En tiedä kuka on tämän kirjoittanut, mutta vastaukset kallen kysymyksiin ovat selkeitä ja asiantuntevia. Kurjistumisasia selviää yleisellä tasolla aika hyvin!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000333&posting=22000000027600869
"”Miten voit tietää, että
1. kapitalismi aiheuttaa työmiehen kurjistumista”
Koska kapitalismi perustuu ihmistyövoiman, työläisen tai kuten nyt sanotaan, palkkatyöntekijän riistoon. Tosin sanoen duunari luo työllään lisäarvoa, eli hän pystyy tuottamaan työllään suuremman arvon kuin hän tarvitsee työvoimansa uusintamiseen. Tämän perusteella työpäivä jaetaan välttämättömään työhön, jonka aikana työläinen luo oman työvoimansa uusintamiseen tarvittavan arvon, ja lisätyöhön, jonka aikana duunari luo lisäarvoa kapitalistille. Ja pyrkiessään kasvattamaan lisätyön osuutta ja näin lisäarvoa, kapitalisti voi turvautua mm. työpäivän pidentämiseen ja voimaperäistämiseen sekä tekniseen kehitykseen, joka nyt on vallalla, kuten automaatioon ja robottiteknologiaan jne.
Työläiset taas pyrkivät kamppailemaan itselleen enemmän palkkaa ja parempia työehtoja enemmän tai vähemmän verhotun luokkataistelun muodoin ja keinoin, kuten lähes luokkasopuiluksi menneen tulopoliittisten sopimusten muodossa. Mutta kuten nimimerkki hinku ja vinku on esimerkeissään todennut kapitalistit ovat Suomessa pystyneet kasvattamaan voittojaan, työläisten reaaliansioiden noususta huolimatta, palkkoja suhteellisesti enemmän - Näin syntyy suhteellista kurjistumista.
”Kerrohan heti, miten voit tietää työmiehen suhteellisesti kurjistuneen kapitalismissa jos et tiedä työmiehen ja omistajan suhteellista tulojakoa ennen kapitalismia???”
Koska vain kapitalismissa vallitsevat sille ominaiset tuotanto- ja omistussuhteet ja työn ja pääoman, kapitalistin ja työväenluokan vastainen perusristiriita. Eikä työväenluokkaa ollut esikapitalistisissa tuotantojärjestelmissä, saatikka feodalismissa, vielä edes muodostunut kuin kapitalismissa. Ei siis ole vastaavaa vertailuperustaa. Sosialismiin ei myöskään voi verrata, koska sosialismi ei perustu ihmistyövoiman riistolle. Eli tuotanto- ja omistussuhteet eivät ole toisilleen vastakkaisia kuin kapitalismissa.
”Kerrohan jo vihdoinkin miten kapitalismin aiheuttama kurjistuminen voidaan käytännössä todeta muulla tavoin kuin vertaamalla elinoloja kapitalismissa aikaan ennen kapitalismia??”
Jos verrataan vaikka kapitalistista tuotantotapaa kaikkineen esimerkiksi sitä edeltäneeseen tuotantotapaan, feodalismiin, tehdään vain mekaanista vertailua, koska niiden tuotantovoimat sekä tuotanto- ja omistussuhteet olivat erilaiset. Toki kumpikin oli riistojärjestelmä, mutta feodalismissa vastakkaiset poolit muodostivat mahtavien maatilojen omistajat ja heihin lähes maaorjan asemassa olleet talonpojat, eli suomalaisen torpparilaitoksen tapaan. kapitalismissa taas vastaavat poolit ovat kapitalistit ja työväenluokka. Feodalismin päätuotantoala oli maatalous, kapitalismin on koneellinen suurtuotanto, teollisuus. Eli kapitalismin aiheuttamaa kurjistumista voidaan tarkastella vain kapitalismin sisällä."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000333&posting=22000000027600869
"”Miten voit tietää, että
1. kapitalismi aiheuttaa työmiehen kurjistumista”
Koska kapitalismi perustuu ihmistyövoiman, työläisen tai kuten nyt sanotaan, palkkatyöntekijän riistoon. Tosin sanoen duunari luo työllään lisäarvoa, eli hän pystyy tuottamaan työllään suuremman arvon kuin hän tarvitsee työvoimansa uusintamiseen. Tämän perusteella työpäivä jaetaan välttämättömään työhön, jonka aikana työläinen luo oman työvoimansa uusintamiseen tarvittavan arvon, ja lisätyöhön, jonka aikana duunari luo lisäarvoa kapitalistille. Ja pyrkiessään kasvattamaan lisätyön osuutta ja näin lisäarvoa, kapitalisti voi turvautua mm. työpäivän pidentämiseen ja voimaperäistämiseen sekä tekniseen kehitykseen, joka nyt on vallalla, kuten automaatioon ja robottiteknologiaan jne.
