Mitä yhteistä on

USKOVAISELLA?
25604
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 25

Vanhimmat

olla SAIRAS - toinen tutkii Raamattua ja toinen Lääkärikirjaa.

Äänestä

katsotaan miten kauan herjauksia riittää..

Äänestä
  • "Jumalan pilkkaamisesta rangaistaan harvoin

    stt


    Suomalaiset syyllistyvät jumalanpilkkaan tai muuhun uskonnon herjaamiseen erittäin harvoin, kirjoittaa Keskisuomalainen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tietojen mukaan vuoden 1999 alussa voimaan astuneen rikoslain uskonrauhapykälän perusteella on tuomittu vuosittain korkeintaan kaksi ihmistä. Muutamina vuosina rangaistuksia ei ole annettu lainkaan.


    Viime vuonna viranomaiset epäilivät jumalanpilkkaa poliisin tulostietojärjestelmän mukaan neljässä tapauksessa. Tänä vuonna käsittelyyn on otettu yksi tapaus.

    Euroopan neuvosto käsittelee perjantaina kansanedustaja Sinikka Hurskaisen (sd) raporttia, jossa jumalanpilkkaa koskevaa lainsäädäntöä esitetään uudistettavaksi. Toteutuessaan neuvoston suositus voisi vaikuttaa useiden maiden lakeihin.

    Raportin mukaan uskontoja halventavista ilmaisuista pitäisi rangaista vain silloin, kun ne häiritsevät yleistä järjestystä, lietsovat väkivaltaa tai yllyttävät vihaan tai syrjintään."


    Tästähän on kysymys:

    Näin toteaa Jeesuksenne:

    "Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainoppineet ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan."


    Ja näin on jumalanne tahto:

    2. Moos. 32:27 "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Jokainen sitokoon miekkansa vyölleen. Käykää sitten edestakaisinleirin halki portista porttiin ja tappakaa jokainen, olkoon vaikka oma veli, ystävä tai sukulainen."

    Hes. 9:5-7 "Ja niille toisille hän (Jumala) sanoi minun kuulteni: Kiertäkää kaupungin läpi hänen jäljessään jasurmatkaa. Älkää säälikö, älkää armahtako, tappakaa tyyten vanhukset, nuorukaiset, neitsyet, lapset ja vaimot."

    4. Moos. 25:4 "Ja Herra sanoi Moosekselle: Ota kansan kaikki päämiehet ja lävistä heidät paaluihin Herralle, vastenaurinkoa, että Herran vihan hehku kääntyisi pois Israelista."

    4. Moos. 15:36 "Silloin koko seurakunta vei hänet leirin ulkopuolelle, ja he kivittivät hänet kuoliaaksi, niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut."

    1. Sam. 6:19 "... ja kansa suri sitä, että Herra oli surmannut niin paljon kansaa."

    Psa. 7:12-14 "Jumala on vanhurskas tuomari ja Jumala, joka vihastuu joka päivä. Jos kääntymystä ei tule, niin hänteroittaa miekkansa, jännittää jousensa ja tähtää sillä; hän valmistaa surma-aseet ja tekee nuolensa palaviksi."

    5. Moos. 20:16-17 "Mutta näiden kansojen kaupungeissa, jotka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, äläjätä ainoatakaan henkeä eloon, vaan vihi ne tuhon omiksi: heettiläiset ja amorilaiset, kanaanilaiset ja perissiläiset,hivviläiset ja jebusilaiset, niinkuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt."

    Tuom. 14:19 "Silloin Herran Henki tuli häneen, ja hän meni Askeloniin, löi siellä kuoliaaksi kolmekymmentä miestä."

    4. Moos. 15:36 "Silloin koko seurakunta vei hänet leirin ulkopuolelle, ja he kivittivät hänet kuoliaaksi, niinkuin Herra oliMoosekselle käskyn antanut."

    Hoos. 14:1 "... he kaatuvat miekkaan, heidän pienet lapsensa ruhjotaan, ja heidän raskaat vaimonsa halkaistaan."

    2. Moos. 15:3 "Herra on sotasankari, Herra on hänen nimensä."

    Jooel 3:9-10 (Herra puhuu) "... Alkakaa pyhä sota, innostakaa sankareita, lähestykööt, hyökätkööt kaikki soturit.Takokaa vantaanne miekoiksi ja vesurinne keihäiksi."

    Jes. 42:13-15 "Herra lähtee sotaan niinkuin sankari, niinkuin soturi hän kiihoittaa kiivautensa; hän nostaa sotahuudonja karjuu, uhittelee vihollisiansa. 'Minä olen ollut vaiti ikiajoista asti, olen ollut hiljaa ja pidättänyt itseni. Mutta nytminä huudan kuin lapsensynnyttäjä, puhallan ja puuskun. Minä teen autioiksi vuoret ja kukkulat, ja kuihdutan niiltäkaiken ruohon; minä muutan virrat saariksi ja kuivaan vesilammikot.'"

    Heb. 12:29 "Sillä meidän Jumalamme on kuluttavainen tuli."
    2. Moos. 17:16 "... Herra sotii amalekilaisia vastaan sukupolvesta sukupolveen."


    Elikkä vielä kerran:

    Matt. 12:26 "Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Mene pois, saatana; sillä kirjoitettu on: 'Herraa, sinun Jumalaasi, pitää sinun kumartaman ja häntä ainoata palveleman'."



    Ja jottei huonosti käy, niin muista - hän on tykästynyt savuun jota saadaan teurasjätteitä polttamalla:

    3.Mooseksen kirja, Leviticus 3:

    1. "Jos hänen uhrilahjansa on yhteysuhri, tuokoon hän, jos hän tuo
    raavaskarjasta härän tai lehmän, virheettömän eläimen Herran eteen.

    2. Ja hän laskekoon kätensä uhriteuraansa pään päälle ja teurastakoon sen ilmestysmajan ovella; ja papit, Aaronin pojat, vihmokoot veren alttarille ympärinsä.

    3. Ja hän tuokoon yhteysuhrista uhrina Herralle sisälmyksiä peittävän rasvan ja kaiken sisälmysten rasvan

    4. ja molemmat munuaiset ynnä niiden päällä lantiolihaksissa olevan rasvan ja maksanlisäkkeen, joka on irroitettava munuaisten luota.

    5. Ja Aaronin pojat polttakoot sen alttarilla polttouhrin päällä, joka on halkojen päällä tulessa, suloisesti tuoksuvana uhrina Herralle.

    6. Mutta jos hän tuo uhrilahjanaan Herralle yhteysuhriksi pikkukarjasta urospuolen tai naaraspuolen, niin tuokoon virheettömän eläimen.

    7. Jos hän tuo uhrilahjanaan lampaan, niin tuokoon sen Herran eteen

    8. ja laskekoon kätensä uhriteuraansa pään päälle ja teurastakoon sen ilmestysmajan ovella, ja Aaronin pojat vihmokoot sen veren alttarille ympärinsä.

    9. Ja hän tuokoon yhteysuhrista uhrina Herralle sen rasvan, koko rasvahännän, joka on irroitettava häntänikamista, sisälmyksiä peittävän rasvan ja kaiken sisälmysten rasvan

    10. ja molemmat munuaiset ynnä niiden päällä lantiolihaksissa olevan rasvan ja maksanlisäkkeen, joka on irroitettava munuaisten luota.

    11. Ja pappi polttakoon sen alttarilla uhriruokana Herralle.

    12. Ja jos hänen uhrilahjansa on vuohi, tuokoon sen Herran eteen

    13. ja laskekoon kätensä sen pään päälle ja teurastakoon sen ilmestysmajan ovella; ja Aaronin pojat vihmokoot sen veren alttarille ympärinsä.

    14. Ja hän tuokoon siitä uhrilahjanaan Herralle uhriksi sisälmyksiä peittävän rasvan ja kaiken sisälmysten rasvan
    15. ja molemmat munuaiset ynnä niiden päällä lantiolihaksissa olevan rasvan ja maksanlisäkkeen, joka on irroitettava munuaisten luota.

    16. Ja pappi polttakoon ne alttarilla uhriruokana, suloisesti tuoksuvana uhrina; kaikki rasva olkoon Herran oma.

    Äänestä

  • totuudelle: kirjoitti:

    "Jumalan pilkkaamisesta rangaistaan harvoin

    stt


    Suomalaiset syyllistyvät jumalanpilkkaan tai muuhun uskonnon herjaamiseen erittäin harvoin, kirjoittaa Keskisuomalainen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tietojen mukaan vuoden 1999 alussa voimaan astuneen rikoslain uskonrauhapykälän perusteella on tuomittu vuosittain korkeintaan kaksi ihmistä. Muutamina vuosina rangaistuksia ei ole annettu lainkaan.


    Viime vuonna viranomaiset epäilivät jumalanpilkkaa poliisin tulostietojärjestelmän mukaan neljässä tapauksessa. Tänä vuonna käsittelyyn on otettu yksi tapaus.

    Euroopan neuvosto käsittelee perjantaina kansanedustaja Sinikka Hurskaisen (sd) raporttia, jossa jumalanpilkkaa koskevaa lainsäädäntöä esitetään uudistettavaksi. Toteutuessaan neuvoston suositus voisi vaikuttaa useiden maiden lakeihin.

    Raportin mukaan uskontoja halventavista ilmaisuista pitäisi rangaista vain silloin, kun ne häiritsevät yleistä järjestystä, lietsovat väkivaltaa tai yllyttävät vihaan tai syrjintään."


    Tästähän on kysymys:

    Näin toteaa Jeesuksenne:

    "Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainoppineet ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan."


    Ja näin on jumalanne tahto:

    2. Moos. 32:27 "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Jokainen sitokoon miekkansa vyölleen. Käykää sitten edestakaisinleirin halki portista porttiin ja tappakaa jokainen, olkoon vaikka oma veli, ystävä tai sukulainen."

    Hes. 9:5-7 "Ja niille toisille hän (Jumala) sanoi minun kuulteni: Kiertäkää kaupungin läpi hänen jäljessään jasurmatkaa. Älkää säälikö, älkää armahtako, tappakaa tyyten vanhukset, nuorukaiset, neitsyet, lapset ja vaimot."

