Mielestäni on melko kummallista, että vielä niin moni nykyajan ihminen tuntee tarvetta rakentaa kuvitelma toimiamme seuraavasta ja arvioivasta jumalasta, joka sitten palkitsee hyvät teot ja jeesuksen tunnustamisen taivaspaikalla ja tuomitsee pakanat helvetin liekkeihin. Lause "usko on uskoa" on yleinen argumentti uskovaisten keskuudessa, mutta ihmettelen edelleen miksi uskon perusteita ei sovi kyseenalaistaa. Kyllähän ihminen pohtii myös käytännön toimiensa syitä ja niiden suhdetta ympäröivään maailmaan. Ihmiset eivät sokeassa uskossaan kykene omaan ajatteluun vaan rakentavat turvallisuuden tunteen nojaamalla toisten valmiiksi muovaamaan oppijärjestelmään ja omaksuvat sen sisällön totuutena. Mielestäni kypsä ihminen kykenee hyväksymään myös maailmaan kuuluvan epävarmuuden ja hyväksymään sen tosiasian, että kaikkiin kysymyksiin ei ole vastausta. Toisaalta on inhimillistä täyttää näiden vaikeiden kysymysten jättämä epävarmuus henkilökohtaisella fantasialla ja löytää oman olemisen varmuus jonkin ulkoisen huolehtijan suuremmasta suunnitelmasta. Olisi kuitenkin samalla myös hyvä ymmärtää, että tällä uskolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa (paitsi oman kuvitellun) ja ottaa vastuu omasta elämästään. Ihmisen tulisi kyetä itsenäiseen ajatteluun ja muodostamaan omat moraalisääntönsä suhteessa yhteisön tapoihin ja lakeihin. Minulle kenenkään usko ei sinällään ole ongelma, mutta kriitisen ajattelun puute ja sokea heittäytyminen mielivaltaisten kuvitelmien valtaan jaksaa kyllä ihmetyttää.
Oman uskon kyseenalaistaminen?
Ajattele
15648
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ihmiselle on ominaista pelokkuus, jota lievittää mikä tahansa asia, minkä hän omaksuu ohjenuorakseen elämässä. Ohjenuorana voi olla vaikkapa kristinusko tai ateismi, siis mikä tahansa aate johon voi tarttua, kun elämä horjuttaa.
Ongelmia syntyy kun omaa ohjenuoraa aletaan pakottamaan muille.
Eli siihen ei oikein voi turvautua. Muutama ateistikin kyllä tuputtaa yhtälailla näkemystään kuin uskovainen jumalaansa. Kuitenkin pidän ateismia varteenotettavampana nykyisten tietojeni pohjalta.
Humani
Kannattaisikohan sinun perehtyä paremmin muiden tapoihin uskoa, ennen kuin yleistät oman käsityksesi. Omassa mielikuvitusmaailmassasi näytät sinäkin elävän.
Heitätkö muutaman kohdan näistä "muiden tavoista uskoa" niin voidaan keskustella. Mielestäni persoonalliseen jumalaan uskominen on melko mielivaltainen ajatus. Samoilla perusteilla voisin uskoa Halinalle-maahan, jossa pilvet on pehmoisia ja nallet mukavia.
Toden totta osuit naulankantaan kommentissasi. Useinhan kiihkoateistit taistelevat oman mielikuvituksensa rakentamaa kristittyä vastaan ja yleistävät vielä tämän koskemaan kaikkia kristittyjä.
..vastausta. Mikä on mielestäsi oikea kuva kristittyjen uskosta jos oma kuvaukseni menee äärimmäisyyksiin. Olen ymmärtänyt, että kristinuskon keskeinen ajatus on nimenomaan persoonallinen jumala, joka armahtaa tai tuomitsee ja on osallinen muutenkin maailman tapahtumiin. Tämän lisäksi kristityt pohjaavat moraalinsa ja maailmankuvansa raamattuun, joka on ihmisen kirjoittama kirja kuten Halinalletkin.
laitan sellaisen ajatelman, että jos tuo lähi-idästä tullut uskonto ei vaikuttaisi Suomessa nykyisin, niin mitenkä mahtaisi mennä esimerkiksi valtiopäivien avajaiset. Millainen meininki, keitä palvottaisiin, mitä loruja laulettaisiin. Olisiko Ukko-ylijumalaa, Ilmatarta sun muita? Mikä mahtaisi olla juhlapuhujan sanoma?
..on hyvä myös muistaa, että kristinusko on tosiaan tuotu tänne muualta ja pakanoita vainottu sen seurauksena. Olisi kyllä todella mielenkiintoista tietää miten alkuperäisuskonnot/uskomukset olisivat kehittyneet ajan saatossa. Arvelen kuitenkin, että niiden mahti olisi pikkuhiljaa väistynyt luonnonilmiöiden tietellisten selitysten myötä.