Työläiset taas pyrkivät kamppailemaan itselleen enemmän palkkaa ja parempia työehtoja enemmän tai vähemmän verhotun luokkataistelun muodoin ja keinoin, kuten lähes luokkasopuiluksi menneen tulopoliittisten sopimusten muodossa. Mutta kuten nimimerkki hinku ja vinku on esimerkeissään todennut kapitalistit ovat Suomessa pystyneet kasvattamaan voittojaan, työläisten reaaliansioiden noususta huolimatta, palkkoja suhteellisesti enemmän - Näin syntyy suhteellista kurjistumista.
”Kerrohan heti, miten voit tietää työmiehen suhteellisesti kurjistuneen kapitalismissa jos et tiedä työmiehen ja omistajan suhteellista tulojakoa ennen kapitalismia???”
Koska vain kapitalismissa vallitsevat sille ominaiset tuotanto- ja omistussuhteet ja työn ja pääoman, kapitalistin ja työväenluokan vastainen perusristiriita. Eikä työväenluokkaa ollut esikapitalistisissa tuotantojärjestelmissä, saatikka feodalismissa, vielä edes muodostunut kuin kapitalismissa. Ei siis ole vastaavaa vertailuperustaa. Sosialismiin ei myöskään voi verrata, koska sosialismi ei perustu ihmistyövoiman riistolle. Eli tuotanto- ja omistussuhteet eivät ole toisilleen vastakkaisia kuin kapitalismissa.
”Kerrohan jo vihdoinkin miten kapitalismin aiheuttama kurjistuminen voidaan käytännössä todeta muulla tavoin kuin vertaamalla elinoloja kapitalismissa aikaan ennen kapitalismia??”
Jos verrataan vaikka kapitalistista tuotantotapaa kaikkineen esimerkiksi sitä edeltäneeseen tuotantotapaan, feodalismiin, tehdään vain mekaanista vertailua, koska niiden tuotantovoimat sekä tuotanto- ja omistussuhteet olivat erilaiset. Toki kumpikin oli riistojärjestelmä, mutta feodalismissa vastakkaiset poolit muodostivat mahtavien maatilojen omistajat ja heihin lähes maaorjan asemassa olleet talonpojat, eli suomalaisen torpparilaitoksen tapaan. kapitalismissa taas vastaavat poolit ovat kapitalistit ja työväenluokka. Feodalismin päätuotantoala oli maatalous, kapitalismin on koneellinen suurtuotanto, teollisuus. Eli kapitalismin aiheuttamaa kurjistumista voidaan tarkastella vain kapitalismin sisällä."
Vastaukset 26
Vanhimmat
Kommunismiä.
Palkka arvottomassa rahassa. Kaikista tavaroista
pulaa, josta neukutkin napisivat.
Sananvapaus ja liikkumisen vapaus saavuttamattomia
määreitä.
Kokoontumisvapaus edelleen rajoitettua, koska
kommunisteilla on takaraivossa vielä autoritäärinen
hallintomalli, jossa parlamentarismille ei ole
sijaa.
Kehittymätön yhteiskunnan infrastruktuuri, jota
voi käydä tarkkailemassa ryöstetyssä Karjalassa.
Taloudellinen tehottomuus viety huippuunsa, jota
ei voinut paikata edes kaasulla ja öljyllä.
En viitsi edes mainita kauanko systeemi olisi
kestänyt ilman luonnon rikkauksia.