    4. Moos. 25:4 "Ja Herra sanoi Moosekselle: Ota kansan kaikki päämiehet ja lävistä heidät paaluihin Herralle, vastenaurinkoa, että Herran vihan hehku kääntyisi pois Israelista."

    4. Moos. 15:36 "Silloin koko seurakunta vei hänet leirin ulkopuolelle, ja he kivittivät hänet kuoliaaksi, niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut."

    1. Sam. 6:19 "... ja kansa suri sitä, että Herra oli surmannut niin paljon kansaa."

    Psa. 7:12-14 "Jumala on vanhurskas tuomari ja Jumala, joka vihastuu joka päivä. Jos kääntymystä ei tule, niin hänteroittaa miekkansa, jännittää jousensa ja tähtää sillä; hän valmistaa surma-aseet ja tekee nuolensa palaviksi."

    5. Moos. 20:16-17 "Mutta näiden kansojen kaupungeissa, jotka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, äläjätä ainoatakaan henkeä eloon, vaan vihi ne tuhon omiksi: heettiläiset ja amorilaiset, kanaanilaiset ja perissiläiset,hivviläiset ja jebusilaiset, niinkuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt."

    Tuom. 14:19 "Silloin Herran Henki tuli häneen, ja hän meni Askeloniin, löi siellä kuoliaaksi kolmekymmentä miestä."

    4. Moos. 15:36 "Silloin koko seurakunta vei hänet leirin ulkopuolelle, ja he kivittivät hänet kuoliaaksi, niinkuin Herra oliMoosekselle käskyn antanut."

    Hoos. 14:1 "... he kaatuvat miekkaan, heidän pienet lapsensa ruhjotaan, ja heidän raskaat vaimonsa halkaistaan."

    2. Moos. 15:3 "Herra on sotasankari, Herra on hänen nimensä."

    Jooel 3:9-10 (Herra puhuu) "... Alkakaa pyhä sota, innostakaa sankareita, lähestykööt, hyökätkööt kaikki soturit.Takokaa vantaanne miekoiksi ja vesurinne keihäiksi."

    Jes. 42:13-15 "Herra lähtee sotaan niinkuin sankari, niinkuin soturi hän kiihoittaa kiivautensa; hän nostaa sotahuudonja karjuu, uhittelee vihollisiansa. 'Minä olen ollut vaiti ikiajoista asti, olen ollut hiljaa ja pidättänyt itseni. Mutta nytminä huudan kuin lapsensynnyttäjä, puhallan ja puuskun. Minä teen autioiksi vuoret ja kukkulat, ja kuihdutan niiltäkaiken ruohon; minä muutan virrat saariksi ja kuivaan vesilammikot.'"

    Heb. 12:29 "Sillä meidän Jumalamme on kuluttavainen tuli."
    2. Moos. 17:16 "... Herra sotii amalekilaisia vastaan sukupolvesta sukupolveen."


    Elikkä vielä kerran:

    Matt. 12:26 "Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Mene pois, saatana; sillä kirjoitettu on: 'Herraa, sinun Jumalaasi, pitää sinun kumartaman ja häntä ainoata palveleman'."



    Ja jottei huonosti käy, niin muista - hän on tykästynyt savuun jota saadaan teurasjätteitä polttamalla:

    3.Mooseksen kirja, Leviticus 3:

    1. "Jos hänen uhrilahjansa on yhteysuhri, tuokoon hän, jos hän tuo
    raavaskarjasta härän tai lehmän, virheettömän eläimen Herran eteen.

    2. Ja hän laskekoon kätensä uhriteuraansa pään päälle ja teurastakoon sen ilmestysmajan ovella; ja papit, Aaronin pojat, vihmokoot veren alttarille ympärinsä.

    3. Ja hän tuokoon yhteysuhrista uhrina Herralle sisälmyksiä peittävän rasvan ja kaiken sisälmysten rasvan

    4. ja molemmat munuaiset ynnä niiden päällä lantiolihaksissa olevan rasvan ja maksanlisäkkeen, joka on irroitettava munuaisten luota.

    5. Ja Aaronin pojat polttakoot sen alttarilla polttouhrin päällä, joka on halkojen päällä tulessa, suloisesti tuoksuvana uhrina Herralle.

    6. Mutta jos hän tuo uhrilahjanaan Herralle yhteysuhriksi pikkukarjasta urospuolen tai naaraspuolen, niin tuokoon virheettömän eläimen.

    7. Jos hän tuo uhrilahjanaan lampaan, niin tuokoon sen Herran eteen

    8. ja laskekoon kätensä uhriteuraansa pään päälle ja teurastakoon sen ilmestysmajan ovella, ja Aaronin pojat vihmokoot sen veren alttarille ympärinsä.

    9. Ja hän tuokoon yhteysuhrista uhrina Herralle sen rasvan, koko rasvahännän, joka on irroitettava häntänikamista, sisälmyksiä peittävän rasvan ja kaiken sisälmysten rasvan

    10. ja molemmat munuaiset ynnä niiden päällä lantiolihaksissa olevan rasvan ja maksanlisäkkeen, joka on irroitettava munuaisten luota.

    11. Ja pappi polttakoon sen alttarilla uhriruokana Herralle.

    12. Ja jos hänen uhrilahjansa on vuohi, tuokoon sen Herran eteen

    13. ja laskekoon kätensä sen pään päälle ja teurastakoon sen ilmestysmajan ovella; ja Aaronin pojat vihmokoot sen veren alttarille ympärinsä.

    14. Ja hän tuokoon siitä uhrilahjanaan Herralle uhriksi sisälmyksiä peittävän rasvan ja kaiken sisälmysten rasvan
    15. ja molemmat munuaiset ynnä niiden päällä lantiolihaksissa olevan rasvan ja maksanlisäkkeen, joka on irroitettava munuaisten luota.

    16. Ja pappi polttakoon ne alttarilla uhriruokana, suloisesti tuoksuvana uhrina; kaikki rasva olkoon Herran oma.

    "Monet skitsofreniapotilaat ovat uskonnollisia ja tuoreen tutkimuksen mukaan uskonnollisuus voi myös vaikuttaa potiliden oireisiin. .."

    ".. sillä 14 prosentille uskonto aiheutti henkistä epätoivoa, 10 % koki uskonnon pahentavan psukoosioireita ja yhtä monella uskonto liittyi myös itsemurhayrityksiin. .."

    Seura 47/2006 s.79


    http://www.seura.fi/



    "Usko yliluonnolliseen peräisin lapsuudesta

    Yliluonnollisia uskomuksia voidaan parhaiten selittää yksilön taipumuksella nojautua lapsuudenaikaisiin, eritytymättömiin käsityksiin maailmasta. Näissä käsityksissä menevät elottomien, elollisten ja psyykkisten asioiden ydinominaisuudet sekaisin. Aikuisilla ydintiedon sekaannukset voivat toimia tieteellisen ja muun koulutiedon rinnalla.


    Nojautuminen lapsuudenaikaisiin ja tiedostamattomiin käsityksiin maailmasta liittyy yksilön taipumukseen ajatella intuitiivisesti eli tiedostamattomasti. Näihin tuloksiin on päädytty dosentti Marjaana Lindemanin johtamassa tutkimuksessa "Taikauskon vetovoima", joka on tehty Suomen Akatemian rahoituksella.

    Tutkimuksen mukaan uskomukset, joita on nimitetty joko taikauskoksi, paranormaaliksi, yliluonnolliseksi tai maagiseksi, ovat kaikki yksi ja sama asia. "Jos uskoo yhteen yliluonnolliseen ilmiöön, uskoo yleensä muihinkin yliluonnollisiin ilmiöihin. Voidaan siis puhua yleisestä taipumuksesta uskoa näihin. Taipumus paranormaaleihin uskomuksiin on myös uskomuslääkinnän eli vaihtoehtolääkinnän voimakkain selittäjä", toteaa dosentti Lindeman.

    Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa oli mukana 3240 eri koulutustasojen opiskelijaa ympäri Suomea. Jatkotutkimuksiin osallistui noin 500 opiskelijaa, joille tehtiin myös kokeellisia tutkimuksia. Tutkimuksessa kysyttiin heidän uskomuksiaan muun muassa noidista, telepatiasta, horoskoopeista, Jumalasta ja aaveista. Tämän lisäksi koehenkilöiden persoonallisuutta, arvoja, tietorakenteita ja tiedonkäsittelytapoja tutkittiin psykologisilla arviointimenetelmillä.

    Tulosten mukaan yliopisto-opiskelijoilla on vain vähän yliluonnollisia uskomuksia, vähemmän kuin alemman asteen koulutuksen opiskelijoilla. Jos yliopisto-opiskelijoilla on yliluonnollisia uskomuksia, koulutustaso ei vähennä niitä. Persoonallisuus, tunne-elämän tekijät, selittämisen ja hallinnan tarve, sukupuoli, arvomaailma, älykkyys tai analyyttinen ajattelu eivät juuri ole yhteydessä yliluonnollisiin uskomuksiin.

    Lindeman kysyy: "Löytyykö tieteen historiasta esimerkkiä, jossa taikausko olisi osoittautunut todeksi tai yliluonnollinen tieteelliseksi? Ei löydy. Uusi tieto ei koskaan ole vienyt meitä lähemmäs yliluonnollista vaan aina poispäin siitä."


    Lisätietoja antaa dosentti Marjaana Lindeman, Helsingin yliopiston psykologian laitos, sp. [email protected]


    Suomen Akatemian viestintä
    tiedottaja Leena Vähäkylä"


    http://www.etsixpertti.fi/publicIndex.asp?page=10&fromPage=public&lang=1&PRID=4737





    "Uskonnollisen kokemuksen aivoituksia ohimolohkoissa



    Aivojen ohimolohkon erot voivat selittää uskonnollisten kokemusten syvyyttä ja eroja eri ihmisillä. Rohkean tulkinnan uskonnollisten kokemusten alkusyistä esittää BBC:n Horizon-tiededokumentti God on the Brain, Jumala aivoissa.
    Ohjelma esitettiin Britanniassa valtakunnan verkossa torstaina.
    Hyvin kiihkeästi uskonnollisten ihmisten aivot saattavat olla jo syntymästä erilaiset kuin muilla ihmisillä. Uskonnon vahvaksi kokeminen ei siis johtuisikaan ihan vapaasta tahdosta tai vastauksena ilmoitukseen ylhäältä.

