Mitä mieltä olette, kuvastaako The Passion of Christ -elokuva nähdäksenne enemmän katolisen uskon totuutta vai Mel Gibsonin eroottisia väkivaltafantasioita? (Muistakaa kummalliset kidutuskohtaukset jo Braveheart-filmissä.)
Herralla on huumorintajua: kaikkien aikojen parhaan ja hartaimman kristillisen elokuvan on tehnyt Pier Paolo Pasolini, homoseksuaali ja kommunisti. Pasolinin kuvaamaan Jeesukseen (jota muuten näytteli marxilainen) Matteuksen evankeliumissa minäkin voin uskoa.
Pasolinin elokuva on sukua renessanssin ja barokin katolilaisten mestarien raamatullisille kuville, Gibsonin tekele taas on velkaa lähinnä splatter-genrelle ja väkivaltaviihteelle. Amerikkalaiset tietysti pitivät siitä, paitsi juutalaiset. USA:n "punaisten osavaltioiden" keskiluokka kuvittelee itsensä uskonnolliseksi katsoessaan kun Jeesusta mukiloidaan kuin Tappava ase -elokuvissa konsanaan, mutta mielestäni Jeesuksen fyysisen kärsimyksen ja veriuhrin tekeminen fetissiksi Gibsonin elokuvan tavalla on pikemminkin jonkinlaista uuspakanuutta.
Nykyajan turmeltuneita ihmisiä viehättää antiikin maailman rujo väkivaltaisuus ja eksoottinen paheellisuus, mikä näkyy HBO:n Rooma -tvsarjan (mutta myös Gibsonin elokuvan!) saamasta suosiosta. Ihmiset fantasioivat innokkaasti maailmasta, joka oli ennen kristinuskoa ja vapaa kristillisestä moraalista, tunnustamatta että se maailma oli tuhoontuomittu ja lunastamaton. Pelottava ajatus.
Herralla on huumorintajua: kaikkien aikojen parhaan ja hartaimman kristillisen elokuvan on tehnyt Pier Paolo Pasolini, homoseksuaali ja kommunisti. Pasolinin kuvaamaan Jeesukseen (jota muuten näytteli marxilainen) Matteuksen evankeliumissa minäkin voin uskoa.
Pasolinin elokuva on sukua renessanssin ja barokin katolilaisten mestarien raamatullisille kuville, Gibsonin tekele taas on velkaa lähinnä splatter-genrelle ja väkivaltaviihteelle. Amerikkalaiset tietysti pitivät siitä, paitsi juutalaiset. USA:n "punaisten osavaltioiden" keskiluokka kuvittelee itsensä uskonnolliseksi katsoessaan kun Jeesusta mukiloidaan kuin Tappava ase -elokuvissa konsanaan, mutta mielestäni Jeesuksen fyysisen kärsimyksen ja veriuhrin tekeminen fetissiksi Gibsonin elokuvan tavalla on pikemminkin jonkinlaista uuspakanuutta.
Nykyajan turmeltuneita ihmisiä viehättää antiikin maailman rujo väkivaltaisuus ja eksoottinen paheellisuus, mikä näkyy HBO:n Rooma -tvsarjan (mutta myös Gibsonin elokuvan!) saamasta suosiosta. Ihmiset fantasioivat innokkaasti maailmasta, joka oli ennen kristinuskoa ja vapaa kristillisestä moraalista, tunnustamatta että se maailma oli tuhoontuomittu ja lunastamaton. Pelottava ajatus.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Monty Pythonin Brianin elämä on kaikkein totuudenmukaisin Jeesuksen aikojen kuvaus.
Mel Gibsonin subversiivinen tulkinta Kristuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta nyt on pahinta jumalanpilkkaa jos mikä!