Mikäli asiasta mitään ymmärrän, on Suomessa ja Ruotsissa naisten asema maailmanlaajuisesti erittäin hyvä. Tie on tasoitettu niin että naisilla on lain mukaan tasan samat oikeudet ja käytännössäkin samat mahdollisuudet kuin miehillä. Mitä siis vielä puuttuu? Tuntuu että tasa-arvoa ajetaan lähes aina vain naisten eduksi (paitsi jos miesten asiaa nyt jossain voidaan näön vuoksi vähän ajaa naisten etujen siitä kärsimättä). Sama ei vain toteudu toisin päin, vaam miehiä syrjitään monissa asioissa, pahimpana esimerkkinä miesten asevelvollisuus joka on kirjattu poikkeuksena tasa-arvolakiin.
Voikin kysyä miksi maanpuolustusvelvollisuus (=sotatilanteessa itsensä tapattamisvelvollisuus) on vain miehillä. Tämä oli mielestäni ainakin tasapuolisempaa silloin kun naistenkin elämä oli rajoitetumpaa mutta ei enää nykytilanteessa. Jos tätä perustellaan lasten synnyttämisellä ja hoidolla, joka on myös kansakunnan säilymisen kannalta elintärkeää, on tässä kaksi ongelmaa: ensinnäkään naisilla ei ole laissa säädettyä lastentekovelvollisuutta, ja toisekseen eivät he niin nykypäivänä teekään. Siksi syntyvyys on Suomessa huolestuttavan alhainen. Tottakai ajatus naisten synnyttämisvelvollisuudesta kuulostaa tosi friikiltä, mutta miltäs miesten asevelvollisuus sitten kuulostaa.
Olen myös sitä mieltä että miesten elämä on ihan luontaisesti hankalampaa kuin naisten. Miesten odotettavissa oleva elinikä taitaa olla ihan yleismaailmallisesti alempi, ja ennenaikainen kuolleisuus sekä osuus koetusta väkivallasta vastaavasti korkeampi. Miesten osa ei ehkä myöskään ole kaksinen muilla alueilla kuten parin etsintä (jos mennään ihan viidakon lakiin niin on kai uroksen tehtävä ominaisuuksillaan ja kyvyillään tehdä vaikutus naaraaseen ja sitten vahtia valloitustaan muiden urosten kosiskeluilta) avioerot ym. Jos edelleen ajatellaan evoluutiota niin on uroksen geenien eteenpäin siirtymisen kannalta edullista järjestää naaraalle mahdollisimman turvatut ja hyvät olot, koska naaras kantaa ja synnyttää jälkeläiset. Koska ihmislajinkin naaras on ilmeisesti luontaisesti passiivinen ja valitsee kyvykkäimmältä vaikuttavan uroksen, aiheuttaa naisten passiivisuus myös miesten keskinäistä väkivaltaa kun he kilpailevat siitä kumpi pääsee siittämään naisen. Nainen saattaa sitten hyvin valita tämän voittajan koska hän on todistanut kuntoisuutensa ja kykynsä suojella naista. Uskon että paljon miesten keskinäistä väkivaltaa tapahtuu naisten takia. Lopuksi, koska nainen passiivisena tavallaan testaa miehen kelpoisuuden, ei niiden miesten asema ole kadehdittava jotka eivät tunnu kelpaavan kenellekään. Ja jos mies ei ole aktiivinen ja luota itseensä täysin, ei hän tunnu kelpaavan kenellekään, helposti jää yksin ja masentuu. Tietysti kirjoitan vain miehen näkökulmasta, mutta luulen että naiset saavat huomattavasti helpommin edes jotain huomiota ja sosiaalinen itsetunto pysyy kunnossa. Tietysti pitkillä, hyvännäköisillä menestyjämiehillä tuskin on tällaisia ongelmia, mutta itse olenkin yksinäinen katkeroitunut luuseri.
En siis ymmärrä suomalaisia feministejä ollenkaan - tai ymmärrän käytännössä koska tietysti heidän kannattaa ajaa omaa etuaan kun siihen kerran on hyvät mahdollisuudet - mutta en kerta kaikkiaan ymmärrä miten he voivat oikeasti kokea naisen aseman miehen asemaa huonommaksi. Taidan keksiä jokaiseen heidän esittämäänsä naisten kokemaan epäkohtaan paiuavamman vastaesimerkin joka kohdistuu miehiin, ja vähän päälle. Silti aina vain väitetään että naiset ovat huonommassa asemassa. Tuli mieleen, että suomalaisia feministejä voisi verrata vaikka jonkun muslimimaan uskonnollisiin miehiin, jotka ovat vakaasti sitä mieltä että tottakai naisten kuuluu kulkea hunnuissa ja totella kaikessa miestään, ja että mies saa pitää useampaa vaimoa. Ei suomalaiset feministit ole yhtään sen oikeammassa kuin nämä miehet, eivätkä kummatkaan ole välttämättä täysin väärässäkään. Kummatkin ryhmät vain korostavat ehkä vähän liikaa omia etujaan jonkun toisen ryhmän kustannuksella.
