaeläimet muuttavat hiljakseen muualle lähiympäristöön. Vesieläimet ja linnut löytävät altailta uusia elinmahdollisuuksia. Samoin hyönteismaailma nousee uuteen kukoistukseen. On tietenkin ilmeistä, että jotkin hyönteiset eivät altaissa viihdy, mutta tilallehan tulee yllin kyllin toisia lajeja. Allastaminen ei siis tuhoa luontoa, vaan muuttaa sitä.
Vihreä ideologia vaalii pelkästään ns. alkuperäistä luontoa ja unohtaa siinä jopa kehitysopin ja mutaatioiden välttämättömyyden lajien säilymisen kannalta meistä tavallisista tallaajista puhumattakaan. Vuotoksen yhteydessä luetellaan sellainen määrä niin ihmeellisiä luonnonarvoja, että tuon alueen luulisi olevan aivan vertaansa vailla olevan alkuperäisluonnon keitaan kaikkine harvinaisine lajeineen. Hänen, joka ylistää Vuotoksen kauneutta ja luonnonarvoja pitää mennä käymään paikan päällä toteamassa todellinen tilanne. Luonnon maisemia ja jopa monimuotoisempikin kuin Vuotoksen alueella on riittää kyllin Koillis-Lapissakin. Koivulettoja on kaikilla niillä suoalueilla, missä kallioperässä on ravinteikkaita kivilajeja kuten esimerkiksi karbonaattikiviä.
Perämeren saastuminen Ruotsin rannikolla on varmaankin enemmän ruotsalaisten oman teollisuuden tuottamaa kuin Suomesta tulevien päästöjen, sillä virtaukset eivät vie Perämeressä mitään täältä länteen vaan etelään. Ajatelkaapa sitä matkaa, minkä matkan Vuotoksen alueelta lähteneen saastukkeeksi epäillyn humuspartikkelin pitää kulkea, jotta se saavuttaisi Perämeren. Matka on lähemmäs 300 km ja eiköhän Vuotoksen mahdolliset vaikutukset pysähdy totaalisesti Kemijärveen. Ainakaan sen jälkeen ei ole millään erotettavissa mahdollisia saastukkeita toisistaan. Saostusaltaita sitten riittää aina Kemijoen suulle saakka, joten jokiuoma on ikään kuin sarja dekantoimisia, joissa altaiden pohjiin kertyneestä sakasta erottuu puhtaampi vesi. Altaiden kautta kiertänyt jokivesi on ainakin yhtä puhdasta kuin aiemminkin. Siten se takuulla täyttää pintavesien puhtautta koskevat vaatimukset. Tosin Ruotsin ympäristöministeri tiesi sen kuuluisan KHO:n äänestyspäätöksen edellä Tukholmasta käsin, että Perämeri saastuu ainakin Ruotsin rannikolla. Tässä asiassa minusta on vaikuttanut oudolta se asia, että Vuotoksen alueen pitäisi luonnostaan perin saastunutta. Sillä vain siten saasteet voisivat myrkyttää alisen Kemijoen ja sitten Perämeren veden.
Toivon, että asiasta keskusteltaisiin todellisten tulosten perusteella. Vuotosta on arvosteltu vetoamalla tutkimukseen, jonka mukaan Perämeren vesi pilaantuisi altaan rakentamisella. Sitten on vedottu tuohon KHO:n äänestyspäätökseen. Lopulta on sitten todettu Natura 2000-säädösten olevan niin kimurantteja, etteivät ympäristöprofessoritkaan niitä ymmärrä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kuka oikein valehtee siinä, ettei vesiallas peittäisi alleen suoaluetta, eikä tällöin alapuoliseen vesistöön vapautuisi orgaanisia aineita? Juuri tähän seikkaan korkeimpien oikeusasteiden kielteinen kanta perustui.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=178876&lan=FI
Onko tämä mätäkuun juttu, kun vihjaillaan, ettei paikanpäällä olisi tehty kartoituksia eikä alueella tosiassa ole luontoarvoja?
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=240381&lan=FI
http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/finiba/finiba-92-alueet.shtml#920253
http://personal.fimnet.fi/luonto/vapaavuotos/uusivaisanen.htm#index.html
Kirjoittaja ei ilmeisesti tiedä mihin kohtaan Kemijoki laskee Perämerellä ja tunne Coriolis voiman vaikutusta virtausuuntaan. Vasta Ruotsin Itärannikolla virtaus kulkee etelään, virraten ensin Suomen Länsi-Rannikkoa pitkin ja kunnes vastaan tulee Perämeren Pohjois-Ranikkoa, jolloin maantieteellinen estä kääntää virtauksen länteen.
Yllä oleva kirjoitus on niin uskomattomalla tavalla tunnettujen tosiasioiden vastainen.