Suomalainen yhteiskunta kestää vertailun neukku-
paskalaan ja vielä tämän päivän Venäjäänkin.
Suomalaisessa markkinataloudessa on työmiehen
elintaso parempi kuin missään punaisessa kansan-
vankilassa.
Tämän enempää ei tarvitse vertailla.
Uskontosi hävisi nollilla.
Nyt on kysymys kapitalismin tuottamasta lainomaisesta kurjistumisesta, ei sosialismin ja kapitalismin vertaamisesta. Tärkeä asia sekin. Tähän kurjistumiseen löytämäni viesti antaa selkeän vastauksen.
Jos sosialismin työläiselle tuottama elintasto
ja yhteiskunnan yleinen infrastruktuuri on
kiistatta aina alempi kun demokratiaa parmalentaa-
risesti soveltavassa markkinataloudessa.
Eli sosialismin edistämiseksi laadittu kurjistumis-
teoria on siinä mielessä viraton ja valheellinen.
Etenkin kun meillä on vapaa ammattiyhdistysliike,
vapaa poliittinen vasemmisto, oikeisto ja keskusta
sekä kaikki siltä väliltä.
Tarkoitan sitä että kannattaisi keskittyä yhteis-
kunnan kehittämiseen ennemmin kuin ulvoa vanho-
jen teorioiden perään.
Kurjistumisteorialla ei ole nykyajassa mitään
annettavaa.
Paitsi jos sitä haluaa epätoivon vallassa katsoa
punaisten lasien läpi!
Globaalisti tarkasteltuna pohjoismainen markkina-
talous tarjoaa lähes eniten työläisille ja
muille kansalaisille.
Tätä taustaa vasten puhuminen kurjistumisesta
tarkoittaa elintason ja olojen huonontumista?
Vai mitä.
Mikäli elintaso nousee niin pitääkö sitä nimittää
kurjistumiseksi?
Kun ei ole noussut jollain ihmemittarilla tarpeek-
si?
Ja lääkkeeksi tarjotaan kommunismiä ja sosialismiä?
Ei vois enempää naurattaa!!!!!!
Mutta...
Nyt Kalle olettaa kurjistumisen tarkoittavan punikkilassa samaa kuin meille muillekin suomenkielisille - vaikka Kalle kyllä epäilee punikkien puhuvan punikkilaa, joka muistuttaa paljolti suomenkieltä mutta eräissä asioissa on käsitteet vaihtuneet tai ne voidaan sekoittaa kulloinkin tarkoituksenmukaisella tavalla.
Vertaa alempana olevaan keskusteluun, jossa yksi punanuttu ei ymmärtänyt eroa käsitteillä "tapahtumaketjun estäminen" ja ”tapahtumaketjun pysäyttäminen". Vittu, toveri osoitti todellista älykkyyttä viesteillään - ihan siinä Kallen silmät lähes sokaistuivat punikin järjen valossa, hehhee.
No, asiaan.
Kurjistumisella tarkoitetaan suomenkielessä kurjien olojen huononemista (piste).
Kalle olettaa tämän pitävän paikkansa myös punikkilassa – jos teillä on jokin muu merkitys sanalla ”kurjistuminen” niin kertokaahan se vihdoinkin.
Kallen kysymys kuului: miten voi tietää kapitalismin aiheuttaneen työmiehen kurjistumista?
Ja toveri vastaa terävänä:
Koska kapitalismi perustuu ihmistyövoiman, työläisen tai kuten nyt sanotaan, palkkatyöntekijän riistoon. Tosin sanoen duunari luo työllään lisäarvoa, eli hän pystyy tuottamaan työllään suuremman arvon kuin hän tarvitsee työvoimansa uusintamiseen. Tämän perusteella työpäivä jaetaan välttämättömään työhön, jonka aikana työläinen luo oman työvoimansa uusintamiseen tarvittavan arvon, ja lisätyöhön, jonka aikana duunari luo lisäarvoa kapitalistille. Ja pyrkiessään kasvattamaan lisätyön osuutta ja näin lisäarvoa, kapitalisti voi turvautua mm. työpäivän pidentämiseen ja voimaperäistämiseen sekä tekniseen kehitykseen, joka nyt on vallalla, kuten automaatioon ja robottiteknologiaan jne.