    Jotkut neurologit alkoivat pohtia asiaa, kun eräät epileptikot kokivat hyvin ristiriitaisesti uskonnollisuutta. Epilepsiapotilas Rudi Affolter on esimerkiksi piintynyt ateisti.
    Siitä huolimatta hän koki 43-vuotiaana vahvan uskonnollisen näyn, jossa hän oli ei enempää eikä vähempää kuin itse helvetissä.
    "Olin hyvin masentunut ajatuksesta, että joudun viettämään siellä lopun ikääni."

    Brittiläinen tavallinen perheenäiti, mutta epileptikko Gwen Tighe puolestaan luuli synnyttäneensä Jeesuksen. Hän nimitti aviomiestään Joosefiksi ja itseään Mariaksi.
    Professori V. S. Ramarchandran Kalifornian osavaltion yliopistosta San Diegosta uskoo, että tietyt aivojen osat vaikuttavat tällaisiin uskonnollisiin kokemuksiin.
    Hurmoksen tai kokemuksen voimaa voi mitata iholta tai kuvata aivojen osien aktivoitumista. Jotkut aivotutkijat uskovat, että monet historian uskonnollisesti vahvat henkilöt, kuten Paavali tai karismaattiset lahkojohtajat voisivat kuulua samaan joukkoon."




    Helsingin Sanomat
    [email protected]

    Äänestä

  • Kumpaa tuossa herjataan, luulosairaita vai uskovaisia ja millä tavalla?

    Äänestä

  • diagnosointiin kirjoitti:

    "Monet skitsofreniapotilaat ovat uskonnollisia ja tuoreen tutkimuksen mukaan uskonnollisuus voi myös vaikuttaa potiliden oireisiin. .."

    ".. sillä 14 prosentille uskonto aiheutti henkistä epätoivoa, 10 % koki uskonnon pahentavan psukoosioireita ja yhtä monella uskonto liittyi myös itsemurhayrityksiin. .."

    Seura 47/2006 s.79


    http://www.seura.fi/



    "Usko yliluonnolliseen peräisin lapsuudesta

    Yliluonnollisia uskomuksia voidaan parhaiten selittää yksilön taipumuksella nojautua lapsuudenaikaisiin, eritytymättömiin käsityksiin maailmasta. Näissä käsityksissä menevät elottomien, elollisten ja psyykkisten asioiden ydinominaisuudet sekaisin. Aikuisilla ydintiedon sekaannukset voivat toimia tieteellisen ja muun koulutiedon rinnalla.


    Nojautuminen lapsuudenaikaisiin ja tiedostamattomiin käsityksiin maailmasta liittyy yksilön taipumukseen ajatella intuitiivisesti eli tiedostamattomasti. Näihin tuloksiin on päädytty dosentti Marjaana Lindemanin johtamassa tutkimuksessa "Taikauskon vetovoima", joka on tehty Suomen Akatemian rahoituksella.

    Tutkimuksen mukaan uskomukset, joita on nimitetty joko taikauskoksi, paranormaaliksi, yliluonnolliseksi tai maagiseksi, ovat kaikki yksi ja sama asia. "Jos uskoo yhteen yliluonnolliseen ilmiöön, uskoo yleensä muihinkin yliluonnollisiin ilmiöihin. Voidaan siis puhua yleisestä taipumuksesta uskoa näihin. Taipumus paranormaaleihin uskomuksiin on myös uskomuslääkinnän eli vaihtoehtolääkinnän voimakkain selittäjä", toteaa dosentti Lindeman.

    Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa oli mukana 3240 eri koulutustasojen opiskelijaa ympäri Suomea. Jatkotutkimuksiin osallistui noin 500 opiskelijaa, joille tehtiin myös kokeellisia tutkimuksia. Tutkimuksessa kysyttiin heidän uskomuksiaan muun muassa noidista, telepatiasta, horoskoopeista, Jumalasta ja aaveista. Tämän lisäksi koehenkilöiden persoonallisuutta, arvoja, tietorakenteita ja tiedonkäsittelytapoja tutkittiin psykologisilla arviointimenetelmillä.

    Tulosten mukaan yliopisto-opiskelijoilla on vain vähän yliluonnollisia uskomuksia, vähemmän kuin alemman asteen koulutuksen opiskelijoilla. Jos yliopisto-opiskelijoilla on yliluonnollisia uskomuksia, koulutustaso ei vähennä niitä. Persoonallisuus, tunne-elämän tekijät, selittämisen ja hallinnan tarve, sukupuoli, arvomaailma, älykkyys tai analyyttinen ajattelu eivät juuri ole yhteydessä yliluonnollisiin uskomuksiin.

    Lindeman kysyy: "Löytyykö tieteen historiasta esimerkkiä, jossa taikausko olisi osoittautunut todeksi tai yliluonnollinen tieteelliseksi? Ei löydy. Uusi tieto ei koskaan ole vienyt meitä lähemmäs yliluonnollista vaan aina poispäin siitä."


    Lisätietoja antaa dosentti Marjaana Lindeman, Helsingin yliopiston psykologian laitos, sp. [email protected]


    Suomen Akatemian viestintä
    tiedottaja Leena Vähäkylä"


    http://www.etsixpertti.fi/publicIndex.asp?page=10&fromPage=public&lang=1&PRID=4737





    "Uskonnollisen kokemuksen aivoituksia ohimolohkoissa



    Aivojen ohimolohkon erot voivat selittää uskonnollisten kokemusten syvyyttä ja eroja eri ihmisillä. Rohkean tulkinnan uskonnollisten kokemusten alkusyistä esittää BBC:n Horizon-tiededokumentti God on the Brain, Jumala aivoissa.
    Ohjelma esitettiin Britanniassa valtakunnan verkossa torstaina.
    Hyvin kiihkeästi uskonnollisten ihmisten aivot saattavat olla jo syntymästä erilaiset kuin muilla ihmisillä. Uskonnon vahvaksi kokeminen ei siis johtuisikaan ihan vapaasta tahdosta tai vastauksena ilmoitukseen ylhäältä.

    Jotkut neurologit alkoivat pohtia asiaa, kun eräät epileptikot kokivat hyvin ristiriitaisesti uskonnollisuutta. Epilepsiapotilas Rudi Affolter on esimerkiksi piintynyt ateisti.
    Siitä huolimatta hän koki 43-vuotiaana vahvan uskonnollisen näyn, jossa hän oli ei enempää eikä vähempää kuin itse helvetissä.
    "Olin hyvin masentunut ajatuksesta, että joudun viettämään siellä lopun ikääni."

    Brittiläinen tavallinen perheenäiti, mutta epileptikko Gwen Tighe puolestaan luuli synnyttäneensä Jeesuksen. Hän nimitti aviomiestään Joosefiksi ja itseään Mariaksi.
    Professori V. S. Ramarchandran Kalifornian osavaltion yliopistosta San Diegosta uskoo, että tietyt aivojen osat vaikuttavat tällaisiin uskonnollisiin kokemuksiin.
    Hurmoksen tai kokemuksen voimaa voi mitata iholta tai kuvata aivojen osien aktivoitumista. Jotkut aivotutkijat uskovat, että monet historian uskonnollisesti vahvat henkilöt, kuten Paavali tai karismaattiset lahkojohtajat voisivat kuulua samaan joukkoon."




    Helsingin Sanomat
    [email protected]

    Kuten palstalla on aiemmin todettu - myös suuresti kunnioitetun Nasse-sedän toimesta - uskonto ei ole lääketieteessä sairaus, mielensairaus tai luulosairaus sen enempää.

    Nämä viestit kertovat enemmän omasta maailmastasi ja suhtautumisestasi muihin ihmisiin.

    Eiväthän nämä edes liity mitenkään alkuperäiseen väitteeseesi..

    tää linkki voisi olla sulle, vertaistukea :D? -

    http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=21091

    Äänestä

  • perustella kirjoitti:

    Kuten palstalla on aiemmin todettu - myös suuresti kunnioitetun Nasse-sedän toimesta - uskonto ei ole lääketieteessä sairaus, mielensairaus tai luulosairaus sen enempää.

    Nämä viestit kertovat enemmän omasta maailmastasi ja suhtautumisestasi muihin ihmisiin.

    Eiväthän nämä edes liity mitenkään alkuperäiseen väitteeseesi..

    tää linkki voisi olla sulle, vertaistukea :D? -

    http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=21091

    RIKOLLISTA raiskata lapsenmieli uskonnollisella humbuugilla?

    Seuraukset näkyvät LOPUNELÄMÄÄ!

    Äänestä

  • Ainakin on kirjoitti:

    RIKOLLISTA raiskata lapsenmieli uskonnollisella humbuugilla?

    Seuraukset näkyvät LOPUNELÄMÄÄ!

    myöskään rikollista. Suomen rikoslaissa ei Jeesukseen uskominen ole rikos, myöskään uskovaiset perheet eivät ole tietääkseni rikos.

    Älä jaksa pelleillä.

    Luitko sen ÄO-75-jutun? Voit lohduttautua ettet ole ainoa :)

    Äänestä

  • ei ole kirjoitti:

    myöskään rikollista. Suomen rikoslaissa ei Jeesukseen uskominen ole rikos, myöskään uskovaiset perheet eivät ole tietääkseni rikos.

    Älä jaksa pelleillä.

