haaraan, nostaa saisit naaraan, kuulen radiosta. Suljen radion.
Siis oliko jotain ollut vai ei, sitähän olin miettinyt.
Totuus on konkreettinen ja sen mukaan mitään ei ollut.
Tyhjää kaikki!
Mutta jos totuus olisi toisenluontoinen - ei konkreettinen, niin sittenhän asianlaita olisi toinen.
Oli oikeita tunteita, jotka inspiroivat minua työssäni, jota niin mielelläni teen.
Perheellisen pitää yrittää!
Siis oliko jotain ollut vai ei, sitähän olin miettinyt.
Totuus on konkreettinen ja sen mukaan mitään ei ollut.
Tyhjää kaikki!
Mutta jos totuus olisi toisenluontoinen - ei konkreettinen, niin sittenhän asianlaita olisi toinen.
Oli oikeita tunteita, jotka inspiroivat minua työssäni, jota niin mielelläni teen.
Perheellisen pitää yrittää!
Vastaukset 4
Vanhimmat
yritys jää joskus yritykseksi. Sanoo pessimisti, joka itsekin yrittää ja toivoo, ettei huomaisi totuuden oikeellisuutta. Sitäpaitsi epätodellisuudessa on kivempi elää.
..olen sitä mieltä, että epätodellisuudessa ja epätietoisuudessa ei ole kivempi elää!
Siinä on persoona ja luonne koettelemuksessa, kun ei tiedä mitä uskoa ja mihin uskoa. Lopuksi tulee vaihe, että mitä tahansa muuta kuin tätä epätietoisuutta, vaikka sitten raaka ja itselleen epämieluisa totuus.
Kyllä hulluus alkaa olemaan lähellä, kun sitä koko totuutta ei sitten saakaan koskaan tietää, vaikka kuinka yrittäisikin selvittää omalta osaltaan. Pakko sitten tehdä tiettyjä ratkaisuja, jotta voisi elämäänsä jatkaa eteenpäin, vastoinkäymisistä huolimatta.
Tiedätkös, minä vuorostaan olen eri mieltä...
jos alkaa miettiä liikaa todellisuutta ja todenmukaisuutta niin ennenpitkää tulee hulluksi.. niin kuin itseasiassa sanoitkin. Joskus kuitenkin paras ja ainoa ratkaisu (kun kerran puhuit ratkaisujen tekemisistä) mielenterveyden kannalta on elää epätietoisuudessa niin elämän pienissä asioissa kuin suurissakin.
riippuu täysin siitä, mikä kenenkin elämäntilanne on, ja mihin asiaan se epätietoisuus liittyy.