Hyvä vastaus – mutta ei se ollut vastaus Kallen esittämään kysymykseen. Valitettavasti.
” työpäivä jaetaan välttämättömään työhön, jonka aikana työläinen luo oman työvoimansa uusintamiseen tarvittavan arvon, ja lisätyöhön, jonka aikana duunari luo lisäarvoa kapitalistille”
Katsos työpäivää ei jaetakaan enään välttämättömään työhön ja lisätyöhön – ei ainakaan Kallen eikä kenenkään muunkaan suomessa työtä tekevän työpäivää – vaan se voidaan jakaa välttämättömään työhön, lisätyöhön ja hyvinvointityöhön. Hyvinvointityö on se osuus päivän työpanoksesta, jonka työmies saa itselleen välttämättömän työn lisäksi.
Hyvinvointityön olemassaoloa meillä Suomessa ei kukaan kiistäne sillä kaikki työssäkäyvät saavat enemmän palkkaa kuin mitä tarvitaan työvoiman uusintamiseen. Etelänmatkat, laskettelulomat ja kesämökit eivät ole välttämättömiä työvoiman uusintamisessa – kyllä suomalainen jaksoi tehdä töitä ennekin ilman moisia hapatuksia, ei niitä tarvita työvoiman uusintamiseen.
Periaatteessa voidaan väittää, että työvoiman uusintamiseen tarvittava työpanos on yhtä suuri nyt kuin 1860-luvulla. Mitä me tarvitsemme nyt työvoimamme uusintamiseksi selläista, mitä ei tarvittu 1860-luvulla?? Niin, ei mitään. Ihminen ei ole fyysisesti muuttunut miksikään sitten 1860-luvun ja näin minimivaatimus hengissäsäilymiseen ja suvun jatkamiseen on sama nyt kuin silloin.
Erona 1860-lukuun on että nyt me teemme huomattavasti enemmän hyvinvointityötä. Ja tämä näkyy lisääntyneenä hyvinvointina yhteiskunnassa.
Miksi te kommunistit kutsutte työmiehen saaman työntulosten ja välttämättömän työn eroa??
Vai väitättekö te, että vielä tänäänkin työmiehen saama osuus työntuloksista on vain hänen työvoimansa uusintamiseen tarvittu työ eikä yhtään enempää?
Millä nimellä marx kutsui sitä työmiehen työnsä tuloksista saamaansa osuutta, joka on suurempi kuin työvoiman uusintamiseen tarvittu arvo?
Eikö marxin teoriat käsittele sellaisia osuuksia lainkaan ja Kallenkin palkasta 95% - vähintään – on sellaista osuutta hänen työnsä tuloksista??
/Kalle, joka ei ole vieläkään saanut vastausta punikeilta kysymykseesnsä, että mitä he ymmärtävät sanalla "kurjistuminen" - ilmeisesti siis eivät mitään
Jos nalle puhin lukemiselta ehdit, vastaa tomppeli kysymykseen, joka perustuu sinun "loogiseen" päättelyysi?
Miten talvisodassa käyty Raatteen tien taistelu olisi ollut mahdollista pysäyttää, jos talvisota ei olisi alkanutkaan?
Anna tomppeli nyt älysi loistaa!
"Katsos työpäivää ei jaetakaan enään välttämättömään työhön ja lisätyöhön – ei ainakaan Kallen eikä kenenkään muunkaan suomessa työtä tekevän työpäivää – vaan se voidaan jakaa välttämättömään työhön, lisätyöhön ja hyvinvointityöhön. Hyvinvointityö on se osuus päivän työpanoksesta, jonka työmies saa itselleen välttämättömän työn lisäksi."
Kalle allekirjoitaa marxin lisätyön määritelmän, eli lisäarvon tuottamisen, eli riiston!
Ja taitaa pappamanninen olla närkästynyt kun hänen ohellaan kommaritkin onnistuvat käännytystyössään, mutta toiseen suuntaan kuin pappa!