    Luitko sen ÄO-75-jutun? Voit lohduttautua ettet ole ainoa :)

    Älykkyys ja uskonnollinen usko – statistiikkaa

    Alla oleva teksti esittelee lyhyesti kaikki yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset (ennen vuotta 1986) älykkyysosamäärän (eli ÄO:n, eng. IQ) ja uskon välisestä suhteesta. Artikkeli on paljon velkaa Free Inquiryn (1986) vastaavalle artikkelille. Alkuperäisen artikkelin sisältöä ei ole oleellisesti muutettu, tähän artikkeliin on kuitenkin lisätty muutama muu tutkimus aiheesta älykkyys ja uskonnollisuus. Omat kommentit alkuperäiseen artikkeliin on julkaistu kurssivoidulla tekstillä.

    Joistain tutkimuksista puuttuu tarkat tekijöiden nimet ja vuosiluvut, lisäksi muutamissa artikkelin esiintuomissa tutkimuksissa on käytetty ns. sekundalähteitä. Artikkelin kieliasua ei ole myöskään tarkastettu. Pahoitteluni, koetan tehdä kyseisille asioille jotain lähiaikoina.
    Opiskelijoista tehtyjä tutkimuksia

    1. Thomas Howells, 1927
    Tutkimus tutki 461 oppilaan älykkyyttä ja totesi että uskonnollisesti konservatiiviset "ovat, yleisesti ottaen, heikompia älyllisissä kyvyissä".

    2. Hilding Carlsojn, 1933
    Tutki 215 oppilasta ja totesi että "älykkäillä oppilailla on taipumus sympatisoida enemmän... ateismia".

    3. Abraham Franzblau, 1934
    Tähdensi Howellsin ja Carlsonin tutkimuksia ja testasi Termanin älykkyystestillä 354 juutalaista lasta, 10-16 ikävuoden väliltä. Tutkimuksessa selvisi uskonnollisuudella olevan negatiivinen suhde älykkyyteen (ts. ei-uskonnolliset ovat älykkäämpiä).

    4. Thomas Symington, 1935
    Testasi 400 oppilaan älykkyyttä lukioissa ja kristillisissä ryhmissä. Hän totesi, "on olemassa jatkuva positiivinen suhde vapaamielisellä ajattelulla ja älyllisillä kyvyillä..."

    5. Vernon Jones, 1938
    Testasi 381 oppilasta, todeten "on olemassa viitteitä positiivisesta yhteydestä vapaamielisen ajattelun ja älykkyyden välillä".

    6. A. R. Gilliland, 1940
    Muista aikaisemmista tutkimuksista poiketen, huomasi vain "pienen tai olemattoman yhteyden älykkyyden ja jumaluskon välillä".

    7. Donald Gragg, 1942
    Todisti päinvastaisen yhtäläisyyden ACE testin ja Thunderstonen "reality of god" testin välillä (ts. ei-uskonnolliset ovat jälleen älykkäämpiä).

    8. Brown ja Love, 1951
    Denverin yliopistossa 613 mies- ja naisopiskelijaa testattiin. Keskiverto ÄO oli ei-uskovien keskuudessa 119, kun uskovilla tulos oli ainoastaan 100. Ei-uskonnollisten keskimääräinen tulos oli parempi kuin 80 % väestöstä, uskonnollisten ollessa keskitasoa. Heidän löytönsä "vahvistivat Howellsin tulosta".

    9. Michael Argyle, 1958
    Tuli älykkyystestisarjassaan tulokseen "vaikka älykkäät lapset pitävät vahvemmin kiinni uskonnollisista käsitteistä, he ovat myös ensimmäisiä jotka uskaltavat kyseenalaistaa uskonnon ja älykkäistä opiskelijoista erittäin harvat hyväksyvät uskonnollisia uskomuksia".

    10. Jeffrey Hadden, 1963
    Ei löytänyt yhteyttä älykkyyden ja arvosanojen välillä. Löytö oli poikkeava, koska GPA arvosanat ovat yleensä vahvasti kytköksissä älykkyyteen. Muut tekijät ovat saattaneet vaikuttaa Wisconsin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.

    11. Young, Dustin and Holtzman, 1966
    Uskonnollisuus laski sitä mukaan kuin GPA arvosanat paranivat.

    12. James Trent, 1967
    Teetti kyselyn 1400 lukion päättävillä opiskelijoilla. Hän ei löytänyt suuria eroja, mutta älykkäiden opiskelijoiden osuus oli tutkimuksessa ylimitoitettu.

    13. C. Plant ja E. Minium, 1967
    Älykkäät opiskelijat olivat vähemmän uskonnollisia, sekä ennen että jälkeen lukion.

    14. Robert Wuthnow, 1978
    532 opiskelijasta, 37 % kristityistä, 58 % kristinuskon jättäneistä ja 53 % ei-uskonnollisista saavutti yli keskiverron SAT testissä. (SAT on amerikkalainen älykkyystesti)

    15. Hastings ja Hoge, 1967, 1974
    Tutki 200 lukiolaista, eikä löytänyt huomattavaa yhteyttä.

    16. Norman Poythress, 1975
    Keskiverto SAT arvosanat ovat vahvasti anti-uskonnollisilla 1148, keskiverto anti-uskonnollisilla 1119, hieman anti-uskonnollisilla 1108 ja uskonnollisilla 1022.

    17. Wiebe ja Fleck, 1980
    Tutki 158 mies- ja naispuolista Kanadan yliopiston opiskelijaa. Hän raportoi "ei-uskonnollisten oppilaiden olevan usein erittäin älykkäitä" ja "huomattavasti älykkäämpiä kuin uskonnollisten oppilaiden".
    Muita

    Pratt (1937) tutki 3 040 opiskelijaa paikallisessa osavaltion julkisessa lukiossa (uskonnollisuus mitattiin virallisen kuuluvuuden perusteella), ja totesi että "mihinkään kirkkoon kuulumattomat, saavat matalamman ACE tuloksen kuin oppilaat missä tahansa uskonnollisessa ryhmässä".

    Francis (1979) (käyttäen rukoilun ja kirkkoon kuuluvuuden tiheyttä mittarina) tutki 2 272 ala-asteen opiskelijaa 9-11 ikävuoden väliltä ja totesin "ettei löytänyt minkäänlaista yhtäläisyyttä ÄO:n ja uskonnollisen käytöksen välillä, kontrolloiden vanhempien yhteiskuntaluokan".

    Francis (1986) toisti vanhemman tutkimuksensa ja päätyi samoihin tuloksiin. Tutkimukseen osallistui 6 955 opiskelijaa 9-11 ikävuoden väliltä.
    Oppilaitosten väliset vertailut

    1. Rose Goldsen, 1952
    Niiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus jotka uskoivat jumalaan seuraavissa yliopistoissa: Harvard 30; UCLA 32; Dartmouth 35; Yale 36; Cornell 42; Wayne 43; Weslyan 43; Michigan 45; Fisk 60; Texas 62; North Carolina 68.

    2. National Review Study, 1970
    Niiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus jotka uskovat persoonattomaan henkeen tai jumalaan seuraavissa yliopistoissa: Reed 15; Brandeis 25; Sarah Lawrence 28; Williams 36; Stanford 41; Boston U. 41; Yale 42; Howard 47; Indiana 57; Davidson 59; S. Carolina 65; Marquette 77. Marquette on uskonnollinen koulu

    3. Caplovitz ja Sherrow, 1977
    Kristinuskon jättäneiden osuus kasvoi 5 prosentista huonoissa kouluissa, 17 prosenttiin huippu kouluissa.

    4. Niemi, Ross ja Alexander, 1978
    Eliitti kouluissa, uskoa piti tärkeinä vain 26 prosenttia oppilaista. Vastaava tulos kaikkien oppilaiden kesken on 44 prosenttia.
    Tutkimukset erittäin älykkäiden ryhmien keskuudessa

    1. Terman, 1959
    Tutki ihmisiä joiden ÄO on yli 140. Miehistä vain 10 % ja naisista 18 % olivat vahvasti uskonnollisia. 62 % miehistä ja 57 % ilmaisi uskon olevan vähäpätöinen asia, kun taas 28 % miehistä ja 23 % naisista, ilmoitti uskon olevan yhdentekevää.

    2. Warren ja Heist, 1960
    Ei löytänyt eroja National Merit oppineiden ryhmässä. Tutkimukseen saattoi vaikuttaa se tosiasia, ettei NM oppineita valita ÄO-arvosanan tai koulumenestyksen perusteella, vaan arvioinnissa on mukana myös lista erilaisia älykkyydestä riippumattomia suoritteita.

    3. Southern ja Plant, 1968
    Tutki 42 mies- ja 30 naispuolista Mensan jäsentä. Mensan jäsenet olivat keskimäärin paljon vähemmän uskonnollisia uskomuksia, kuin keskiverot amerikkalainen lukion opiskelija tai aikuinen.
    Tutkijoista tehtyjä tutkimuksia

    1. William S. Ament, 1927
    Tarkasti silloisen Michiganin yliopiston rehtorin C. C. Littlen tutkimuksen, jonka mukaan huippu tutkijat olivat yli 40 kertaa useammin ei-uskonnollisia, verrattuna tavalliseen väestöön.

    2. Lehman ja Witty, 1931
    Teki tutkimuksen 1189 huippututkijalle, ja totesi että ei-uskonnollisuus on peräti 81,4 kertaa yleisempää heidän keskuudessa, kuin valtaväestön.

    3. Kelley ja Fisk, 1951
    Löysivät negatiivisen (-.39) yhteyden uskonnollisten arvojen ja tieteellisesti hyvien tutkimusten välillä (ts. ei-uskonnolliset ovat objektiivisempia tutkijoita). Millä tämä tieto on mitattu, on kirjoittajalle epäselvä.

    4. Ann Roe, 1953
    Haastatteli 64 "huippu tutkijaa, lähes kaikki jäseniä arvovaltaisessa National Academy of Science tai American Pihlosophical Society. Hän raportoi että, vaikkakin lähes kaikki heistä omasivat uskonnolliset vanhemmat ja olivat usein käyneet pyhäkoulun, 'vain kolme näistä miehistä otti usein osaa jumalanpalveluksiin. Muutama muu kävi silloin tällöin kirkossa, tai lahjoitti kirkolle rahaa jossa eivät käyneet... Kaikki muut olivat ajat sitten hylänneet uskon elämän oppaana, ja kirkolla ei ollut minkään näköistä merkitystä heidän elämässään... Muutama heistä on militantti ateisti, mutta suurinta osaa ei yksinkertaisesti kiinnosta'".