QUOTE: ”Mielestäni on melko kummallista, että vielä niin moni nykyajan ihminen tuntee tarvetta rakentaa kuvitelma toimiamme seuraavasta ja arvioivasta jumalasta, joka sitten palkitsee hyvät teot ja jeesuksen tunnustamisen taivaspaikalla ja tuomitsee pakanat helvetin liekkeihin.” QUOTE
Otsikkosi oli ”Oman uskon kyseenalaistaminen?” Odotin otsikon ja nimimerkkisi perusteella kirjoitukseltasi vähän enemmän. Jo ensimmäinen lauseesi herättää kysymyksiä. Aloitetaan yksinkertaisemmasta päästä:
Miksi moni nykyajan ihminen ei saisi tuntea tarvetta rakentaa kuvitelma toimiamme seuraavasta ja arvioivasta Jumalasta? Mitä kummallista siinä on? Niinhän sinäkin tässä kirjoituksessa tunnet tarvetta ja rakennat…
Miksi otit esille juuri tuon käsityksen Jumalasta?
Mistä nousee uskosi iankaikkiseen palkkioon tai rangaistukseen?
Ketä sinä oikein tarkoitat ilmaisulla ”moni nykyajan ihminen?
QUOTE: ”Lause "usko on uskoa" on yleinen argumentti uskovaisten keskuudessa, mutta ihmettelen edelleen miksi uskon perusteita ei sovi kyseenalaistaa.” QUOTE
Miksi ei sovi kyseenalaistaa? Ja keitä taas tarkoitat? Et kai vain sorru yleistämisen syntiin…
Mitä sitten tarkoittaa tuo lause, jota itse en ole koskaan kuullut: ”usko on uskoa”? Onko Matti Nykänen taas lohkaissut jotakin kuolematonta?
QUOTE: ”Kyllähän ihminen pohtii myös käytännön toimiensa syitä ja niiden suhdetta ympäröivään maailmaan. Ihmiset eivät sokeassa uskossaan kykene omaan ajatteluun vaan rakentavat turvallisuuden tunteen nojaamalla toisten valmiiksi muovaamaan oppijärjestelmään ja omaksuvat sen sisällön totuutena.” QUOTE
Missähän minä olenkaan kuullut tuon niin valmiin ja aukottoman lauseesi ennen? Et kai sinä ole sitä itse keksinyt? Sitä paitsi, tarttuminen valmiiksi muovattuun oppijärjestelmään ja sen uskominen todeksi osoittaa rationaalisuutta, niin kuin sinun tapauksessasi. Pohdintaa ja ympäröivän maailman ymmärtämistä. En myöskään usko, että sinä pystyt mihinkään omaperäiseen maailmanselitykseen. Valmiita ja toisten luomia oppijärjestelmiä käytät siinä missä me kaikki muutkin.
QUOTE: ”Mielestäni kypsä ihminen kykenee hyväksymään myös maailmaan kuuluvan epävarmuuden ja hyväksymään sen tosiasian, että kaikkiin kysymyksiin ei ole vastausta.” QUOTE
Jos epävarmuus tarkoittaa itsepintaista Toiseuden herjaamista ja siitä jääräpäisesti kiinni pitämistä, että esimerkiksi sokeasti uskovaksi leimattu Toinen on ja pysyy typeränä ja pimeydessä elävänä, joka leimansa mukaan ei muuta teekään kuin tahtoo levittää omaa pimeyttään, niin silloin käyttämäsi sana ”kypsä ihminen” tulee käyttäjänsä näköiseksi. Mitä noihin kysymyksiin tulee, niin mihinkään kysymykseen ei ole yhtä ja kaikille sopivaa vastausta. On vain kyselevä ihminen, samalla enemmän tai vähemmän sokea ja kuuro.
QUOTE: ”Toisaalta on inhimillistä täyttää näiden vaikeiden kysymysten jättämä epävarmuus henkilökohtaisella fantasialla ja löytää oman olemisen varmuus jonkin ulkoisen huolehtijan suuremmasta suunnitelmasta.” QUOTE
Tässä teet itsesi uskovaiseksi. Fantasioit viholliskuvasi ja siten löydät oman olemuksesi varmuuden ja oikeassa olemisen ihanuuden, kun voit kuvitella olentoja, jotka fantasioissasi ovat löytäneet olemisen varmuuden jonkin ulkoisen huolehtijan suuremmasta suunnitelmasta.
QUOTE: ”Olisi kuitenkin samalla myös hyvä ymmärtää, että tällä uskolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa (paitsi oman kuvitellun) ja ottaa vastuu omasta elämästään.” QUOTE
Tätä joudut perustelemaan paremmin. Pelkkä herjaava heitto ei riitä. Miten perustelet väitteesi, että usko ulkoiseen huolehtijaan ja vastuu omasta elämästä ovat toisensa poissulkevia? Osaatko määritellä todellisuuden ilman fantasioitua viholliskuvaa eli kuviteltua todellisuutta?