Älkää antako punikin asiaankuulumattoman viestin johtaa teitä harhaan vaan jatketaan keskustelua Kallen esilleottamasta käsitteestä "hyvinvointityö" - ollako vai eikö olla?
/Kalle, joka antaa kommunistin järjen valon valaista hänen aatteensa meidän kaikkien tarkasteltavaksi eikä haittaa tippaakaan vaikka mitään ei erotu pilkkopimeässä
kapitalistit kasvattavat lisätyön osuutta, kuten aloituksessa todetaan:
"kapitalistit ovat Suomessa pystyneet kasvattamaan voittojaan, työläisten reaaliansioiden noususta huolimatta, palkkoja suhteellisesti enemmän"
Jakautuuko silloin kapitalistin nappaama osuus työpäivästä lisätyön ohella pahoinvointityön osuuteen?
Koska Kalle on lisätyön käsitteenä kiistänyt?
Mutta Kallen esilleottama käsite "hyvinvointityö" on ilmeisesti jotakin, mitä marx ei teorioissaan huomioinut lainkaan. Hyvinvointityö on se osuus Kallen saamasta työntuloksesta, mikä ylittää Kallen tarpeet työvoimansa uusiuttamiseen. Ja se osuus on moninkertainen verrattuna uusiuttamiseen tarvittavaan osuuteen ja se osuus on poissa kapitalistin lisäarvosta.
Siis Kalle jakaisi työpäivän kolmeen osaan:
- välttämätön työ
- hyvinvointityö
- lisätyö
Näistä välttämättömän työn ja hyvinvointityön tulokset menevät työntekijälle ja lisätyö kapitalistille.
Mielipiteitä asiasta??
/Kalle, joka antaa kommunistien tekojen puhua heidän aatteensa puolesta ja paskat välittää heidän aatteensa teorioista - teot puhukoot
Nyt sinä puhut suhteellisesta kurjistumisesta mutta koska luotettavat tilastotiedot puuttuvat kapitalismn alkuajoilta niin on mahdotonta todeta miten suhteellisen kurjistumisen kanssa on käynyt. Siitä tulee juupas-eipäs keskustelu ja se ei Kallea kiinnosta.
Toveria lainaten:
"kapitalistit ovat Suomessa pystyneet kasvattamaan voittojaan, työläisten reaaliansioiden noususta huolimatta, palkkoja suhteellisesti enemmän"
Toverin käsityksen mukaan realiansiot ovat nousseet - miten olisi mahdollista, että samanaikaisesti olisi tapahtunut absoluuttista kurjistumista??
Onko mahdollista kansan elinolojen kurjistuminen reaaliansioiden noustessa?
Jos on niin silloin pitäisi olla mahdollista elinolojen parantuminen reaaliansioiden laskiessa, eikö vain.
/Kalle, joka haluaa tietää punikkien nimityksen hyvinvointityölle - eihän marx ole voinut jättää niin suurta ja merkittävää palkanosaa huomioonottamatta
”Mutta Kallen esilleottama käsite "hyvinvointityö" on ilmeisesti jotakin, mitä marx ei teorioissaan huomioinut lainkaan. Hyvinvointityö on se osuus Kallen saamasta työntuloksesta, mikä ylittää Kallen tarpeet työvoimansa uusiuttamiseen. Ja se osuus on moninkertainen verrattuna uusiuttamiseen tarvittavaan osuuteen ja se osuus on poissa kapitalistin lisäarvosta.”
Marxin määrittelemät välttämätön työ ja työvoiman uusintaminen ovat historiallisesti määräytyviä. Eli välttämättömän työn niin määrällinen osuus työpäivästä kuin sen ja koko työpäivän laadullinen sisältö sekä ihmistyövoiman uusintamiseen tarvittavat tekijät, elintarvikkeista asumiseen ja etelänmatkoihin yms. riippuvat siitä, mihin työläiset luokkataistelullaan määrättynä historiallisen aikana kykenevät. Välttämättömän työn ja koko työpäivän laadulliseen sisältöön vaikuttaa myös aikakauden tuotannon teknologiset puitteet, joihin luokkataistelun vaikutukset heijastuvat myös suoraan. Toteaahan aloituksen tekijäkin seuraavasti:
”Ja pyrkiessään kasvattamaan lisätyön osuutta ja näin lisäarvoa, kapitalisti voi turvautua mm. työpäivän pidentämiseen ja voimaperäistämiseen sekä tekniseen kehitykseen, joka nyt on vallalla, kuten automaatioon ja robottiteknologiaan jne.”