    5. Francis Bello, 1954
    Haastatteli ja kyseli 107 teollisuuden ulkopuolella työskentelevältä alle 40-vuotiailta tutkijoilta, joiden tutkimustuloksia vanhemmat kollegat pitivät huipputuloksina. 87 saadusta vastauksesta, 45 prosenttia kertoi olevansa "agnostikko tai ateisti", ja lisäksi 22 prosenttia kertoi, ettei kuulu mihinkään uskontoon. Ryhmän 20 parhaana pidetystä tutkijasta "niiden osuus jotka ovat ei-uskonnollisia, on selkeästi suurempi kuin koko tutkimusryhmässä".

    6. Jack Chambers, 1964
    Esitti kyselyn 740 amerikkalaiselle psykologille ja kemistille. Hän tuli tulokseen että "huippuluovista yksilöistä... huomattavan suuri määrä ei sympatisoinut mitään uskontoa, tai ei omannut erityistä kiinnostusta uskontoon". Huippu psykologeista peräti 40 prosenttia ei omannut kiinnostusta uskoa kohtaan, kemistien vastaava prosentti oli 16.

    7. Vaughan, Smith, and Sjöberg, 1965
    Lähetti kyselylomakkeen 850 yhdysvaltalaiselle psykologille, biologille, kemistille ja geologille, joiden nimet oli listattu "American Men of Science" (1955), koskien kirkkoon kuuluvuutta, kirkossa käymistä ja uskoon elämän jälkeisestä kuolemasta. 642 vastauksesta, 38,5 % eivät uskoneet kuoleman jälkeiseen elämään, kun puolestaan 31,8 % uskoi. Kuolemattomuuten uskominen oli harvinaisempaa huippu yliopistojen tutkijoiden keskuudessa, kuin niiden jotka työskentelivät valtiolle tai vähäisemmille yliopistoille. Kysely tehtiin ajankohtana jolloin yli 67 % yhdysvaltalaisista uskoi kuoleman jälkeiseen elämään, joten tutkijat olivat paljon tavallisia aikuisia epäuskonnollisempia.

    8. Skeptic lehti, 1998
    Julkaisi tutkimustuloksen joka vertaili uskonnollisuutta eri tieteenalojen välillä. Tavallisista kansalaisista noin 90 % uskoi jumalaan. Tutkijoista vastaava luku on keskimäärin hieman alle 40 %. Matemaatikoista hieman yli 40 % uskoo jumalaan, biologeista alle 30 %, fyysikoista vain noin 20 %.

    9. Nature lehti 394:313, 2001
    Esitti että viimeisemmän tutkimuksen mukaan 72 % National Academy of Sciencen jäsenistä (= huippututkijoista) on ateisteja, 21 % agnostikkoja ja vain 7 % jumalaan uskovia.
    Muuta

    1. Franzblau, 1934
    Löysi tutkimuksessaan negatiivisen yhteyden uskonnollisuuden ja rehellisyyden kanssa (ts. ei-uskonnolliset ovat rehellisempiä).

    2. Ross, 1950
    Tutkimus päätyi tulokseen, jonka mukaan on suurempi todennäköisyys että ateistit ja agnostikot auttavat hätää kärsiviä, kuin että vahvasti uskonnolliset tekevät sen.

    3. Hirschi ja Stark, 1969
    Huomasivat että kirkossa käyvät ja kirkossa käymättömät lapset, rikkovat yhtä usein lakia.

    4. Fundamentalistikristittyjen oma tutkimus, 1995
    Tuli siihen tulokseen että uskovien osuus on suurempi huonosti tienaavien ja heikosti koulutettujen keskuudessa. Uskon asioita tärkeänä heikosti koulutetuista pitää 63 %, vastaavan luvun ollessa 53 % korkeasti koulutettujen keskuudessa. Yli 50 000 $ tienaavien keskuudessa vastaava prosentti on 48, kun taas alle 20 000 $ tienaavien keskuudessa prosentti on 66.

    Vaikka tuloista ei suoranaisesti voida vetää johtopäätöstä älylliseen kapasiteettiin, on olemassa vahva yhteys suurten tulojen ja korkean ÄO:n välillä. Älykkyyden ja tulojen yhteyttä ei tutkimuksessa otettu esille.

    5. The Barna Research Group, 1999
    Selvitti avioeron yleisyyttä Yhdysvalloissa. Ryhmä huomasi että uudesti syntyneiden kristittyjen avioeroprosentti on 27 %, vastaavan ollessa tavallisilla kristityillä 24 % ja ateisteilla ainoastaan 21 %. Lisäksi selvisi, että osavaltioissa missä raamattua opetetaan eniten kouluissa ja jossa uskolla on vahva asema, on eniten avioeroja koko maassa.

    6. Vankilastatistiikkaa
    Suhteutettuna yhdysvaltojen väestöön, uskonnollisten ihmisten lukumäärä vankilassa on yli 40-kertainen, verrattuna ateistien määrään. Yksi mahdollinen selitys saattaa olla koulutuksella, mutta se vain vahvistaisi sen, ettei usko ole todellinen vastaus. G-7 maiden (eli maailman kehittyneimpien valtioiden) keskeisessä vertailussa on todettu että usko korreloi positiivisesti rikollisuuden määrään kanssa. Toisen maailmansodan jälkeen niissä maissa rikollisuus on vähentynyt eniten, missä uskon rooli on laskenut vahvimmin.

    Skeptic lehden mukaan (vol. 6 #2 1998), useat tutkimukset korostavat että on olemassa negatiivinen korrelaatio teismin ja moraalisuuden välillä (ts. ateisteilla on keskimääräistä korkeampi moraali). Artikkelin kokoajalla ja kirjoittajalla ei valitettavasti ole tarkkaa listaa näistä tutkimuksista.
    Yhteenveto

    Lyhyesti: älykkäämmät ihmiset ovat useimmin ei-uskonnollisia. On olemassa suurempi todennäköisyys, ettei älykäs ihminen usko jumalaan. Uskonnollisten ihmisten keskiarvoinen ÄO on myös pienempi, kuin ei-uskonnollisten ihmisten vastaava ÄO:n keskiarvo. Tätä tulosta vahvistaa vielä lisäksi se fakta että yllä esitettävät tutkimukset on suoritettu eri metodeilla, eri ajankohtina, eri henkilöiden toimesta etc., silti tulos pysyy samana. Uskonnollisuus ei myöskään paranna avio-onnea, eivätkä uskonnolliset ihmiset toimi yhtään moraalisemmin verrattuna ei-uskonnollisiin. Nämä tiedot eivät ole mitenkään uusia, uskontososiologiassa on pitkään jo pidetty todennäköisenä että uskonnollisuus kompensoi jotain muuta heikkoa kykyä kuten "fertiliteettiä, älykkyyttä, tuloja, ulkonäköä, menestystä" etc.

    Päivitetty: 05.09.2004"

    http://www.stabu.net/uskojaao.html

    Äänestä

  • IQ > 160 vieläkin kirjoitti:

    Älykkyys ja uskonnollinen usko – statistiikkaa

    Alla oleva teksti esittelee lyhyesti kaikki yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset (ennen vuotta 1986) älykkyysosamäärän (eli ÄO:n, eng. IQ) ja uskon välisestä suhteesta. Artikkeli on paljon velkaa Free Inquiryn (1986) vastaavalle artikkelille. Alkuperäisen artikkelin sisältöä ei ole oleellisesti muutettu, tähän artikkeliin on kuitenkin lisätty muutama muu tutkimus aiheesta älykkyys ja uskonnollisuus. Omat kommentit alkuperäiseen artikkeliin on julkaistu kurssivoidulla tekstillä.

    Joistain tutkimuksista puuttuu tarkat tekijöiden nimet ja vuosiluvut, lisäksi muutamissa artikkelin esiintuomissa tutkimuksissa on käytetty ns. sekundalähteitä. Artikkelin kieliasua ei ole myöskään tarkastettu. Pahoitteluni, koetan tehdä kyseisille asioille jotain lähiaikoina.
    Opiskelijoista tehtyjä tutkimuksia

    1. Thomas Howells, 1927
    Tutkimus tutki 461 oppilaan älykkyyttä ja totesi että uskonnollisesti konservatiiviset "ovat, yleisesti ottaen, heikompia älyllisissä kyvyissä".

    2. Hilding Carlsojn, 1933
    Tutki 215 oppilasta ja totesi että "älykkäillä oppilailla on taipumus sympatisoida enemmän... ateismia".

    3. Abraham Franzblau, 1934
    Tähdensi Howellsin ja Carlsonin tutkimuksia ja testasi Termanin älykkyystestillä 354 juutalaista lasta, 10-16 ikävuoden väliltä. Tutkimuksessa selvisi uskonnollisuudella olevan negatiivinen suhde älykkyyteen (ts. ei-uskonnolliset ovat älykkäämpiä).

    4. Thomas Symington, 1935
    Testasi 400 oppilaan älykkyyttä lukioissa ja kristillisissä ryhmissä. Hän totesi, "on olemassa jatkuva positiivinen suhde vapaamielisellä ajattelulla ja älyllisillä kyvyillä..."

    5. Vernon Jones, 1938
    Testasi 381 oppilasta, todeten "on olemassa viitteitä positiivisesta yhteydestä vapaamielisen ajattelun ja älykkyyden välillä".

    6. A. R. Gilliland, 1940
    Muista aikaisemmista tutkimuksista poiketen, huomasi vain "pienen tai olemattoman yhteyden älykkyyden ja jumaluskon välillä".

    7. Donald Gragg, 1942
    Todisti päinvastaisen yhtäläisyyden ACE testin ja Thunderstonen "reality of god" testin välillä (ts. ei-uskonnolliset ovat jälleen älykkäämpiä).

