Leningrad ja suomi

... tyhmyydestään lähteä Natsi-Saksan kanssa hyökkäykseen N-liiton kimppuun -41. Me menetimme vielä enemmän maata kuin talvisodassa, maksoimme suuret sotakorvaukset ja jouduomme N-liiton etupiiriin vuosikymmeniksi.

oivahärkönen kirjoitti:

... tyhmyydestään lähteä Natsi-Saksan kanssa hyökkäykseen N-liiton kimppuun -41. Me menetimme vielä enemmän maata kuin talvisodassa, maksoimme suuret sotakorvaukset ja jouduomme N-liiton etupiiriin vuosikymmeniksi.

Lue lisää

NL:n naapuri säästyi vielä lievimmin kuin suomi.
Kerro miten Suomi olisi säästynyt parhaiten,esimerkkejä apuna käyttäen.

oivahärkönen kirjoitti:

... tyhmyydestään lähteä Natsi-Saksan kanssa hyökkäykseen N-liiton kimppuun -41. Me menetimme vielä enemmän maata kuin talvisodassa, maksoimme suuret sotakorvaukset ja jouduomme N-liiton etupiiriin vuosikymmeniksi.

Lue lisää

Olipa tyhmää pyytää apua sieltä msitä sitä realistisesti oli saatavilla. Sodan hävinnyt Saksa on täysin tarpeettomasti demonisoitu kaiken pahan tyyssijaksi.

Sodan voittajan NL:n tekoja pidetäänkin sitten vain oieutettuina ja taktisina vetoina, jotta olisi pystytty torjumaan kaiken pahan ruummiillistuna Saksa ja pikkupiru Suomi.

menetellen kirjoitti:

NL:n naapuri säästyi vielä lievimmin kuin suomi.
Kerro miten Suomi olisi säästynyt parhaiten,esimerkkejä apuna käyttäen.

... on maita, jotka selvisivät paremmin kuin Suomi II maailmansodasta.

Suomi olisi pärjännyt paremmin, kun ei olisi lähtenyt hyökkäykseen Saksan mukana -41, vaan olisi asettunut jo silloin liittoutuneiden puolelle. Saksa olisi varmaan valloittanut Suomenkin hyökätessään N-liittoon, mutta sodan loppuselvittelyissä olisimme olleet voittajien joukossa ja varmaan saaneet takaisin talvisodan menetyksemme ja sotakorvauksia Saksalta.

Kaiken alkusyy oli kylläkin natsi-Saksan laajentumispyrkimykset, jotka alkoivat jo 30-luvun puolivälissä ja johtivat sitten tunnettuihin seurauksiin.
Suomi oli vain pelinappula.

muistuttaja 123 kirjoitti:

Kaiken alkusyy oli kylläkin natsi-Saksan laajentumispyrkimykset, jotka alkoivat jo 30-luvun puolivälissä ja johtivat sitten tunnettuihin seurauksiin.
Suomi oli vain pelinappula.

Lue lisää

"Kaiken alkusyy oli kylläkin natsi-Saksan laajentumispyrkimykset, jotka alkoivat jo 30-luvun puolivälissä ja johtivat sitten tunnettuihin seurauksiin.
"

Ei ihan, vaan oikea alkusyy: Molempien, sekä NL:n että Saksan laajentumispyrkimykset.

Merkittävä tekijä talvisodan taustalla on ensimmäisen maailmansodan lopputulos. Sodan seurauksena Saksa ja Neuvostoliiton ytimeksi sittemmin kehittynyt Venäjä menettivät suurvalta-asemansa vuosikymmeneksi. Varhain 1930-luvulla ne alkoivat toipua maailmansodasta ja pyrkivät palauttamaan entisen asemansa. Ensimmäisen maailmansodan aiheuttama sisäinen epävakaus ja sodan antama malli edistivät Adolf Hitlerin ja Josif Stalinin kaltaisten sotilaallis-diktatoristen johtajien valtaan nousua näissä valtioissa.

Sekä natsi-Saksan että Neuvostoliiton sotilaallinen varustautuminen ja suurvaltapoliittinen aktiivisuus lisääntyivät huomattavasti. Molemmat valtiot tavoittelivat muun muassa menettämiensä alueiden takaisin valtaamista ja valtapiiriensä edelleen laajentamista.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisota

kuitenkin on kirjoitti:

"Kaiken alkusyy oli kylläkin natsi-Saksan laajentumispyrkimykset, jotka alkoivat jo 30-luvun puolivälissä ja johtivat sitten tunnettuihin seurauksiin.
"

Ei ihan, vaan oikea alkusyy: Molempien, sekä NL:n että Saksan laajentumispyrkimykset.