Jos ajatteluasi auttaa työpäivän jakaminen myös mainitsemaasi hyvinvointityön osaan, niin mikä sinua estää sillä keinoin ajattelemasta. Mutta yhteiskunnallisen työprosessin tieteellisessä määrittelyssä sillä ei ole mitään tekoa, koska työvoiman uusintaminen ei tarkoita vain työläisen perustarpeiden tyydyttämistä, vaan niitä tekijöitä kaikkineen, jotka kullakin historiallisella hetkellä työläinen tarvitsee keskimääräisesti kokonaisvaltaisen aineellisen ja henkisen hyvinvointinsa uusittamiseen.
Saanko vähemmän liksaa kuin 1999? EN.
Jääkö käteen enemmän kuin 1999? KYLLÄ
Loppuiko asuntolaina ja käteen jää vielä
enemmän? KYLLÄ
Onko käteen jäävä reaaliansio koskaan pienenty-
nyt? EI
Siis se mitä isännälle jää on tyystin epärelevant-
tia omien tulojen kannalta.
Paitsi että mitä enemmän jää sen paremmin pystyy
putkaa pitämään.
Tuota kokonais sosialisointia en juuri ymmärrä.
Jos firmasta evakuoitaisiin kaikki käyttökate
ja voitto palkkoihin, se olisi aika nopeasti
entinen firma ja toveri Urpo olisi TYÖTÖN!
Teillä punikeilla on karmea harhaluulo siinä
että luulette "pääomien" olevan sosialisoitavissa
vuodesta toiseen.
Ne voi sosialisoida vain kerran. Ja jos ne syö-
dään niin nälkä ja kurjistuminen helpottaa
teoriassa hetkeksi.
Pääomat lakkaavat kertymästä ja vot! Käteen
jää ei sitäkään vähää kuin ennen liksaa.
Siinä on sosialismi realisoitunut ja työläinen
alkaa saada ostokuponkeja palkaksi.
Niillä ei saa mitään, koska missään ei ole oikeaa
rahaa ostettavan hankintaan.
Koettakaas nyt pässit perehtyä talouteen edes
sen verran kuin meikäläinen kansakoulupohjalta.
Ettei tule paskaa puhutuksi aatteen voimalla.
"kapitalistit kasvattavat lisätyön osuutta, kuten aloituksessa todetaan:
"kapitalistit ovat Suomessa pystyneet kasvattamaan voittojaan, työläisten reaaliansioiden noususta huolimatta, palkkoja suhteellisesti enemmän"
Jakautuuko silloin kapitalistin nappaama osuus työpäivästä lisätyön ohella pahoinvointityön osuuteen?"
Tää oli esimerkki siitä, että uusia termejä, jotka eivät käytännössä merkitse mitään, voi jokainen kallen lailla vedellä kuin turkin hihasta. Mutta sie se vaan alat keuhkomaan sosialismista ja ties mistä!
...toimii vain kusiaispesässä. Ei oo kapitalisteja, mutta työläisiä piisaa.
Eikös tässä puhuta sosialismin yhdestä savijalasta?
Kurjistumisteoriasta vaikka suomalainen työläinen
ei nettorahassa ole kurjistunut.
Paitsi, silloin ennen vanhaan kun D vitamiiniä
piti ruiskuttaa.
Tiedätkö minkä takia?
Jatketaan kun saat vastattua.
Mitä tulee pääomiin yleensä niin työnantajilla
niitä ei kaikkia taida olla.
Siksi tuo pääomien suhteuttaminen maksettuihin
palkkoihin on väärä lähtökohta vaatimukselle
palkkojen nostosta.