    8. Brown ja Love, 1951
    Denverin yliopistossa 613 mies- ja naisopiskelijaa testattiin. Keskiverto ÄO oli ei-uskovien keskuudessa 119, kun uskovilla tulos oli ainoastaan 100. Ei-uskonnollisten keskimääräinen tulos oli parempi kuin 80 % väestöstä, uskonnollisten ollessa keskitasoa. Heidän löytönsä "vahvistivat Howellsin tulosta".

    9. Michael Argyle, 1958
    Tuli älykkyystestisarjassaan tulokseen "vaikka älykkäät lapset pitävät vahvemmin kiinni uskonnollisista käsitteistä, he ovat myös ensimmäisiä jotka uskaltavat kyseenalaistaa uskonnon ja älykkäistä opiskelijoista erittäin harvat hyväksyvät uskonnollisia uskomuksia".

    10. Jeffrey Hadden, 1963
    Ei löytänyt yhteyttä älykkyyden ja arvosanojen välillä. Löytö oli poikkeava, koska GPA arvosanat ovat yleensä vahvasti kytköksissä älykkyyteen. Muut tekijät ovat saattaneet vaikuttaa Wisconsin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.

    11. Young, Dustin and Holtzman, 1966
    Uskonnollisuus laski sitä mukaan kuin GPA arvosanat paranivat.

    12. James Trent, 1967
    Teetti kyselyn 1400 lukion päättävillä opiskelijoilla. Hän ei löytänyt suuria eroja, mutta älykkäiden opiskelijoiden osuus oli tutkimuksessa ylimitoitettu.

    13. C. Plant ja E. Minium, 1967
    Älykkäät opiskelijat olivat vähemmän uskonnollisia, sekä ennen että jälkeen lukion.

    14. Robert Wuthnow, 1978
    532 opiskelijasta, 37 % kristityistä, 58 % kristinuskon jättäneistä ja 53 % ei-uskonnollisista saavutti yli keskiverron SAT testissä. (SAT on amerikkalainen älykkyystesti)

    15. Hastings ja Hoge, 1967, 1974
    Tutki 200 lukiolaista, eikä löytänyt huomattavaa yhteyttä.

    16. Norman Poythress, 1975
    Keskiverto SAT arvosanat ovat vahvasti anti-uskonnollisilla 1148, keskiverto anti-uskonnollisilla 1119, hieman anti-uskonnollisilla 1108 ja uskonnollisilla 1022.

    17. Wiebe ja Fleck, 1980
    Tutki 158 mies- ja naispuolista Kanadan yliopiston opiskelijaa. Hän raportoi "ei-uskonnollisten oppilaiden olevan usein erittäin älykkäitä" ja "huomattavasti älykkäämpiä kuin uskonnollisten oppilaiden".
    Muita

    Pratt (1937) tutki 3 040 opiskelijaa paikallisessa osavaltion julkisessa lukiossa (uskonnollisuus mitattiin virallisen kuuluvuuden perusteella), ja totesi että "mihinkään kirkkoon kuulumattomat, saavat matalamman ACE tuloksen kuin oppilaat missä tahansa uskonnollisessa ryhmässä".

    Francis (1979) (käyttäen rukoilun ja kirkkoon kuuluvuuden tiheyttä mittarina) tutki 2 272 ala-asteen opiskelijaa 9-11 ikävuoden väliltä ja totesin "ettei löytänyt minkäänlaista yhtäläisyyttä ÄO:n ja uskonnollisen käytöksen välillä, kontrolloiden vanhempien yhteiskuntaluokan".

    Francis (1986) toisti vanhemman tutkimuksensa ja päätyi samoihin tuloksiin. Tutkimukseen osallistui 6 955 opiskelijaa 9-11 ikävuoden väliltä.
    Oppilaitosten väliset vertailut

    1. Rose Goldsen, 1952
    Niiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus jotka uskoivat jumalaan seuraavissa yliopistoissa: Harvard 30; UCLA 32; Dartmouth 35; Yale 36; Cornell 42; Wayne 43; Weslyan 43; Michigan 45; Fisk 60; Texas 62; North Carolina 68.

    2. National Review Study, 1970
    Niiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus jotka uskovat persoonattomaan henkeen tai jumalaan seuraavissa yliopistoissa: Reed 15; Brandeis 25; Sarah Lawrence 28; Williams 36; Stanford 41; Boston U. 41; Yale 42; Howard 47; Indiana 57; Davidson 59; S. Carolina 65; Marquette 77. Marquette on uskonnollinen koulu

    3. Caplovitz ja Sherrow, 1977
    Kristinuskon jättäneiden osuus kasvoi 5 prosentista huonoissa kouluissa, 17 prosenttiin huippu kouluissa.

    4. Niemi, Ross ja Alexander, 1978
    Eliitti kouluissa, uskoa piti tärkeinä vain 26 prosenttia oppilaista. Vastaava tulos kaikkien oppilaiden kesken on 44 prosenttia.
    Tutkimukset erittäin älykkäiden ryhmien keskuudessa

    1. Terman, 1959
    Tutki ihmisiä joiden ÄO on yli 140. Miehistä vain 10 % ja naisista 18 % olivat vahvasti uskonnollisia. 62 % miehistä ja 57 % ilmaisi uskon olevan vähäpätöinen asia, kun taas 28 % miehistä ja 23 % naisista, ilmoitti uskon olevan yhdentekevää.

    2. Warren ja Heist, 1960
    Ei löytänyt eroja National Merit oppineiden ryhmässä. Tutkimukseen saattoi vaikuttaa se tosiasia, ettei NM oppineita valita ÄO-arvosanan tai koulumenestyksen perusteella, vaan arvioinnissa on mukana myös lista erilaisia älykkyydestä riippumattomia suoritteita.

    3. Southern ja Plant, 1968
    Tutki 42 mies- ja 30 naispuolista Mensan jäsentä. Mensan jäsenet olivat keskimäärin paljon vähemmän uskonnollisia uskomuksia, kuin keskiverot amerikkalainen lukion opiskelija tai aikuinen.
    Tutkijoista tehtyjä tutkimuksia

    1. William S. Ament, 1927
    Tarkasti silloisen Michiganin yliopiston rehtorin C. C. Littlen tutkimuksen, jonka mukaan huippu tutkijat olivat yli 40 kertaa useammin ei-uskonnollisia, verrattuna tavalliseen väestöön.

    2. Lehman ja Witty, 1931
    Teki tutkimuksen 1189 huippututkijalle, ja totesi että ei-uskonnollisuus on peräti 81,4 kertaa yleisempää heidän keskuudessa, kuin valtaväestön.

    3. Kelley ja Fisk, 1951
    Löysivät negatiivisen (-.39) yhteyden uskonnollisten arvojen ja tieteellisesti hyvien tutkimusten välillä (ts. ei-uskonnolliset ovat objektiivisempia tutkijoita). Millä tämä tieto on mitattu, on kirjoittajalle epäselvä.

    4. Ann Roe, 1953
    Haastatteli 64 "huippu tutkijaa, lähes kaikki jäseniä arvovaltaisessa National Academy of Science tai American Pihlosophical Society. Hän raportoi että, vaikkakin lähes kaikki heistä omasivat uskonnolliset vanhemmat ja olivat usein käyneet pyhäkoulun, 'vain kolme näistä miehistä otti usein osaa jumalanpalveluksiin. Muutama muu kävi silloin tällöin kirkossa, tai lahjoitti kirkolle rahaa jossa eivät käyneet... Kaikki muut olivat ajat sitten hylänneet uskon elämän oppaana, ja kirkolla ei ollut minkään näköistä merkitystä heidän elämässään... Muutama heistä on militantti ateisti, mutta suurinta osaa ei yksinkertaisesti kiinnosta'".

    5. Francis Bello, 1954
    Haastatteli ja kyseli 107 teollisuuden ulkopuolella työskentelevältä alle 40-vuotiailta tutkijoilta, joiden tutkimustuloksia vanhemmat kollegat pitivät huipputuloksina. 87 saadusta vastauksesta, 45 prosenttia kertoi olevansa "agnostikko tai ateisti", ja lisäksi 22 prosenttia kertoi, ettei kuulu mihinkään uskontoon. Ryhmän 20 parhaana pidetystä tutkijasta "niiden osuus jotka ovat ei-uskonnollisia, on selkeästi suurempi kuin koko tutkimusryhmässä".

    6. Jack Chambers, 1964
    Esitti kyselyn 740 amerikkalaiselle psykologille ja kemistille. Hän tuli tulokseen että "huippuluovista yksilöistä... huomattavan suuri määrä ei sympatisoinut mitään uskontoa, tai ei omannut erityistä kiinnostusta uskontoon". Huippu psykologeista peräti 40 prosenttia ei omannut kiinnostusta uskoa kohtaan, kemistien vastaava prosentti oli 16.

    7. Vaughan, Smith, and Sjöberg, 1965
    Lähetti kyselylomakkeen 850 yhdysvaltalaiselle psykologille, biologille, kemistille ja geologille, joiden nimet oli listattu "American Men of Science" (1955), koskien kirkkoon kuuluvuutta, kirkossa käymistä ja uskoon elämän jälkeisestä kuolemasta. 642 vastauksesta, 38,5 % eivät uskoneet kuoleman jälkeiseen elämään, kun puolestaan 31,8 % uskoi. Kuolemattomuuten uskominen oli harvinaisempaa huippu yliopistojen tutkijoiden keskuudessa, kuin niiden jotka työskentelivät valtiolle tai vähäisemmille yliopistoille. Kysely tehtiin ajankohtana jolloin yli 67 % yhdysvaltalaisista uskoi kuoleman jälkeiseen elämään, joten tutkijat olivat paljon tavallisia aikuisia epäuskonnollisempia.

    8. Skeptic lehti, 1998
    Julkaisi tutkimustuloksen joka vertaili uskonnollisuutta eri tieteenalojen välillä. Tavallisista kansalaisista noin 90 % uskoi jumalaan. Tutkijoista vastaava luku on keskimäärin hieman alle 40 %. Matemaatikoista hieman yli 40 % uskoo jumalaan, biologeista alle 30 %, fyysikoista vain noin 20 %.