QUOTE: ”Ihmisen tulisi kyetä itsenäiseen ajatteluun ja muodostamaan omat moraalisääntönsä suhteessa yhteisön tapoihin ja lakeihin. Minulle kenenkään usko ei sinällään ole ongelma, mutta kriittisen ajattelun puute ja sokea heittäytyminen mielivaltaisten kuvitelmien valtaan jaksaa kyllä ihmetyttää.” QUOTE
Itsenäinen ajattelu alkaa olla nykyaikana katoavaa perinnettä. Siihen et pysty sinä ja enkä taida minäkään olla siinä kovinkaan hyvä. Omat moraalisäännöt tai moraalisäädöt eivät ole omia vaan nousevat joistakin kollektiivisista representaatioista. Valinnanmahdollisuuksiakaan ei kovinkaan paljon ole. Kritiikkiä voi harrastaa, mutta sen harrastaminen vaatii aikanamme kurinalaista ja pitkäjänteistä ajattelua ja opiskelua. Sokea heittäytyminen minkä tahansa mielivaltaisen kuvitelman varaan ja kevytmielinen Toiseuden torjumisen kautta ajatteleminen johtaa niin ateistin kuin kristitynkin valheelliseen fantasiamaailmaan. Enemmän kriittisen ajattelun puutetta olen havainnut ateisteiksi itseään nimittävien keskuudessa kuin itseään uskovaisina pitävien. Ja se jaksaa ihmetyttää.
Kristinuskoon tutustumisen pitää olla viihdyttävää.
Minä suosin näitä viihdyttäviä tietolähteitä:
- Puolihullujen nettiprofeettojen kirjoitukset
- Fundamentalististen tuomiopäiväkultien julistukset
- Youtuben videot kaikkein sekopäisimmistä hartaustilaisuuksista
Paremman materiaalin puutteessa käytän yksittäisten uskovaisten tunnepitoisia vuodatuksia, joita löytyy näiltä keskustelupalstoilta.
Näistä aineksista se syntyy, luja ja viihdyttävä näkemys kristinuskosta...
Aika hyvää kritiikkiä. Puolin ja tosin sorrutaan usein leimaamaan se "paha vastapuolen edustaja" ajattelemattomaksi hölmöksi.
Avoin perustelujen esittäminen ja omien motiivien pohtiminen avaa tietä yhteisymmärrykselle. Itsekin olen havainnut, että kun olen lähestynyt (sellaista keskusteluun valmista) uskovaa avoimesti ja uteliaasti kysellen, on ollut mahdollista saada aikaan seuraavat vaikutukset:
a) Olen ymmärtänyt, että hänen ajattelutapansa on monesta kohtaa joustavampi kuin äkkiä voisi luulla, ja hänen mielensä tarpeet ovat pitkälti samanlaisia kuin omani.
b) Hän ymmärtää, että en ole "valinnut" ateismia ilkeyttäni ja tuhotakseni uskovien onnen, ja että monet hänen uskonnollisista tuntemuksistaan ovat samoja mitä minä löydän 'maallisista'/henkilökohtaisista lähteistä.
Tyhmä kiihkoilija leimaa tutkimustulokset valheiksi, jos ne jonkun uskonnollisen tulkinnan kannalta ovat 'vääriä'.
Tyhmä kiihkoilija leimaa jumaluutta pohtivan, uskonnollisesti suuntautuneen henkilön hulluksi, koska ei itse moista käsitettä elämässään käytä.
..ja muiden irrationaalisten uskomusjärjestelmien.
Kirjoitit:
"Miksi moni nykyajan ihminen ei saisi tuntea tarvetta rakentaa kuvitelma toimiamme seuraavasta ja arvioivasta Jumalasta?"
Saa toki, mutta olisi silti mielenkiintoista tietää, miten he perustelevat sen itselleen. Sokea usko ja heittäytyminen mielikuvitusmaailman varaan voivat palvella henkilökohtaisia psyykkisiä tarpeita, mutta kriittisen ajattelun kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.
Kirjoitit:
"Niinhän sinäkin tässä kirjoituksessa tunnet tarvetta ja rakennat…"
Kyllä, tunnen tarvetta ja rakennan, mutta en kuitenkaan pyri rakentamaan mielikuvituksellisia hahmoja turvaamaan elämän epävarmuuksia.
Kirjoitit:
"Mistä nousee uskosi iankaikkiseen palkkioon tai rangaistukseen?
Ketä sinä oikein tarkoitat ilmaisulla ”moni nykyajan ihminen?"
Korjaa jos olen väärässä, mutta tietääkseni kristinuskon käsitteet synti, armo, iankaikkisuus, taivas, helvetti jne. liittyvät käsitykseen kuolemanjälkeisestä pelastuksesta tai rangaistuksesta.