” Marxin määrittelemät välttämätön työ ja työvoiman uusintaminen ovat historiallisesti määräytyviä. Eli välttämättömän työn niin määrällinen osuus työpäivästä kuin sen ja koko työpäivän laadullinen sisältö sekä ihmistyövoiman uusintamiseen tarvittavat tekijät, elintarvikkeista asumiseen ja etelänmatkoihin yms. riippuvat siitä, mihin työläiset luokkataistelullaan määrättynä historiallisen aikana kykenevät.”
Höpö höpö – pelkää paskaa.
Näin opettaa sosialismi.net sivullaan ” SOSIALISMIN TEORIAN PERUSTEET Osa 5: Kansantaloustiede”:
”Työpäivän voi siis jakaa kahteen eri osaan, jotka ovat
1. välttämätön työaika eli se osa työpäivästä, jolloin työn tekijä tuottaa oman palkkansa (eli uusintaa työvoimansa arvon)
2. lisätyöaika eli se osa työpäivästä, jolloin työn tekijä tuottaa lisäarvoa tuotantovälineiden omistajille. ”
http://www.sosialismi.net/teoria/stp/1-5.htm
Heidän näkemyksensä mukaan marx tarkoittaa tarkoittaa välttämättömällä työllä sitä työtä, mikä tarvitaan työvoiman arvon uusintaan. Sitä paitsi heidän käsityksensä mukaan työmiehen palkka on juuri sama kuin työvoiman uusintaan tarvittu työ on ( Kalle lainaa toistamiseen ” eli uusintaa työvoimansa arvon”).
Jos kerran työmiehen palkan katsotaan olevan saman kuin työmiehen työvoiman arvon uudistamiseen tarvitun työn tulos niin mitä on sitten se osuus työmiehelle annetusta töiden tuoton osuudesta, jota ei tarvita hänen työvoimansa uusintamiseen??
Se ei yllä olevan määritelmän mukaan ole välttämätöntä työtä.
Se on se, mitä Kalle kutsuu hyvinvointityöksi.
Jos siis välttämätön työ määritellään työmiehen työvoimansa arvon uusintaa tarvittavaksi työksi ( katso kohta 1 ) niin kyllä silloin tarvitaan myös käsite ”hyvinvointityö”, joka puuttuu marxin teoriosta – tai sitten sosialismi.net valehtelee sosialismin perusteista kertavalla sivullaan.
Jos kuitenkin itsepintaisesti väität hyvinvointityön sisältyvän välttämättömään työhön niin kertaapa välttämättömän työn määritelmä vielä kertaalleen ( kohta 1). Jos et siltikään ymmärrä niin täytyy todeta, että te kommunistit olette huolimattomia kielenkäytössä – punikkila on kuin suomenkieli mutta käsitteitä voidaan sekoittaa vapaasti kulloinkin tarkoitukseen sopivalla tavalla.
Ja sen on huomannut tällä palstalla usein – ja myös elävässä elämässä.
/Kalle, joka nyt ihmettelee myös kommunistien määritelmää käsitteelle ”välttämätön työ” – mahtavatko he itsekään sitä tietää??
"työvoiman uusintaminen ei tarkoita vain työläisen perustarpeiden tyydyttämistä, vaan niitä tekijöitä kaikkineen, jotka kullakin historiallisella hetkellä työläinen tarvitsee keskimääräisesti kokonaisvaltaisen aineellisen ja henkisen hyvinvointinsa uusittamiseen. "
Linkitäpä siihen marxin tekstiin missä hän on asian näin määritellyt.
Kiitos.
/Kalle, joka nyt ihmettelee myös marxin määritelmää käsitteelle ”välttämätön työ” – mahtavatko punikitkaan sitä tietää??
sen näin:"Marxin määrittelemät välttämätön työ ja työvoiman uusintaminen ovat historiallisesti määräytyviä. Eli välttämättömän työn niin määrällinen osuus työpäivästä kuin sen ja koko työpäivän laadullinen sisältö sekä ihmistyövoiman uusintamiseen tarvittavat tekijät, elintarvikkeista asumiseen ja etelänmatkoihin yms. riippuvat siitä, mihin työläiset luokkataistelullaan määrättynä historiallisen aikana kykenevät. Välttämättömän työn ja koko työpäivän laadulliseen sisältöön vaikuttaa myös aikakauden tuotannon teknologiset puitteet, joihin luokkataistelun vaikutukset heijastuvat myös suoraan."