    9. Nature lehti 394:313, 2001
    Esitti että viimeisemmän tutkimuksen mukaan 72 % National Academy of Sciencen jäsenistä (= huippututkijoista) on ateisteja, 21 % agnostikkoja ja vain 7 % jumalaan uskovia.
    Muuta

    1. Franzblau, 1934
    Löysi tutkimuksessaan negatiivisen yhteyden uskonnollisuuden ja rehellisyyden kanssa (ts. ei-uskonnolliset ovat rehellisempiä).

    2. Ross, 1950
    Tutkimus päätyi tulokseen, jonka mukaan on suurempi todennäköisyys että ateistit ja agnostikot auttavat hätää kärsiviä, kuin että vahvasti uskonnolliset tekevät sen.

    3. Hirschi ja Stark, 1969
    Huomasivat että kirkossa käyvät ja kirkossa käymättömät lapset, rikkovat yhtä usein lakia.

    4. Fundamentalistikristittyjen oma tutkimus, 1995
    Tuli siihen tulokseen että uskovien osuus on suurempi huonosti tienaavien ja heikosti koulutettujen keskuudessa. Uskon asioita tärkeänä heikosti koulutetuista pitää 63 %, vastaavan luvun ollessa 53 % korkeasti koulutettujen keskuudessa. Yli 50 000 $ tienaavien keskuudessa vastaava prosentti on 48, kun taas alle 20 000 $ tienaavien keskuudessa prosentti on 66.

    Vaikka tuloista ei suoranaisesti voida vetää johtopäätöstä älylliseen kapasiteettiin, on olemassa vahva yhteys suurten tulojen ja korkean ÄO:n välillä. Älykkyyden ja tulojen yhteyttä ei tutkimuksessa otettu esille.

    5. The Barna Research Group, 1999
    Selvitti avioeron yleisyyttä Yhdysvalloissa. Ryhmä huomasi että uudesti syntyneiden kristittyjen avioeroprosentti on 27 %, vastaavan ollessa tavallisilla kristityillä 24 % ja ateisteilla ainoastaan 21 %. Lisäksi selvisi, että osavaltioissa missä raamattua opetetaan eniten kouluissa ja jossa uskolla on vahva asema, on eniten avioeroja koko maassa.

    6. Vankilastatistiikkaa
    Suhteutettuna yhdysvaltojen väestöön, uskonnollisten ihmisten lukumäärä vankilassa on yli 40-kertainen, verrattuna ateistien määrään. Yksi mahdollinen selitys saattaa olla koulutuksella, mutta se vain vahvistaisi sen, ettei usko ole todellinen vastaus. G-7 maiden (eli maailman kehittyneimpien valtioiden) keskeisessä vertailussa on todettu että usko korreloi positiivisesti rikollisuuden määrään kanssa. Toisen maailmansodan jälkeen niissä maissa rikollisuus on vähentynyt eniten, missä uskon rooli on laskenut vahvimmin.

    Skeptic lehden mukaan (vol. 6 #2 1998), useat tutkimukset korostavat että on olemassa negatiivinen korrelaatio teismin ja moraalisuuden välillä (ts. ateisteilla on keskimääräistä korkeampi moraali). Artikkelin kokoajalla ja kirjoittajalla ei valitettavasti ole tarkkaa listaa näistä tutkimuksista.
    Yhteenveto

    Lyhyesti: älykkäämmät ihmiset ovat useimmin ei-uskonnollisia. On olemassa suurempi todennäköisyys, ettei älykäs ihminen usko jumalaan. Uskonnollisten ihmisten keskiarvoinen ÄO on myös pienempi, kuin ei-uskonnollisten ihmisten vastaava ÄO:n keskiarvo. Tätä tulosta vahvistaa vielä lisäksi se fakta että yllä esitettävät tutkimukset on suoritettu eri metodeilla, eri ajankohtina, eri henkilöiden toimesta etc., silti tulos pysyy samana. Uskonnollisuus ei myöskään paranna avio-onnea, eivätkä uskonnolliset ihmiset toimi yhtään moraalisemmin verrattuna ei-uskonnollisiin. Nämä tiedot eivät ole mitenkään uusia, uskontososiologiassa on pitkään jo pidetty todennäköisenä että uskonnollisuus kompensoi jotain muuta heikkoa kykyä kuten "fertiliteettiä, älykkyyttä, tuloja, ulkonäköä, menestystä" etc.

    Päivitetty: 05.09.2004"

    http://www.stabu.net/uskojaao.html

    Netissä sitä voi heittää vaikka millaisia lukuja kun ei tarvitse todistaa oikeasti mitään... senhän säkin osoitat näillä viesteilläsi.. joka kerta.

    ..mä en usko. Tossa sun luvussa on sata liikaa. Tunnen henk. koht. Mensalaisia (itse en ole omaani mittauttanut - MIKSI sen tekisin? mitä hyötyä on maksaa Mensan jäsenmaksuja? - , mutta kai sitä ihan tarpeeksi älykäs on kun opiskelu ja työnteko onnistuu) ja heillä ei ole mitään tarvetta rehennellä luvuillaan. Yleensä ne jotka pätevät ovat jotenkin muutenkin ongelmaisia, mieleltään. Se on surullista että muulla tavalla ei osaa reflektoida maailmaa..

    Luitko sen ÄO-75-linkin? Saat vertaistukea, ei tule niin paha mieli.

    Äänestä

  • huijaat.. kirjoitti:

    Netissä sitä voi heittää vaikka millaisia lukuja kun ei tarvitse todistaa oikeasti mitään... senhän säkin osoitat näillä viesteilläsi.. joka kerta.

    ..mä en usko. Tossa sun luvussa on sata liikaa. Tunnen henk. koht. Mensalaisia (itse en ole omaani mittauttanut - MIKSI sen tekisin? mitä hyötyä on maksaa Mensan jäsenmaksuja? - , mutta kai sitä ihan tarpeeksi älykäs on kun opiskelu ja työnteko onnistuu) ja heillä ei ole mitään tarvetta rehennellä luvuillaan. Yleensä ne jotka pätevät ovat jotenkin muutenkin ongelmaisia, mieleltään. Se on surullista että muulla tavalla ei osaa reflektoida maailmaa..

    Luitko sen ÄO-75-linkin? Saat vertaistukea, ei tule niin paha mieli.

    mensalaista henkilökohtaisesti?

    IQ on siitä huolimatta yli 160.

    :)

    Äänestä

  • ainutta kirjoitti:

    mensalaista henkilökohtaisesti?

    IQ on siitä huolimatta yli 160.

    :)

    vaikka ei osaa edes oikeinkirjoitusta tai välimerkkisääntöjä? Tuntisit mensalaisia jos olisit tehnyt virallisen testin.

    Nettitestit eivät anna oikeaa lukua, itse olen saanut tuloksia suomenkielisistä testeistä sadankolmenkymmenen ja sadankuudenkymmenen väliltä. Hajonta on suuri. Eikä se siltikään todista mitään. Jos teet jossain epämääräisillä jenkkiläisillä testyourIQ-sivuilla (sellaisilla joissa sulassa sovussa vilkkuvat kaiken maailman roskabannerit) testin niin niistä ei kannata tehdä liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä.

    Kaikella kunnioituksella, mutta kirjoittamistasi viesteistä (niistä laajoista copypasteista ja ihmeellisistä inttämisistä) olen saanut sellaisen kuvan, että et oikein hallitse syy- ja seurauskäsitystä, ne menevät sinulta monesti sekaisin. Etkä osaa yhdistää yhtä perustetta toiseen.

    Sama asia kuin palikkatestissä tunkisi sitä tähden muotoista palaa pyöreään aukkoon - ja samalla ihmettelisi miksi pala ei sovi. Toiset kutsuvat sitä tyhmyydeksi. :)

    Oikea IQ:si on todennäköisesti jonkin - tai enemmänkin - verran pienempi.

    Äänestä

  • Mensaan kirjoitti:

    vaikka ei osaa edes oikeinkirjoitusta tai välimerkkisääntöjä? Tuntisit mensalaisia jos olisit tehnyt virallisen testin.

    Nettitestit eivät anna oikeaa lukua, itse olen saanut tuloksia suomenkielisistä testeistä sadankolmenkymmenen ja sadankuudenkymmenen väliltä. Hajonta on suuri. Eikä se siltikään todista mitään. Jos teet jossain epämääräisillä jenkkiläisillä testyourIQ-sivuilla (sellaisilla joissa sulassa sovussa vilkkuvat kaiken maailman roskabannerit) testin niin niistä ei kannata tehdä liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä.

    Kaikella kunnioituksella, mutta kirjoittamistasi viesteistä (niistä laajoista copypasteista ja ihmeellisistä inttämisistä) olen saanut sellaisen kuvan, että et oikein hallitse syy- ja seurauskäsitystä, ne menevät sinulta monesti sekaisin. Etkä osaa yhdistää yhtä perustetta toiseen.

    Sama asia kuin palikkatestissä tunkisi sitä tähden muotoista palaa pyöreään aukkoon - ja samalla ihmettelisi miksi pala ei sovi. Toiset kutsuvat sitä tyhmyydeksi. :)

    Oikea IQ:si on todennäköisesti jonkin - tai enemmänkin - verran pienempi.

    armeijaan mennessäni 60-luvulla ja siitä on merkintä kantakortissa - yhtäläinen on Mensan testin kanssa.

    Äänestä

  • suoritin Suomen kirjoitti:

    armeijaan mennessäni 60-luvulla ja siitä on merkintä kantakortissa - yhtäläinen on Mensan testin kanssa.

    huomattavaa regressiota vuosien myötä tai ehkä armeijassa tuli paha isku päähän?

    Toisaalta, tuon ikäluokan edustajana - kaikki kunnia senioreille - ei aina ajatus välttämättä luista niinkuin joskus nuorempana.

    Oli miten oli, en usko sinua.:)

    Äänestä

  • on tapahtunut kirjoitti:

    huomattavaa regressiota vuosien myötä tai ehkä armeijassa tuli paha isku päähän?

