te uskovat, mikä "klikkaa" ihmisen päässä kun se tulee uskoon? Lauantaina ihminen on järjellinen olento ja sunnuntaina tultuaan uskoon on nuppi niin sekaisin että avoliitossa asuvan naisenkin on yhtäkkiä vallannut saatana. Vaikkei mikään muu muuttunut kuin se että mies kävi "kokemassa herätyksen". Kaikki menneet ovat muuttuneet pahoiksi, kaikki entiset ystävät ovat pirun riivaamia, mies säikkyi kuin sähköiskun saanut joka hetki. Mikä sielä päässä oikeasti menee joillakin sekaisin? Tunnen monia uskovia ihmisiä, jehovia, mormoneja, helluntalaisia ym, eikä kukaan heistä ole koskaan yrittänyt minua käännyttää omaan uskoonsa vaikka olen tuntenut heidät jo kauan. Ei minulla ole ollut ongelmaa uskovien kanssa, mutta aikuisiällä uskoon tulleet ovat keskustelujen perusteella kaikki jossain vaiheessa tarvinneet ammattiauttajan apua. Samoin tämä tuntemani henkilö joka nk. tuli uskoon, hän menetti avopuolisonsa, hyvän ihanan ihmisen joka ei todellakaan ollut pirun riivaama tms. Hän ei tee enää töitä säännöllisesti koska uskonto ja muut "lahkolaiset" vievät niin paljon aikaan.Rahat jotka olisi kuulunut lasten elatukseen hän maksaa sanojensa mukaan kirkolleen, sieltä ne kuulemma tulevat moninkertaisena takaisin. Mikä oikeus lahkolaisilla on käyttää elämässään eksyksissä olevia ihmisiä hyväksen ja saada luulemaan/uskomaan että jeesus pelastaa? En sano etteikö ihmeitä olisi ja enkeleitä varmasti on, mutta miksi pitää pilata ihmisen mieli jollakin sellaisella mitä henkilö ei kykene hallitsemaan? K
Kertokaa
sivusta seurannut
2679
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Juuri noiden "lieveilmiöiden" takia, joita lahkoissa ja kirkkokunnissa on, pidän itse suoran yhteyden omaan korkeampaan voimaani. Kutsuttakoon sitä vaikka jumalaksi tai Jumalaksi. Ilman välikäsiä, joita ei todellakaan tarvita. Ainakin minulla elämänkatsomus ja usko on omassa sydämessäni. Enkä tuputa sitä yhdellekään. Muuten katsoisin olevani samalla tasolla henkisessä kehityksessä, kuin edellisessä kirjoituksessa ilmenee. Kyllä noista "uskonnoista" on rakkaus yhtä kaukana kuin itä lännestä.
Olen miettinyt asiaa, koska itselleni kävi niin, että usko tuli äkkiä mieheni ja minun väliin, eli mieheni "hurahti" uskoon.
Olen ajatellut, että uskoon ei voi hurahtaa kuka tahansa, vaan että kun ihminen tulee uskoon kuvaamallsi tavalla, niin hänellä on oltava seuraavia ominaisuuksia: henkinen epätasapainoisuus, konkreettiset ongelmat elämässä, ylipäänsä henkinen riippuvaisuus muista ihmisistä ja asioista ja tietynlainen herkkä mieli, jota on helppo manipuloida.