Kertokaapa helluntailaiset mitä niin kovin pahaa syntiä te olette tehneet että ette siihen tahtoisi pitkällä tikullakaan koskea, vaan lakaisette sen mieluummin Jeesus maton alle.
Itselläni ei ole mitään niin isoja syntejä ettenkö niistä voisi itse vastuuta ottaa.
Onko niin että mitä kovempi tekemään syntiä, niin sitä kovemmin pitää myös julistaa Jumalan armoa ja oikein roikkua siinä kuin viimeisessä oljenkorressa?
Itselläni ei ole mitään niin isoja syntejä ettenkö niistä voisi itse vastuuta ottaa.
Onko niin että mitä kovempi tekemään syntiä, niin sitä kovemmin pitää myös julistaa Jumalan armoa ja oikein roikkua siinä kuin viimeisessä oljenkorressa?
Vastaukset 10
Vanhimmat
kaikki mikä ei perustu uskoon on syntiä.
Synnin viettelyksessä tulee heti välittömästi tarttua rukoukseen ja anoa anteeksiantoa ja voimia.
Minä pyydän, anon ja HUUDAN puoleesi.
Jos joskus tapahtuisi sellainen ihme että joku uskovainen vastaisi jotain järkevää.
ukoa Jumalaan ja Hänen ainoaan poikaansa niin huomaat kuinka järkeviä me todellisuudessa olemmekaan..totuus on tarjolla sullekkin..:)
Olen siihen liian älykäs.
viisautesi osoittautuu todella turhaksi ja vääräksi mut toivottavasti sulla ei aika lopu kesken..
Uhkailu ja pelottelu ei saa minua uskomaan selvään kusetukseen.
oli ensimmäinen Hänessä tuntemani piirre, joka sai minut vain ihmettelemään ja haukkomaan henkeäni. Tiedätkö miksi?
Koska olin aina kuvitellut että olen liian viisas tullaakseni uskoon.....Hän on kuitenkin viisaampi!
Siunausta sinulle:)
piirre ihmiselle, että mitä suuremmat omat synnit, sitä suurempaan ääneen täytyy moittia toisia, koska silloin omat synnit tuntuvat suhteessa pienemmiltä ja helpommilta kestää.
Tämä selittäisi sen miksi itse "synnissä rypeneet" uskoon tulleet ovat usein äänekkäimpiä muiden tuomitsijoita. Uskoontulo kun ei tee ihmisestä enkeliä. Uskoontullut kannibaali on uskoontullut kannibaali.
sitä tuttua ihmisen syöntiään, vaikka on uskossa. Ehkä hän on pitänyt vielä elossa sen kannibaali uskonsa, sentähden hän on vieläkin kannibaali.
"Itselläni ei ole mitään niin isoja syntejä ettenkö niistä voisi itse vastuuta ottaa. "
Mitä tarkoitat tuolla vastuun ottamisella? Vastuuta muille ihmisille vai vastuuta Jumalalle vai molempia?
Tuosta armossa roikkumisesta sen verran, että se nyt vaan sattuu olemaan kristinuskon perussanoma. Sen verran, mitä itse olen kristinuskosta käsittänyt, niin sen mukaan jokainen ihminen tarvitsee armoa, oli isot tai pienet synnit? Ja sitä paitsi miten ne synnit luokitellaan, ovatko ne isoja vai pieniä?