Merkittävä tekijä talvisodan taustalla on ensimmäisen maailmansodan lopputulos. Sodan seurauksena Saksa ja Neuvostoliiton ytimeksi sittemmin kehittynyt Venäjä menettivät suurvalta-asemansa vuosikymmeneksi. Varhain 1930-luvulla ne alkoivat toipua maailmansodasta ja pyrkivät palauttamaan entisen asemansa. Ensimmäisen maailmansodan aiheuttama sisäinen epävakaus ja sodan antama malli edistivät Adolf Hitlerin ja Josif Stalinin kaltaisten sotilaallis-diktatoristen johtajien valtaan nousua näissä valtioissa.

Sekä natsi-Saksan että Neuvostoliiton sotilaallinen varustautuminen ja suurvaltapoliittinen aktiivisuus lisääntyivät huomattavasti. Molemmat valtiot tavoittelivat muun muassa menettämiensä alueiden takaisin valtaamista ja valtapiiriensä edelleen laajentamista.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisota

Lue lisää

ollu väärentämäsä historiikkia wikissä????
sä oot niin kömpelö että jäät aina kii :DDDD

"Alue kuului Suomelle Inkerinmaata myöten Pietari Suuren aikoihin."

Eipä tainnut kuulua Suomelle vaan Ruotsille.

skrjabin kirjoitti:

"Alue kuului Suomelle Inkerinmaata myöten Pietari Suuren aikoihin."

Eipä tainnut kuulua Suomelle vaan Ruotsille.

suomalaisille ja suomesukuisille, mikä alue kuului silloin Ruotsiin.

kylläkin kirjoitti:

suomalaisille ja suomesukuisille, mikä alue kuului silloin Ruotsiin.

Ehkä oikeimmin voisi sanoa että alueella asui suomalaisten kielisukulaisia sekä slaaveja jo melkoisen varhain ja Ruotsi valloitti alueen heiltä sekä myöhemmin sitten Venäjä.

skrjabin kirjoitti:

Ehkä oikeimmin voisi sanoa että alueella asui suomalaisten kielisukulaisia sekä slaaveja jo melkoisen varhain ja Ruotsi valloitti alueen heiltä sekä myöhemmin sitten Venäjä.

Lue lisää

Jos nyt puhutaan ihan toisen maailmansodan synnystä, niin siihen vaikutti sekä NL:n että Saksan laajentumispyrkimykset.

Pietarin alueell asuivat ensin muinaissuomalaiset:

3000 eKr. Kampakeramiikan löydöt todistavat, että alueella asui jo muinaissuomalaisia heimoja.

500 eKr. Inkerinmaan asukkaat alkoivat käyttää rautaa.

859 Venäläisessä kronikassa mainitaan ”tshudit” ensimmäisen kerran Novgorodin perustamisen yhteydessä.

1000-luvulla Slaavilaiset heimot levittäytyvät Inkerinmaan ylänköalueelle.

viela .... kirjoitti:

Jos nyt puhutaan ihan toisen maailmansodan synnystä, niin siihen vaikutti sekä NL:n että Saksan laajentumispyrkimykset.

Pietarin alueell asuivat ensin muinaissuomalaiset:

3000 eKr. Kampakeramiikan löydöt todistavat, että alueella asui jo muinaissuomalaisia heimoja.

500 eKr. Inkerinmaan asukkaat alkoivat käyttää rautaa.

859 Venäläisessä kronikassa mainitaan ”tshudit” ensimmäisen kerran Novgorodin perustamisen yhteydessä.

1000-luvulla Slaavilaiset heimot levittäytyvät Inkerinmaan ylänköalueelle.

Lue lisää

Se nyt on minusta kyllä loppujen lopuksi melkoisen jonninjoutavaa spekulaatiota asuiko alueella suomensukuisia heimoja tai jotain muuta porukkaa ammottavina aikoina, sikälikin kun mistään alueiden omistamisesta nykyisessä mielessä voidaan puhua vasta valtiollisten instituutioiden synnyttyä, eli aikaisintaan 1500-luvulta.

Ketä ne muinaissuomalaiset sitten olivat jne. ei kyllä oikeuta sen kummemmin puhumaan jostain alueesta minään erityisen suomalaisena, kuten ei varhainen slaavilaisasutus oikeuta pitämään jotain aluetta venäläisenäkään, tai ainakaan anna oikeutta puolin eikä toisin mihinkään vaateisiin.