Keskusta saa muiden Ahon hallituspuolueiden ohella syyttää Natura säädösten sekavuudesta itseään. Iso osa EU sopimuksista hyväksyttiin vuosien 1991-95 aikana. Väyrynen oli aikoinaan tekemäsä melkoista ympäristötekoa.
http://www.satuhassi.net/puheet/harmala030406.htm
Tunnen alueen, jopa erittäin hyvin, ja tiedän myös missä Kemijoki liittyy Perämereen. Siinä ei ole vajetta tietämyksessä. Senkin tiedän että oikeus äänesti Hassin ja Nikulan esityksestä.
Sekin vielä tuttu-juttu, miten eräs alantutkija sanoi, ettei kukaan tiedä parinvuoden jälestä, tuleeko "päästöjä" nyt suona ym., tai sitten altaana...niin kukaan ei tiedä tätä.
Allas mm. ja alapuolinen allas kerää tehokkaasti pohjaan kiinni alku liikkeet aineilla. Jo maalaijärkikin sen tietää.
Kehoittaisin edellen herraa käymään alueella ja viisasteleen sitten. Sano sitten missä siellä on mitäkin. Huomaat ettei mitään olekkaan, jujua oli suurimmaksi osaksi, ja siksi meni mm. äänestykseen, kun osa tuomareista oli perillä todellisuudesta...yksi pointi vain näin.
......
Selvästi et ole asioista perillä, kirjoitat vain muiden kirjoittamaa. Ei noin asioita hoideta. Ja jos hoidetaankin, sitten joskus maksetaan sitten enenmmän.
Nyt. jopa huudetaan osaamista hirveästi Suomeen. Pitäisi jo v2007 taitaa.
Opi ja omaksu, käy alueella, pohdi sitten lisää...siis ihan itse.
Vihreät nyt jujutti itsekutakin. Kas kun ei ilmasto olisi lämmennyt suomessa Vuotoksen takia.
Mitäs sieltä Vuotokselta sitten löytyykään? Alla muutama kohokohta. Kenties teksti on tutunnäköistä sinulle jo jostain yhteydestä aiemmin.
:)
" Kyseessä on laaja suo- ja suurjokialue, arvokas kokonaisuus Suomessa ja yksi harvoista koko maailmassa.
Kemihaaran suoalue tayttää SPA-kriteerit ja sisältyy BirdLifen IBA-ehdotukseen 1997.
Alueella on lintudirektiivin lajeja 21 kpl pesivänä, muutto- sekä ruokavieraina 8 lajia.
Vuoden 1994 aikana alueella tavattiin 10 valtakunnallisesti uhanalaista lajia.
Alue täyttää lintujen suhteen selkeästi ja monipuolisesti Natura 2000-alueen kriteerit:
- alue on boreaalisen alueen linnuston suhteen lintulajistoltaan edustavin alue Suomessa
- alueella pesii Suomen/EU:n suojelun kannalta tärkeitä, soita suosivia lajeja suurimpia määriä Suomessa
- alue on Suomen parhaita kahlaajien pesimäalueita
- alue on erittäin edustava metsälinnuston suhteen
Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 19.5.98 (asia C-3/96) Alankomaiden Kuningaskunnalle perustelee tuomion "... jäsenvaltion on osoitettava erityissuojelualueiksi kaikki ne kohteet, jotka lintutieteellisiä arviointi- perusteita soveltaen vaikuttavat sopivimmilta kyseisten lajien suojeluun"
Allalueteltujen Lintudirektiivin I liitteessä mainittujen lintujen pesimäalueena Kemihaaran suoalue on lintutieteellisten kriteerien perusteella (IBA Suomi) paras, toiseksi paras tai yksi parhaista koko Suomessa:
- kurkia pesii enemmän kuin missään muualla luotettavasti tutkitulla alueella Suomessa
- uiveloita pesii enemmän kuin millään muulla alueella Suomessa
- sinisuohaukkoja pesii toiseksi eniten Suomessa
- Suomen tärkeimpiä vaarantuneeksi luokitellun muuttohaukan pesimäalueita.
Alueella on 12 luontodirektiivissä mainittua luontotyyppiä ja 3 kasvilajia, ja valtakunnallisesti uhanalaisia kasvi- ja sienilajeja on löytynyt 13 ja eläinlajeja viisi.
...
Mikäli Vuotoksen allas rakennetaan, tuhoutuu Kemihaaran suoalue, esimerkiksi alueelta arvioidaan häviävän n. 45 000 lintuparia, jos altaan saarille asettuisi n. 4500 paria ja rannoille 3500 paria."
Käy alueella, ole sitten viisaampi.
Linnut lentää sen 10 km toiseen kohtaan, ja muut elävät siirtyvät suurimmaksi osaksi pois. Alueelle jota samaa 10 km päässä. Ei se sen kummempaa ole.
Kasveja just samoja muuallakin lapissa, sekään ei ole mikään este.
Jos Krokotiilejä olisi nekään ei kyttyrää tykkäisi lisävedestä. Hirvet ja porot osaa siirtyä 10 km jos on tarve.
mm. Kurjet osaavat löytää uuden alueensa siitä lähistöltä.
Melkoista potaskaa. Näkee että poliittinen väri taustalla , ja täysin alueen ja asian ymmärtämättömyys.
Niin oletko käynyt katsomassa paikkoja alueella. Näkee heti ettet.
Käy...viisastu!
Siinä on muutama kuva väyrysen ihailijalle siitä, miltä Vuotoksen alue tulisi näyttämään tekoaltaan rakentamisen jälkeen. Kuvat on otettu Kemijoki Oy:n säännöstelemältä Kemijärveltä. Alla on pari lainausta tutkimuksesta, josta selviää millainen lääseikkö Kemijärvi sivujärvineen nykyään on säännöstelyn seurauksena.
Ei kyllä kannata ihmetellä miksi ihmiset ja työpakatkin häipyvät Kemijärven kaupungista moisen jätealtaan ikeen alta.
http://personal.fimnet.fi/luonto/vapaavuotos/ilmarapa1.htm#index.html
http://personal.fimnet.fi/luonto/vapaavuotos/erkinranta.htm#index.html
"SY58/2006 Kemijärvestä padoilla eristettyjen järvien nykytila ja kunnostusvaihtoehdot"
Veden fysikaalis-kemiallinen laatu
"Vuosien 1995–2004 keskimääräisen fosforipitoisuuden (58 μg/l) perusteella Kostamojärvi voidaan luokitella käyttökelpoisuudeltaan luokkaan välttävä."
"Kostamojärvi on a-klorofyllipitoisuuksien perusteella rehevä. Varsinkin 1990-luvun
puolenvälin jälkeen tuotantokauden a-klorofyllipitoisuudet (n=1) ovat olleet
hypertrofiaa eli ylirehevyyttä osoittavalla tasolla (Kiviniemi 2000a)."
"Vuosina 2003 ja 2004 sinileviä on
havaittu runsaasti (PSV-Maa ja Vesi 2005)."
....
Luusuanjärvi ja Neitilän allas
Happipitoisuus
"Syvänteen (näytteenottopiste L4) alusvesi on ollut täysin hapetonta kevättalvella
2005. Aikaisempina vuosina näytteenottoa ei ole ulotettu alusveteen asti, joten
pohjanläheisen vesikerroksen happitilanteesta ei ole tarkkaa tietoa. Vuosina 2003 ja
2004 happitilanne on selvästi heikentynyt jo 4 metrin syvyydeltä otetussa näytteessä
ja siten voidaan olettaa, että happipitoisuus lähellä pohjaa on sitäkin huonompi.
Alusveden alentunut happipitoisuus johtunee osittain altaiden heikosta veden vaihtuvuudesta."
"Klorofylli-a
Luusuanjärvellä levätuotannon määrää kuvastavat a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet
tuotantokausina 1995–2004 alle 10 μg/l eli lievästi rehevien vesien tasoa"
"Esimerkiksi tuotantokausina 2003 ja 2004 Pöyliöjärven elokuun a-klorofyllipitoisuudet
ovat olleet rehevien vesien tasolla, yli 20 μg/l. Pääasiassa a-klorofyllipitoisuudet
ovat olleet käyttökelpoisuusluokaltaan tyydyttävää tai välttävää tasoa
(kuva 3.19)."
"Tarvaslampi
Happipitoisuus
Tarvaslammella on tehty tarkennettu happikartoitus kevättalvella 2005 (kuva 3.27).
Kaikissa kolmessa näytteenottopisteessä alusvesi on ollut täysin hapetonta. Myös pintaveden
(1 m) happitilanne on ollut tällöin heikko (
> Linnut lentää sen 10 km toiseen kohtaan, ja muut
> elävät siirtyvät suurimmaksi osaksi pois.
> Alueelle jota samaa 10 km päässä. Ei se sen
> kummempaa ole.
>
> Kasveja just samoja muuallakin lapissa,
> sekään ei ole mikään este.
Tuo kertookin kaiken tarpeellisen ajattelusi ja tietämyksesi tasosta. Luonnonsuojelukohteita saa sinusta tuhota vapaasti, sillä linnut ja muut suojellut eläimet ja luontotyypit väistävät alta pois ja löytävät helposti vastaavan asuinpaikan tilalle?
:)
Eikö sitä vettä riitä sinulle asti ilman ympäristörikoksia? Eikö sinun kannattaisi laittaa vaikka sanko täyteen märkää betonia, tunkea koivet siihen, odottaa sen kuivumista ja hypätä Itämereen? Sinun kaltaisiasi tolloja väyrysen kannattajia on tuppukylät puolillaan. Kaltaisiasi tolloja huru-ukkoja löytyy valitettavasti lisää tilalle vaikka sinusta maailma pääsisikin eroon.
Maailmassa on kuitenkin paljon sellaista korvaamatonta ja ainutlaatuista jota ei niin vain voi tuhotakkaan ilman että sen lopullisesti menettää.