Ilmaisulla "moni nykyajan ihminen" viittaan ihmisiin, jotka uskovat persoonallisen jumalan olemassaoloon. Lähinnä olen hämmästynyt siitä, että vielä nykyäänkin, esimerkiksi täällä kirjoittavien uskovaisten, mielipiteet perustuvat suurimmaksi osaksi täysin järjenvastaisiin oletuksiin ilman minkäänlaisia perusteluita.
Kirjoitit:
"Miksi ei sovi kyseenalaistaa? Ja keitä taas tarkoitat? Et kai vain sorru yleistämisen syntiin… Mitä sitten tarkoittaa tuo lause, jota itse en ole koskaan kuullut: ”usko on uskoa”?
Kyllä minun puolestani sopii kyseenalaistaa. Tarkoitan suurta joukkoa uskovaisia ihmisiä, joiden kanssa olen keskustellut uskon asioista sekä tämän keskustelupalstan uskovaisia osallistujia. Yleinen vastaus on, että "uskon asiat ovat uskonasioita, ei niitä voi järjellä perustella". Ja siinä sitten hyvä syy omaksua kokonainen oppijärjestelmä. Ihminen voi pohtia esimerkiksi oman uskonsa yhteensopivuutta tai vastaavuutta maailman kanssa. Itse en ole toistaiseksi todistanut mitään ilmiötä, joka puhuisi persoonallisen jumalan tai raamatun totuudellisuuden puolesta.
Kirjoitit:
"Sitä paitsi, tarttuminen valmiiksi muovattuun oppijärjestelmään ja sen uskominen todeksi osoittaa rationaalisuutta"
Älä viitsi. On eri asia hyödyntää oman kokemuksen kautta kertynyttä tai todistettavissa olevaa tietoa kuin luovuttaa oma ajattelu yksittäiselle auktoriteetille ja heittäytyä sen varaan.
Kirjoitit:
"On vain kyselevä ihminen, samalla enemmän tai vähemmän sokea ja kuuro."
Ei se mitään, on hyvä vähän kyselläkin, jos vaikka näkemys kirkastuisi. Kypsällä ihmisellä tarkoitan edelleenkin ihmistä, joka pystyy sietämään maailman epävarmuuden (sen että kaikkeen ei ole valmista vastausta)turvautumatta mielikuvituksellisiin hahmoihin ja fantasiaan oman maailmantulkintansa kohdalla.
Kirjotit:
"Miten perustelet väitteesi, että usko ulkoiseen huolehtijaan ja vastuu omasta elämästä ovat toisensa poissulkevia?"
Kysymyksesi paljastaa sen oman harhaisuuden: ulkoinen huolehtija vs. vastuun ottaminen oman elämän suuntaamisesta ja valinnoista. Jos uskoo ulkoiseeen huolehtijaan (jumala) ja hänen maanpäälle lähettämäänsä sääntökokoelmaan (raamattu), ei ihmisen tarvi ottaa vastuuta valintojensa seurauksista, sillä vaikka valinta olisi vääräkin (esim. naispappien syrjintä)voi vastuun siirtää auktoriteetin harteille turvautumalla Kirjaan, sillä Kirja on heidän mukaansa aina oikeassa.
Kirjoitit:
"Enemmän kriittisen ajattelun puutetta olen havainnut ateisteiksi itseään nimittävien keskuudessa kuin itseään uskovaisina pitävien. Ja se jaksaa ihmetyttää."
Tämän ajatuksen esittämisen jälkeen toivoisin sinun esittävän omia rationaalisia perusteluita uskollesi (kirjoituksesi perusteella oletan, että olet uskovainen). Mitkä ovat ne keskeiset tekijät, jotka saavat sinut uskomaan, että on olemassa persoonallinen jumala ja että raamatun kuvaukset maailman synnystä sekä sen luomat säännöt ovat jumalan tahto?
QUOTE: "Miksi moni nykyajan ihminen ei saisi tuntea tarvetta rakentaa kuvitelma toimiamme seuraavasta ja arvioivasta Jumalasta?"
Saa toki, mutta olisi silti mielenkiintoista tietää, miten he perustelevat sen itselleen. Sokea usko ja heittäytyminen mielikuvitusmaailman varaan voivat palvella henkilökohtaisia psyykkisiä tarpeita, mutta kriittisen ajattelun kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.” QUOTE
Miksi mielestäsi kriittinen ajattelu ja usko sulkevat toisensa pois? Ja käytät vielä termiä ”sokea usko…” Näkemyksesi on yksipuolinen. Viittaan vain Oscar Romeroon, Martin Luther Kingiin ja Dietrich Bonhoefferiin. Heidän ajattelunsa oli varsin kriittistä eikä uskonsa ollut sokeaa.
QUOTE: ”Kirjoitit: "Niinhän sinäkin tässä kirjoituksessa tunnet tarvetta ja rakennat…"
Kyllä, tunnen tarvetta ja rakennan, mutta en kuitenkaan pyri rakentamaan mielikuvituksellisia hahmoja turvaamaan elämän epävarmuuksia.” QUOTE
Miten niin mielikuvituksellisia hahmoja…? Pikemminkin kognitiivisia kategorioita. Mielikuvitukselliset hahmot taitavat elää omaa elämäänsä sinun mielikuvituksessasi.
QUOTE: ”Kirjoitit: "Mistä nousee uskosi iankaikkiseen palkkioon tai rangaistukseen? Ketä sinä oikein tarkoitat ilmaisulla ”moni nykyajan ihminen?"
Korjaa jos olen väärässä, mutta tietääkseni kristinuskon käsitteet synti, armo, iankaikkisuus, taivas, helvetti jne. liittyvät käsitykseen kuolemanjälkeisestä pelastuksesta tai rangaistuksesta.” QUOTE
Kristinusko tulee varsin hyvin toimeen ilman käsitystä kuolemanjälkeisestä elämästä, kuolemanjälkeisestä palkkiosta tai rangaistuksesta. Esim. Vanha testamentti kuvaa kuninkaita, kuinka he elivät kuin pellossa mutta sitten kuoltuaan menivät ”lepoonsa isiensä luo”. Eli ei Raamattukaan yksiselitteisesti aja takaa kuolemanjälkeistä elämää. Sitä paitsi ajatus rangaistuksesta tai palkkiosta löytyy vasta n. 200 eaa. juutalaisen apokalyptiikan vaikutuksesta. Se ajatus puolestaan on lainaa zarathustralaisuudesta. Ja tuo em. apokalyptiikka on merkittävässä asemassa Uuden testamentin kirjoitusten taustoilla.
Mainitsemiasi asioita (synti, armo, iankaikkisuus, taivas, helvetti jne.) korostavat vain tietyt suunnat, joka tosin on suurehko ja kasvava vähemmistö kokonaisuudessa.
QUOTE: ”Ilmaisulla "moni nykyajan ihminen" viittaan ihmisiin, jotka uskovat persoonallisen jumalan olemassaoloon. Lähinnä olen hämmästynyt siitä, että vielä nykyäänkin, esimerkiksi täällä kirjoittavien uskovaisten, mielipiteet perustuvat suurimmaksi osaksi täysin järjenvastaisiin oletuksiin ilman minkäänlaisia perusteluita.” QUOTE
Tässä suhteessa nuo järjenvastaiset uskovaiset ovat samalla viivalla tälle palstalle kirjoittavien ateistien kanssa. Tieto ei mene millään perille eikä asioiden tieteellinen selville ottaminen ja tarkastelu ole oikein kummankaan vahvoja puolia.
QUOTE: ”Kirjoitit: "Miksi ei sovi kyseenalaistaa? Ja keitä taas tarkoitat? Et kai vain sorru yleistämisen syntiin… Mitä sitten tarkoittaa tuo lause, jota itse en ole koskaan kuullut: ”usko on uskoa”?
Kyllä minun puolestani sopii kyseenalaistaa. Tarkoitan suurta joukkoa uskovaisia ihmisiä, joiden kanssa olen keskustellut uskon asioista sekä tämän keskustelupalstan uskovaisia osallistujia. Yleinen vastaus on, että "uskon asiat ovat uskonasioita, ei niitä voi järjellä perustella". Ja siinä sitten hyvä syy omaksua kokonainen oppijärjestelmä. Ihminen voi pohtia esimerkiksi oman uskonsa yhteensopivuutta tai vastaavuutta maailman kanssa. Itse en ole toistaiseksi todistanut mitään ilmiötä, joka puhuisi persoonallisen jumalan tai raamatun totuudellisuuden puolesta.” QUOTE
Kokonainen oppijärjestelmä…? Näinhän ne fundamentalistit uskovat ja leimaavat Toisen. Kun omaksuu yhden asian, niin portti on auki kokonaiselle uskovaiselle mytologialle. Esim. kun harrastat spiritismiä niin tien päässä odottaa väistämättä saatananpalvonta ja itsetuho. Sitä paitsi tuossa odotuksessasi persoonallisen Jumalan todisteiden puolesta tai Raamatun totuudellisuuden puolesta haisee vahva fundamentalismi. Mitä sanoitkaan kriittisestä ajattelusta…?
QUOTE: ”Kirjoitit: "Sitä paitsi, tarttuminen valmiiksi muovattuun oppijärjestelmään ja sen uskominen todeksi osoittaa rationaalisuutta"
Älä viitsi. On eri asia hyödyntää oman kokemuksen kautta kertynyttä tai todistettavissa olevaa tietoa kuin luovuttaa oma ajattelu yksittäiselle auktoriteetille ja heittäytyä sen varaan.” QUOTE
Sinulla on aika vahva usko auktoriteettiesi auktoriteettiuskoon. Ehkäpä tässä olisi tietynlainen tervehenkinen itsereflektio paikallaan. Uskotko todella niin, että on olemassa ihmisiä, jotka luovuttavat ihan noin vain oman ajattelunsa sen kummemmin reflektoimatta yksittäisille auktoriteeteille ja heittäytyvät sitten sen varaan? Mitä se Kierkegaard sanoikaan uskon varaan heittäytymisestä…?