Toinen maailmansota oli tietenkin keskeisesti kahden laajentumaan pyrkivän suurvallan koitos ja aikaansaannos.

skrjabin kirjoitti:

Se nyt on minusta kyllä loppujen lopuksi melkoisen jonninjoutavaa spekulaatiota asuiko alueella suomensukuisia heimoja tai jotain muuta porukkaa ammottavina aikoina, sikälikin kun mistään alueiden omistamisesta nykyisessä mielessä voidaan puhua vasta valtiollisten instituutioiden synnyttyä, eli aikaisintaan 1500-luvulta.

Ketä ne muinaissuomalaiset sitten olivat jne. ei kyllä oikeuta sen kummemmin puhumaan jostain alueesta minään erityisen suomalaisena, kuten ei varhainen slaavilaisasutus oikeuta pitämään jotain aluetta venäläisenäkään, tai ainakaan anna oikeutta puolin eikä toisin mihinkään vaateisiin.

Toinen maailmansota oli tietenkin keskeisesti kahden laajentumaan pyrkivän suurvallan koitos ja aikaansaannos.

Lue lisää

"Se nyt on minusta kyllä loppujen lopuksi melkoisen jonninjoutavaa spekulaatiota asuiko alueella suomensukuisia heimoja tai jotain muuta porukkaa ammottavina aikoina, sikälikin kun mistään alueiden omistamisesta nykyisessä mielessä voidaan puhua vasta valtiollisten instituutioiden synnyttyä, eli aikaisintaan 1500-luvulta."

Ei niin, mutta kuitenkin asui muinaissuomalaisia ensin. Tästähän oli kyse.

mutta asui ensin kirjoitti:

"Se nyt on minusta kyllä loppujen lopuksi melkoisen jonninjoutavaa spekulaatiota asuiko alueella suomensukuisia heimoja tai jotain muuta porukkaa ammottavina aikoina, sikälikin kun mistään alueiden omistamisesta nykyisessä mielessä voidaan puhua vasta valtiollisten instituutioiden synnyttyä, eli aikaisintaan 1500-luvulta."

Ei niin, mutta kuitenkin asui muinaissuomalaisia ensin. Tästähän oli kyse.

Lue lisää

"Ei niin, mutta kuitenkin asui muinaissuomalaisia ensin. Tästähän oli kyse."

Itse asiassa ainakin minun kohdallani kyse oli vastauksesta tuohon "vaatimukseen" jossa esitettiin suomalaisille korvauksia kun Pietari on suomalaisten mailla. Siihen ainakin omat kommenttini liittyivät.

sulla ei tota asiaa ole koskaan TANE :DDDD
vaan riidanhaastoa....

"Piiritys etelästä, pohjoisesta ja idästä.."

Pietarissa taitaa vieläkin olla kaduilla niitä varoituskylttejä että tykistötulen aikana kannattaa olla kadun eteläisellä puolella. Varoitus siksi noin että vaara ei uhannut suomalaisten suunnalta.

skrjabin kirjoitti:

"Piiritys etelästä, pohjoisesta ja idästä.."

Pietarissa taitaa vieläkin olla kaduilla niitä varoituskylttejä että tykistötulen aikana kannattaa olla kadun eteläisellä puolella. Varoitus siksi noin että vaara ei uhannut suomalaisten suunnalta.

Lue lisää

Pohjoisesta ei ollut mahdollista edetä kaupunkiin jo maastonkin takia (laaja suoalue ja hiekkasärkät) ja koska olisi tarvittu raskasta tykistöä, syöksypommittajia ja muutakin raskaampaa kalustoa kuten panssareita, joita niitäkään Suomen panssaridivisioonalla ei ollut.

Sitä paitsi se mitä meidän omat sotahistorioitselijat eivät vieläkään tiedä (?) siellä oli mielettömän vahva linnoitus - ns. Karjalan linnoitusalue (ven. Karelskiy Ukreplyonnyj Raiyon).

Hyökkääminen pohjoisesta olisi ollut helppo ja varma ITSEMURHA, tai voitaisiinko paremmin ja suoremmin sanoa – hyökkäyskäskyn saaneiden sotilaiden MURHA!

Halusiko ja tahtoiko Suomi hyökätä kaipunkiin lienee tältä osalta turha kysymys, koska siihen ei todellisuudessa ollut minkäänlaisia edellytyksiä.

Mutta sen me tiedämme varmasti, että Suomessa niin poliitikot kuin sotilasjohtokin, lehdistö ja kaikki, joilla oli sotasensuurin aikana jotain mahdollista sanoa, odottivat innokkaana ja olivat varmoja kaupungin kukistumisesta (Mannerheim, Talvela, Uusi Suomi, HS, Ryti, Paasikivi...jne...jne...).

.. tai itsemurha! kirjoitti:

Pohjoisesta ei ollut mahdollista edetä kaupunkiin jo maastonkin takia (laaja suoalue ja hiekkasärkät) ja koska olisi tarvittu raskasta tykistöä, syöksypommittajia ja muutakin raskaampaa kalustoa kuten panssareita, joita niitäkään Suomen panssaridivisioonalla ei ollut.

Sitä paitsi se mitä meidän omat sotahistorioitselijat eivät vieläkään tiedä (?) siellä oli mielettömän vahva linnoitus - ns. Karjalan linnoitusalue (ven. Karelskiy Ukreplyonnyj Raiyon).

Hyökkääminen pohjoisesta olisi ollut helppo ja varma ITSEMURHA, tai voitaisiinko paremmin ja suoremmin sanoa – hyökkäyskäskyn saaneiden sotilaiden MURHA!

Halusiko ja tahtoiko Suomi hyökätä kaipunkiin lienee tältä osalta turha kysymys, koska siihen ei todellisuudessa ollut minkäänlaisia edellytyksiä.

Mutta sen me tiedämme varmasti, että Suomessa niin poliitikot kuin sotilasjohtokin, lehdistö ja kaikki, joilla oli sotasensuurin aikana jotain mahdollista sanoa, odottivat innokkaana ja olivat varmoja kaupungin kukistumisesta (Mannerheim, Talvela, Uusi Suomi, HS, Ryti, Paasikivi...jne...jne...).

Lue lisää

Jos kerran pohjoisesta ei ollut edes mahdollista hyökätä jo maastonkin takia niin miksi sitten Stalin vaati Talvisodan alla niin kovasti suoja-aluetta Leningradille juuri pohjoiseen?

skrjabin kirjoitti:

Jos kerran pohjoisesta ei ollut edes mahdollista hyökätä jo maastonkin takia niin miksi sitten Stalin vaati Talvisodan alla niin kovasti suoja-aluetta Leningradille juuri pohjoiseen?

Lue lisää

... minulle aika vieras kysymys. En ole koskaan
tarkemmin perehtynyt.


Mutta onhan noista Jartsevin, alias NKVD:n
eversti Rybkinin, ja Litvinovin neuvotteluista
ennen Talvisotaa olemassa tietoa (uskoakseni?)
vaikka kuinka paljon.

- Ne eivät liene kovin epäselviä historian
tutkijoille.

en tiedä! kirjoitti:

... minulle aika vieras kysymys. En ole koskaan
tarkemmin perehtynyt.


Mutta onhan noista Jartsevin, alias NKVD:n
eversti Rybkinin, ja Litvinovin neuvotteluista
ennen Talvisotaa olemassa tietoa (uskoakseni?)
vaikka kuinka paljon.

- Ne eivät liene kovin epäselviä historian
tutkijoille.

Lue lisää

En taida setä-Joosepilta kysellä kun se puskee horsmaa. Sinällään vaan nuo venäläisen historiankirjoituksen, kuten Baryshnikovin jutut, ristiriitaisia että toisaalta selvitetään mikä uhka Suomi olikaan NL:olle ja Talvisota siksi oikeutettu, toisaalta selvitetään että Suomi ei hyökännyt vain siksi että ei sieltä olisi edes voinut hyökätä. Kumpikin argumentti muistini mukaan mm. juuri tuolla Baryshnikovilla käytössä.

skrjabin kirjoitti:

En taida setä-Joosepilta kysellä kun se puskee horsmaa. Sinällään vaan nuo venäläisen historiankirjoituksen, kuten Baryshnikovin jutut, ristiriitaisia että toisaalta selvitetään mikä uhka Suomi olikaan NL:olle ja Talvisota siksi oikeutettu, toisaalta selvitetään että Suomi ei hyökännyt vain siksi että ei sieltä olisi edes voinut hyökätä. Kumpikin argumentti muistini mukaan mm. juuri tuolla Baryshnikovilla käytössä.

Lue lisää

Suomalaiset ja saksalaiset voisivat todellakin järjestää kansalaiskeräyksen ja sotaveteraanit kävisivät luovuttamassa miljoonan euron shekin Pietarin köyhille.
Olisi liikuttava näky kun suomalainen korpisoturi yhdessä Wehrmachtin, SS-miesten, Muukalais-Legioonan, laskuvarjojääkärien, panssarimiesten ja espanialaisen sinisen-divisioonan edustajien kanssa
pyytäisivät julkisesti anteeksi tekojaan.
Tietysti tapauksen kunniaksi pystytettäisiin muistopatsas ja media ikuistaisi koko jutun.
Eipä kuluisi aikaakaan kun venäläiset
rupeisivat pohtimaan viipurin takaisin luovutusta...


"Me pommitamme tänään, te hautaatte huomenna"


MarttyyriMallari-TTt