    Toisaalta, tuon ikäluokan edustajana - kaikki kunnia senioreille - ei aina ajatus välttämättä luista niinkuin joskus nuorempana.

    Oli miten oli, en usko sinua.:)

    puhtaat uskonnosta.

    Äänestä

  • ainakin ovat kirjoitti:

    puhtaat uskonnosta.

    olla..

    lääketiede ei ole kanssasi samaa mieltä luulosairauksista, mielensairauksista tai sairauksista ylipäätään..

    oikeustiede ei ole kanssasi samaa mieltä uskonnon rikollisuudesta, lasten raiskauksista, tai ylipäätään uskomisesta.

    kasvatustiede ei ole kanssasi samaa mieltä lasten kasvatuksesta (viitaten aikaisempiin ketjuihin joissa paljastui että et tiedä kasvatuksen teorioista mitään).

    Mitä sinulle jää??

    Vain tyhjät tynnyrit joita on kiva kolistella. :(

    Äänestä

  • ainakin ovat kirjoitti:

    puhtaat uskonnosta.

    olla..


    lääketiede ei ole kanssasi samaa mieltä luulosairauksista, mielensairauksista tai sairauksista ylipäätään..


    oikeustiede ei ole kanssasi samaa mieltä uskonnon rikollisuudesta, lasten raiskauksista, tai ylipäätään uskomisesta.


    kasvatustiede ei ole kanssasi samaa mieltä lasten kasvatuksesta (viitaten aikaisempiin ketjuihin joissa paljastui että et tiedä kasvatuksen teorioista mitään).

    Mitä sinulle sitten jää??

    Vain tyhjät tynnyrit joita on kiva kolistella. :(

    Äänestä

  • taida sittenkään kirjoitti:

    olla..

    lääketiede ei ole kanssasi samaa mieltä luulosairauksista, mielensairauksista tai sairauksista ylipäätään..

    oikeustiede ei ole kanssasi samaa mieltä uskonnon rikollisuudesta, lasten raiskauksista, tai ylipäätään uskomisesta.

    kasvatustiede ei ole kanssasi samaa mieltä lasten kasvatuksesta (viitaten aikaisempiin ketjuihin joissa paljastui että et tiedä kasvatuksen teorioista mitään).

    Mitä sinulle jää??

    Vain tyhjät tynnyrit joita on kiva kolistella. :(

    joku päivä sieltä käsin asetetaan, että LAPSEN MIELEN RAISKAAMINEN ON RIKOS.

    Äänestä

  • säätää lait ja kirjoitti:

    joku päivä sieltä käsin asetetaan, että LAPSEN MIELEN RAISKAAMINEN ON RIKOS.

    tarkoitetaan "lapsen mielen raiskaamisella"? Ja mitä tämä yleensäkään tarkoittaa: "Eduskunta säätää lait ja joku päivä sieltä käsin asetetaan, että "LAPSEN MIELEN RAISKAAMINEN ON RIKOS"? Kaipaako joku täällä niitä aikoja, jolloin entisissä kommunistisissa Itä-Euroopan maissa uskontoa ei saanut opettaa ja lapset piti viedä jo pienestä pitäen uskontovapaisiin lastentarhoihin? No, tuliko Itä-Euroopan tilanne paremmaksi monen kymmenen vuoden ateistisen kommunismikauden jälkeen? Entä eikö niissä ole palattu taas takaisin uskonnon opettamiseen? Jos uskonnottomuus olisi ollut niin hyvä asia, niin miksi sitä ei sitten vaalita?

    On hölmöä puhua lapsen mielen raiskaamisesta. Kukin vanhempi opettaa lapsilleen omat käsityksensä, niin ateistivanhempi uskonnottomuutta kuin uskova vanhempi oman uskontonsa käsityksiä. Miten muuten voisi ollakaan? Vai pitäisikö tällaisen "lapsenmielenraiskaamisestapuhujan" mielestä kaikille lapsille taas opettaa uskonnottomuutta kuten kommunismin aikaan?

    Edelleenkin lasketaan kulttuuriin kuuluviksi mm. tieteet, taiteet ja uskonto siitä huolimatta, mitä mieltä joku yksityinen henkilö on asiasta, ja edelleenkin vanhemmat opettavat lapsilleen omaa kulttuuriaan. Miten muuten voisi ollakaan?

    Huutaminen lapsen mielen raiskaamisesta näillä nettipalstoilla ei muuta asioita yhtään miksikään, mutta voihan se tuota kirjoittajaa itseä vähän helpottaa.

    Äänestä

  • tässä oikein kirjoitti:

    tarkoitetaan "lapsen mielen raiskaamisella"? Ja mitä tämä yleensäkään tarkoittaa: "Eduskunta säätää lait ja joku päivä sieltä käsin asetetaan, että "LAPSEN MIELEN RAISKAAMINEN ON RIKOS"? Kaipaako joku täällä niitä aikoja, jolloin entisissä kommunistisissa Itä-Euroopan maissa uskontoa ei saanut opettaa ja lapset piti viedä jo pienestä pitäen uskontovapaisiin lastentarhoihin? No, tuliko Itä-Euroopan tilanne paremmaksi monen kymmenen vuoden ateistisen kommunismikauden jälkeen? Entä eikö niissä ole palattu taas takaisin uskonnon opettamiseen? Jos uskonnottomuus olisi ollut niin hyvä asia, niin miksi sitä ei sitten vaalita?

    On hölmöä puhua lapsen mielen raiskaamisesta. Kukin vanhempi opettaa lapsilleen omat käsityksensä, niin ateistivanhempi uskonnottomuutta kuin uskova vanhempi oman uskontonsa käsityksiä. Miten muuten voisi ollakaan? Vai pitäisikö tällaisen "lapsenmielenraiskaamisestapuhujan" mielestä kaikille lapsille taas opettaa uskonnottomuutta kuten kommunismin aikaan?

    Edelleenkin lasketaan kulttuuriin kuuluviksi mm. tieteet, taiteet ja uskonto siitä huolimatta, mitä mieltä joku yksityinen henkilö on asiasta, ja edelleenkin vanhemmat opettavat lapsilleen omaa kulttuuriaan. Miten muuten voisi ollakaan?

    Huutaminen lapsen mielen raiskaamisesta näillä nettipalstoilla ei muuta asioita yhtään miksikään, mutta voihan se tuota kirjoittajaa itseä vähän helpottaa.

    vanhempi opettaa lapselle että verensiirrot ovat pahasta? tai ympärileikkauttaa lapsen?
    ovatko hyviä asioita?

    Äänestä

  • uskovainen.. kirjoitti:

    vanhempi opettaa lapselle että verensiirrot ovat pahasta? tai ympärileikkauttaa lapsen?
    ovatko hyviä asioita?

    mieluummin suomalaisesta kulttuurista, kun sen tunnemme paremmin, ja väitellään siitä. Suomessa on ainakin minun tietääkseni ympärileikkaukset kielletty. Enpä oikein usko, että kukaan vanhempi, edes Jehovan todistaja, opettaa lapsille, että verensiirrot on kielletty. Tosin en tunne tarkoin Jehovan todistajien käytäntöjä ja tapoja. Tunnetko sinä ja onko sinulle tärkeää puhua täällä heistä?

    Äänestä

  • tässä oikein kirjoitti:

    tarkoitetaan "lapsen mielen raiskaamisella"? Ja mitä tämä yleensäkään tarkoittaa: "Eduskunta säätää lait ja joku päivä sieltä käsin asetetaan, että "LAPSEN MIELEN RAISKAAMINEN ON RIKOS"? Kaipaako joku täällä niitä aikoja, jolloin entisissä kommunistisissa Itä-Euroopan maissa uskontoa ei saanut opettaa ja lapset piti viedä jo pienestä pitäen uskontovapaisiin lastentarhoihin? No, tuliko Itä-Euroopan tilanne paremmaksi monen kymmenen vuoden ateistisen kommunismikauden jälkeen? Entä eikö niissä ole palattu taas takaisin uskonnon opettamiseen? Jos uskonnottomuus olisi ollut niin hyvä asia, niin miksi sitä ei sitten vaalita?

    On hölmöä puhua lapsen mielen raiskaamisesta. Kukin vanhempi opettaa lapsilleen omat käsityksensä, niin ateistivanhempi uskonnottomuutta kuin uskova vanhempi oman uskontonsa käsityksiä. Miten muuten voisi ollakaan? Vai pitäisikö tällaisen "lapsenmielenraiskaamisestapuhujan" mielestä kaikille lapsille taas opettaa uskonnottomuutta kuten kommunismin aikaan?

    Edelleenkin lasketaan kulttuuriin kuuluviksi mm. tieteet, taiteet ja uskonto siitä huolimatta, mitä mieltä joku yksityinen henkilö on asiasta, ja edelleenkin vanhemmat opettavat lapsilleen omaa kulttuuriaan. Miten muuten voisi ollakaan?

    Huutaminen lapsen mielen raiskaamisesta näillä nettipalstoilla ei muuta asioita yhtään miksikään, mutta voihan se tuota kirjoittajaa itseä vähän helpottaa.

    opin mukaan verensiirrot on kielletty.
    Suomessa asuvat juutalaiset ja muslimit ympärileikkauttavat poikalapsiaan.

    Äänestä

Caps-Lock POHJASSA? :D

Äänestä

Luulosairas on epäluuloinen ihminen, joka luulee sairastuneensa johonkin tautiin.

Äänestä

"Mitä yhteistä on LUULOSAIRAALLA ja USKOVAISELLA?"

Ei mitään yhteistä. Luulosairaus on sairaalloinen olotila, jossa ihminen luulee sairastuneensa johonkin tautiin. Luulosairas varmaankin kiertää lääkäriltä lääkärille ja etsii parannusta sairaalloiseen olotilaansa. Uskovainen taas on sellainen, joka uskoo Jumalaan, Allahiin tms.

Luulosairauteen voi sairastua kuka hyvänsä, paitsi uskova niin yhtä hyvin myös ateisti.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


LUULOSAIRAALLA ja kirjoitti:

USKOVAISELLA?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu