"No taxation without representation", päättivät yhdysvaltalaiset 1700-luvulla huomatessaan että maksavat veroa Ison-Britannian valtiolle ilman että Uuden Manterren asukkailla oli yhtään edustajaa Britannian ylä- tai alahuoneessa.
Mm. piispa Mikko Heikka on ajanut ajatusta, että ateistienkin pitäisi pysyä kirkon maksavina jäseninä, kun kirkko on niin hyvä asia. Uskon vahvuutta tai olemassaoloa ei tultaisi tarkistamaan niin kauan kun rahaa tulee, lupasi Heikka.
Pitäisikö nyt kirkollisveroa maksavien ateistien saada rahoilleen vastinetta eli edustus kirkolliskokouksiin ja seurakuntaneuvostoihin? Menisikö vaalissa läpi täysateistisella ohjelmalla?
Kuka puolustaa ateistien etuja kirkon demokraattisessa hallinnossa?
Mm. piispa Mikko Heikka on ajanut ajatusta, että ateistienkin pitäisi pysyä kirkon maksavina jäseninä, kun kirkko on niin hyvä asia. Uskon vahvuutta tai olemassaoloa ei tultaisi tarkistamaan niin kauan kun rahaa tulee, lupasi Heikka.
Pitäisikö nyt kirkollisveroa maksavien ateistien saada rahoilleen vastinetta eli edustus kirkolliskokouksiin ja seurakuntaneuvostoihin? Menisikö vaalissa läpi täysateistisella ohjelmalla?
Kuka puolustaa ateistien etuja kirkon demokraattisessa hallinnossa?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei kirkko ole viiteenkymmeneen vuoteen kysellyt jäsentensä uskonnollisuuden perään, kunhan maksavat.
Ateistiset yrittäjäthän jo kuuluvatkin kirkkoon, tai ainakin maksavat sille. Yrittäjille kuuluu joko määräosuus kirkon hallinnossa tai rahastuksen lopettaminen. Tuttu muslimiyrittäjä paikallisessa ev.lut. kirkkoneuvostossa olisi niin hupaisa ajatus, että melkein katuu, ettei voi äänestää. :D
Tottakai kirkon leivissä on töissä ateisteja. Minä itsekin toimin kirkon töissä hautausmaalla sen kunnossapidossa. Paikallinen kappalainen on maltillinen ateisti. Emme me siitä jaksa mitään haloota pitää, koska ymmärrettävästi haluamme pitää työmme. Nykyaikana ei ole helppoa saada vakituista työtä tällä alalla ja olen valmis maksamaan kirkollisveron siitä että voin tehdä tätä työtä.
että seurakuntien työtekijäksi ei pääse jos ei ole kirkon jäsen. Aikoinani kun hain kesätöihin hautausmaalle, oli ensimmäinen kysymys, että kuulutko kirkkoon. Liekö ihan laillistakaan?
kyseessä on virka. Jos pelkkä työ, niin sitten ei ole. Joten seurakunnat ovat perustaneet puutarhanhoitajan "virkoja" ym. :) Semmoista se kaksinaismoralismi on...
olemassa kolmen kuukauden mittaisia hautausmaatyöntekijöiden virkoja? Huh, huh!
ja valehtelet. Tietysti siksi, että keskustelua syntyisi,vaan liian on heppoiset juttusi.
Mitä on "maltillinen ateisti", jollaiseksi seurakuntanne kappalaista kehut. Taitaa olla vain vasemmistolaisesti ajatteleva ja vedät omat johtopäätöksesi.
Sitäpaitsi, kun katson kirkollista Kotimaa-lehteä, näen paljon työpaikkoja teille kumpaisellekin, joten enpäs usko sitäkään, että töitä ei olisi.
oliko kirkkoon kuulumisen kysyminen työhönottamisperuste, saattoi olla vain yleisestä kiinnostuksesta johtuva. Kyseleväthän ne haastattelijat vaikka mitä.
yleistä jutustelua, vaan minulle ilmoitettiin selvästi, että jos en kuulu kirkkoon en pääse kesätöihin. Se oli nimenomaan se peruste.
mutta ihmettelen kyllä miksi ateisti maksaisi kirkollisveroa. Vaikka kyllä ateistien rahaa kuitenkin kirkon touhuihin uppoaa muuta kautta.
ehdokkaaksi pääsemisen ehto on, että henkilö on "tunnettu kristillisestä vakaumuksestaan". Eli julkiateisteille seinä vastaan aivan heti, vaikka olisikin kirkon jäsen.
Eli Mikko Heikka puhuu aivan puhdasta sontaa. Todellisuudessa hän haluaa tiukasti pitää kirkon uskovaisten vallassa, mutta ateistien rahat kiinnostaisivat kovasti.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Nuorisobarometri Kaksi kolmasosaa nuorista uskoo Jumalaan/1135222096427
Seurakuntien nuorten luottamushenkilöiden asenteista tehty selvitys tuli myös julki torstaina. Luottamushenkilöiden tärkeimpinä ominaisuuksina nuoret päättäjät pitävät halua palvella seurakuntaa ja hyviä sosiaalisia taitoja. Ne ovat tärkeämpiä kuin kokemus seurakunnasta, usko Jumalaan, aktiivinen toiminta seurakunnassa tai se, että on moraalisesti esimerkillinen ihminen.
Tiedot perustuvat Kirkon tutkimuskeskuksen keväällä tekemään kyselyyn, joka tehtiin edellisissä seurakuntavaaleissa valituille alle 29-vuotiaille luottamushenkilöille. Alle kolmikymppisiä oli valituista silloin kuusi prosenttia.
Seurakuntavaaleissa on ehdokkaana myös ihmisiä, jotka janoavat tulevaisuudessa kaupungin- tai kunnankaltuustoihin. Saavat naamansa tutuksi ensin kirkkovaltuustossa. Puolueetkin haluavat oman edustuksensa kirkkovaltuustoon. Jos ei riittävän kristittyä ehdokasta löydy, niin etsitään sopivin. Olen nimittäin ihmetellyt joitakin ehdokkaita, jotka eivät ole tunnettuja kristillisestä vakaumuksestaan sen kummemmin, kuin mistään muustakaan uskontoon liittyvästä vakaumuksestaan.