QUOTE: ”Kirjoitit: "On vain kyselevä ihminen, samalla enemmän tai vähemmän sokea ja kuuro."
Ei se mitään, on hyvä vähän kyselläkin, jos vaikka näkemys kirkastuisi. Kypsällä ihmisellä tarkoitan edelleenkin ihmistä, joka pystyy sietämään maailman epävarmuuden (sen että kaikkeen ei ole valmista vastausta)turvautumatta mielikuvituksellisiin hahmoihin ja fantasiaan oman maailmantulkintansa kohdalla.” QUOTE
Minusta sinä määrittelet ns. kypsän ihmisen liikaa fantasiassa luomasi vastahahmon kautta.
QUOTE: ”Kirjotit: "Miten perustelet väitteesi, että usko ulkoiseen huolehtijaan ja vastuu omasta elämästä ovat toisensa poissulkevia?"
Kysymyksesi paljastaa sen oman harhaisuuden: ulkoinen huolehtija vs. vastuun ottaminen oman elämän suuntaamisesta ja valinnoista. Jos uskoo ulkoiseeen huolehtijaan (jumala) ja hänen maanpäälle lähettämäänsä sääntökokoelmaan (raamattu), ei ihmisen tarvi ottaa vastuuta valintojensa seurauksista, sillä vaikka valinta olisi vääräkin (esim. naispappien syrjintä)voi vastuun siirtää auktoriteetin harteille turvautumalla Kirjaan, sillä Kirja on heidän mukaansa aina oikeassa…” QUOTE
Ulkoisen huolehtijan maanpäälle lähettämä sääntökokoelma eli Raamattu… Tuota en ole ennen kuullutkaan. Olen pitänyt Raamattua kirjakokoelmana, josta löytyy satua, legendaa, myyttiä, runoutta, proosaa, historiaa, kronikkaa jne., en sääntökokoelmana. Sääntöjä sieltä kyllä myös löytyy, mutta enemmänkin ne koskevat kirjoittamisaikansa juutalaista yhteiskuntaa ja yhteisöä korostaen sen omaa itseidentiteettiä muiden kustannuksella. Ne, jotka noudattivat Tooraa, olivat meitä, ne taas, jotka eivät, olivat epäjumalien palvojia. Yksinkertaistat äärifundamentalismin diskurssin kautta anakronistisesti koko Raamatun sellaiseksi, jonkalaisena se on sitten sääntökokoelmana helppo leimaten torjua. Ja sotket vielä ns. reseptiohistorian ja ääritulkinnat mukaan… Kriittisyyttä, h.v., kriittisyyttä.
QUOTE: ”Kirjoitit: "Enemmän kriittisen ajattelun puutetta olen havainnut ateisteiksi itseään nimittävien keskuudessa kuin itseään uskovaisina pitävien. Ja se jaksaa ihmetyttää."
Tämän ajatuksen esittämisen jälkeen toivoisin sinun esittävän omia rationaalisia perusteluita uskollesi (kirjoituksesi perusteella oletan, että olet uskovainen). Mitkä ovat ne keskeiset tekijät, jotka saavat sinut uskomaan, että on olemassa persoonallinen jumala ja että raamatun kuvaukset maailman synnystä sekä sen luomat säännöt ovat jumalan tahto?” QUOTE
En ole uskovainen. Olen kristitty. Mitä persoonalliseen Jumalaan uskooni tulee, pidän sitä kaikkine epäilyksineen omana asiana. Siitä en sinulle ”todista”. Raamatun kuvaukset – huom! luomiskertomukset – ovat tiettynä aikana syntyneitä tietyn kansan ns. kosmogonisia myyttejä, joilla pyrittiin selittämään maailman synty. Samanlainen luomiskertomuksiin verrattava kosmogoninen myytti on sinulle nykytieteen maailmankuva ja selitys. Ymmärrät siitä yhtä vähän, jos et ole asiaa ammatikseen tutkiva tiedemies. Mitä noihin ”sääntöihin” tulee, niin pitäisiköhän sinun vähän täsmentää, mitä niillä oikein tarkoitat? Mihin sääntöihin minun tulisi mielestäsi uskoa? Luonnonlakeihin vai lähimmäisen rakkauteen?
"Kristinusko tulee varsin hyvin toimeen ilman käsitystä kuolemanjälkeisestä elämästä, kuolemanjälkeisestä palkkiosta tai rangaistuksesta"
No eipä tule, tämä on kristinuskon pelastusopin keskeinen sanoma. Ilman sitä kristinusko ei ole yhtään mitään.
"Sinulla on aika vahva usko auktoriteettiesi auktoriteettiuskoon. Ehkäpä tässä olisi tietynlainen tervehenkinen itsereflektio paikallaan. Uskotko todella niin, että on olemassa ihmisiä, jotka luovuttavat ihan noin vain oman ajattelunsa sen kummemmin reflektoimatta yksittäisille auktoriteeteille ja heittäytyvät sitten sen varaan?"
Auktoriteettieni? Ei minulla ole sellaisia.
Mutta ihan oman kokemukseni perusteella voin kertoa, että noita luovuttajia löytyy uskovista erittäin paljon, etenkin helluntalaisista.
"En ole uskovainen. Olen kristitty."
No juu, en minäkään ole ateisti. En vain usko mihinkään jumaliin.
"Olen pitänyt Raamattua kirjakokoelmana, josta löytyy satua, legendaa, myyttiä, runoutta, proosaa, historiaa, kronikkaa jne.,"
No niin minäkin, etupäässä näyttää löytyvän juuri tuota satua ja legendaa. Mutta se mitä sieltä ei sitten millään löydä on uskottavia esityksiä jostain jumalasta tai jumalista. Ihan siihen samaan legendasarjaan putoavat kaikki ne raamatun jumaltarut. Siksi minusta onkin tosi kummallista, että jotkut ottavat nämä tarut ihan tosissaan. Mutta sinähän et varmaan ota, kun olet fiksu ja kriittiseen ajatteluun kykenevä?
Kirjoitit:
"Miksi mielestäsi kriittinen ajattelu ja usko sulkevat toisensa pois? Ja käytät vielä termiä ”sokea usko…” Näkemyksesi on yksipuolinen."
Mielestäni usko persoonalliseen jumalaan ei osoita kriittistä ajattelua. Ei ole mitään perusteltavaa syytä olettaa sellaista olentoa.
Termillä "sokea usko" viittaan juuri ajatteluun, jossa uskon perusteita ei kyseenalaisteta, koska niiden ei nähdä olevan rationaalisesti perusteltavissa.
Kirjoitit:
"Miten niin mielikuvituksellisia hahmoja…? Pikemminkin kognitiivisia kategorioita. Mielikuvitukselliset hahmot taitavat elää omaa elämäänsä sinun mielikuvituksessasi."
Jumalan käsite kognitiivisena kategoriana ei tee siitä todellista. On totta, että mielikuvitukseni on todellakin tulvillaan mielikuvituksellisia hahmoja, mutta yritän parhaani mukaan olla rakentamatta maailman tulkintaani niiden varaan.
Kirjoitit:
"Kristinusko tulee varsin hyvin toimeen ilman käsitystä kuolemanjälkeisestä elämästä, kuolemanjälkeisestä palkkiosta tai rangaistuksesta."
Mikä oli silloin Jeesuksen tehtävä maan päällä? Miksi jumala lähetti ainoan poikansa kuolemaan ihmisten syntien puolesta? Mihin perustuu kristinuskon keskeinen sisältö jos ei oleteta kuolemanjälkeistä elämää?
Kirjoitit:
"Mainitsemiasi asioita (synti, armo, iankaikkisuus, taivas, helvetti jne.) korostavat vain tietyt suunnat"
Ei pidä paikkaansa.
Kirjoitit:
"Tässä suhteessa nuo järjenvastaiset uskovaiset ovat samalla viivalla tälle palstalle kirjoittavien ateistien kanssa. Tieto ei mene millään perille eikä asioiden tieteellinen selville ottaminen ja tarkastelu ole oikein kummankaan vahvoja puolia."
Toki ääripäitä löytyy joka suunnalta, mutta täytyy kyllä sanoa, että seuratessa vaikkapa keskustelua evoluutiosta, ei oikein tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa kun lukee uskovaisten argumentteja evoluutiota vastaan ja heidä linkkejään "luotettaviin" tutkimuksiin ihmeteoista. On surullista, jos jokin oppijärjestelmä ohjaa ihmisen ajattelua siihen suuntaan.
Kirjoitit:
"Sitä paitsi tuossa odotuksessasi persoonallisen Jumalan todisteiden puolesta tai Raamatun totuudellisuuden puolesta haisee vahva fundamentalismi."
Perusteluiden pyytäminen ei ole fundamentalismia.
Kirjoitit:
"Sinulla on aika vahva usko auktoriteettiesi auktoriteettiuskoon."
Uskovaiset ihmiset eivät ole minun auktoriteettejäni. Vai mitä tarkoitat?
Kirjoitit:
"Uskotko todella niin, että on olemassa ihmisiä, jotka luovuttavat ihan noin vain oman ajattelunsa sen kummemmin reflektoimatta yksittäisille auktoriteeteille ja heittäytyvät sitten sen varaan?"
Tiedän. Toki taustalta löytyy usein vuosia kestänyttä uskonnollista kasvatusta ja aivopesua.
Kirjoitit:
"Minusta sinä määrittelet ns. kypsän ihmisen liikaa fantasiassa luomasi vastahahmon kautta."
Hahmo on todellinen. Olen tavannut hänet ja keskustellut hänen kanssaan internetin keskustelupalstalla. Toki epäkypsyys ja turvan hakeminen on aivan inhimillistä, enkä halua sitä keneltäkään väkisin riistää. Toivon kuitenkin kehitystä ja uskomusjärjestelmien rationaalisuutta.
Kirjoitit:
"Ulkoisen huolehtijan maanpäälle lähettämä sääntökokoelma eli Raamattu… Tuota en ole ennen kuullutkaan. Olen pitänyt Raamattua kirjakokoelmana, josta löytyy satua, legendaa, myyttiä, runoutta, proosaa, historiaa, kronikkaa jne., en sääntökokoelmana. Sääntöjä sieltä kyllä myös löytyy, mutta enemmänkin ne koskevat kirjoittamisaikansa juutalaista yhteiskuntaa ja yhteisöä korostaen sen omaa itseidentiteettiä muiden kustannuksella."
Nyt taisi mennä viisastelun puolelle. Tiedät varsin hyvin mitä tarkoitan ja kierrät kysymyksen. Kysymyshän oli vastuusta ja sen siirtämisestä jonkun toisen harteille. Raamatun sääntöihin vetoamalla ihminen voi perustella tekonsa vedoten ulkoiseen auktoriteettiin ja sen totuuteen.
Kirjotiti:
"Yksinkertaistat äärifundamentalismin diskurssin kautta anakronistisesti koko Raamatun sellaiseksi, jonkalaisena se on sitten sääntökokoelmana helppo leimaten torjua."
Jep jep :) Ei pidä paikkaansa. Kyse oli edelleenkin vastuusta ja suuri joukko uskovaisia rakentaa moraalisääntönsä raamatun varaan. Esimerkkeinä voi mainita naispappien syrjinnän ja homojen tuomitsemisen. Oma huono käytös ja syrjintä perustellaan vetoamalla raamatun totuuteen jumalan sanana.
Kirjoitit:
"Mitä persoonalliseen Jumalaan uskooni tulee, pidän sitä kaikkine epäilyksineen omana asiana. Siitä en sinulle ”todista”."
Pystyn kyllä nukkumaan yöni myös ilman "todistustasi". Oikeastaan en sellaista odottanutkaan.
Kirjoitit:
"Raamatun kuvaukset – huom! luomiskertomukset – ovat tiettynä aikana syntyneitä tietyn kansan ns. kosmogonisia myyttejä, joilla pyrittiin selittämään maailman synty."
Totta.
Kirjoitit:
"Samanlainen luomiskertomuksiin verrattava kosmogoninen myytti on sinulle nykytieteen maailmankuva ja selitys."
Höpö höpö. Olen itsekin tieteentekijä, mutta on toki aivan luonnollista, että kaikki tieteen piiriin kuuluva ei avaudu koko laajuudessaan minullekaan. Pystyn kuitenkin havaitsemaan erilaisten tieteen kautta kehittyneiden keksintöjen ja teorioiden toimivuuden. Niin varmaan pystyt sinäkin kun käyt esimerkiksi lääkärissä, matkustat lentokoneella tai katsot televisiota. Myös maailman syntyyn ja kehitykseen liittyviä tieteellisiä julkaisuja on runsaasti, eikä niiden tutkimusmenetelmien toimivuus ole uskonasia vaan havaittavissa oleva tosiasia. Lisäksi tiede on jatkuvasti kehittyvää ja uusi tutkimus korjaa ja täydentää vanhaa. Vääräksi osoittautuneet teoriat tai olettamukset hylätään. Mikään yksittäinen tutkimus ei luo "tieteellistä maailmankuvaa" vaan se syntyy suuresta määrästä toistettavissa olevia tutkimuksia. Sen jälkeenkään ei ole mitään virallista tieteellistä maailmankuvaa vaan joukko paremmin todistettuja asioita sekä vielä epäselviä, hämärän peitossa olevia ilmiöitä.
Kirjoiti:
"Mitä noihin ”sääntöihin” tulee, niin pitäisiköhän sinun vähän täsmentää, mitä niillä oikein tarkoitat? Mihin sääntöihin minun tulisi mielestäsi uskoa? Luonnonlakeihin vai lähimmäisen rakkauteen?"
Tekeydytkö tahallasi tietämättömäksi? Esimerkiksi pelastuksen lunastaminen uskomalla Jeesukseen Kristukseen jumalan ainoana poikana ja ihmisen vapahtajana, jumalan tunnustaminen ainoana laatuaan, moraalisäännöt yms.