Suomalainen sanoo saman yhdellä sanalla: laiska!
"työvoiman uusintaminen ei tarkoita vain työläisen perustarpeiden tyydyttämistä, vaan niitä tekijöitä kaikkineen, jotka kullakin historiallisella hetkellä työläinen tarvitsee keskimääräisesti kokonaisvaltaisen aineellisen ja henkisen hyvinvointinsa uusittamiseen."
Millä tätä "keskimääräistä kokonaisvaltaista aineellista ja henkistä hyvinvointia" on nostettu jos ei juuri hyvinvointityöllä??
Mietihän sitä!
Nimittäin sitä ei voida nostaa välttämättömällä työllä sillä se kuluu olemassa olevan tason ylläpitoon - määritelmänsä mukaan!! Luuletteko te punikit, että kapitalistin taskuun mennyt lisätyö on nostanut tätä "keskimääräistä kokonaisvaltaista aineellista ja henkistä hyvinvointia". Ehei, se on noussut hyvinvointityön ansiosta ja siitä ei marxin saduissa kerrota mitään.
Vai eikö kommunistien mielestä "keskimääräinen kokonaisvaltainen aineellinen ja henkinen hyvinvointi" ole noussut kapitalismin aikana Suomessa?
/Kalle, joka nyt ihmettelee myös marxin määritelmää käsitteelle ”välttämätön työ” – mahtavatko punikitkaan sitä tietää??
suollahan net kurjet asuvat.
kurjila on pitkät jalat & kaula.
siitä net kurjet tunteen.
"eriaatteessa voidaan väittää, että työvoiman uusintamiseen tarvittava työpanos on yhtä suuri nyt kuin 1860-luvulla. Mitä me tarvitsemme nyt työvoimamme uusintamiseksi selläista, mitä ei tarvittu 1860-luvulla?? Niin, ei mitään. Ihminen ei ole fyysisesti muuttunut miksikään sitten 1860-luvun ja näin minimivaatimus hengissäsäilymiseen ja suvun jatkamiseen on sama nyt kuin silloin."
viltin alla ja vällyjen välissä sitä työvoimaa uusitaan.
vai olenko minä käsittänyt kaikki väärin?
Mutta mitenkä tämä kurjistuminen näkyy käytännössä? Työttömien määrä vähenee, palkankorotuksia tulee, sossusta saa rahaa.. Onko porvarillinen maailma sokaissut silmäni, vai onko todellakin niin, että kapitalismi on nostanut elämänlaatua kautta yhteiskunnan? Näyttää siltä, että kapitalismista ei pakosti synnykään kommunismia. Luokkasopu tuhoaa koko aatteen. Tämä ilmeisesti harmitaa monia.
1. Minulla on kuvitteellinen tehdas, jossa automatio hoitaa työnteon. Ulkopuolinen firma toimittaa raaka-aineet sovitusti hihnoille, tukkuliike noutaa valmiin tuotteen toisesta päästä tehdasta. Energian ostan Fortumilta, automatia-, huolto-, ja siivousfirmat hoitavat omat työnsä. Minulla ei ole yhtään työntekijää, ja rahaa tulee pirusti. Kuinka paha riistäjä olen ja miksi.
2. Käyn kotona pössikauppaa, ja rahaa tulee pirusti. Kuinka paha riistäjä olen ja miksi.
1. Olet luultavimmin kilpailuttanut alihankintansi, joten käyttämäsi yritykset joutuvat riistämään entistä enemmän työntekijöitänsä. Olet riistäjien riistäjä
2. Otat lisäarvon suoraan omaan taskuusi, joten olet riistäjien kingi.
:)
pitäisi tehdä ettei olisi riistäjä? Kävisikö tällainen, ostaisin kunnon laatat ja alkaisin painaa euroja, olisinko vieläkin riistäjä?
1. Antaisin kaikki urakat firmoille joilla on korkein tarjous.
2. Minähän otan toisen kapitalismin voitosta (nollasumma peli).
1. Olet hyvin pieni riistäjä.
2. Et ole riistäjä ollenkaan.