Voikin kysyä miksi maanpuolustusvelvollisuus (=sotatilanteessa itsensä tapattamisvelvollisuus) on vain miehillä. Tämä oli mielestäni ainakin tasapuolisempaa silloin kun naistenkin elämä oli rajoitetumpaa mutta ei enää nykytilanteessa. Jos tätä perustellaan lasten synnyttämisellä ja hoidolla, joka on myös kansakunnan säilymisen kannalta elintärkeää, on tässä kaksi ongelmaa: ensinnäkään naisilla ei ole laissa säädettyä lastentekovelvollisuutta, ja toisekseen eivät he niin nykypäivänä teekään. Siksi syntyvyys on Suomessa huolestuttavan alhainen. Tottakai ajatus naisten synnyttämisvelvollisuudesta kuulostaa tosi friikiltä, mutta miltäs miesten asevelvollisuus sitten kuulostaa.
Olen myös sitä mieltä että miesten elämä on ihan luontaisesti hankalampaa kuin naisten. Miesten odotettavissa oleva elinikä taitaa olla ihan yleismaailmallisesti alempi, ja ennenaikainen kuolleisuus sekä osuus koetusta väkivallasta vastaavasti korkeampi. Miesten osa ei ehkä myöskään ole kaksinen muilla alueilla kuten parin etsintä (jos mennään ihan viidakon lakiin niin on kai uroksen tehtävä ominaisuuksillaan ja kyvyillään tehdä vaikutus naaraaseen ja sitten vahtia valloitustaan muiden urosten kosiskeluilta) avioerot ym. Jos edelleen ajatellaan evoluutiota niin on uroksen geenien eteenpäin siirtymisen kannalta edullista järjestää naaraalle mahdollisimman turvatut ja hyvät olot, koska naaras kantaa ja synnyttää jälkeläiset. Koska ihmislajinkin naaras on ilmeisesti luontaisesti passiivinen ja valitsee kyvykkäimmältä vaikuttavan uroksen, aiheuttaa naisten passiivisuus myös miesten keskinäistä väkivaltaa kun he kilpailevat siitä kumpi pääsee siittämään naisen. Nainen saattaa sitten hyvin valita tämän voittajan koska hän on todistanut kuntoisuutensa ja kykynsä suojella naista. Uskon että paljon miesten keskinäistä väkivaltaa tapahtuu naisten takia. Lopuksi, koska nainen passiivisena tavallaan testaa miehen kelpoisuuden, ei niiden miesten asema ole kadehdittava jotka eivät tunnu kelpaavan kenellekään. Ja jos mies ei ole aktiivinen ja luota itseensä täysin, ei hän tunnu kelpaavan kenellekään, helposti jää yksin ja masentuu. Tietysti kirjoitan vain miehen näkökulmasta, mutta luulen että naiset saavat huomattavasti helpommin edes jotain huomiota ja sosiaalinen itsetunto pysyy kunnossa. Tietysti pitkillä, hyvännäköisillä menestyjämiehillä tuskin on tällaisia ongelmia, mutta itse olenkin yksinäinen katkeroitunut luuseri.
En siis ymmärrä suomalaisia feministejä ollenkaan - tai ymmärrän käytännössä koska tietysti heidän kannattaa ajaa omaa etuaan kun siihen kerran on hyvät mahdollisuudet - mutta en kerta kaikkiaan ymmärrä miten he voivat oikeasti kokea naisen aseman miehen asemaa huonommaksi. Taidan keksiä jokaiseen heidän esittämäänsä naisten kokemaan epäkohtaan paiuavamman vastaesimerkin joka kohdistuu miehiin, ja vähän päälle. Silti aina vain väitetään että naiset ovat huonommassa asemassa. Tuli mieleen, että suomalaisia feministejä voisi verrata vaikka jonkun muslimimaan uskonnollisiin miehiin, jotka ovat vakaasti sitä mieltä että tottakai naisten kuuluu kulkea hunnuissa ja totella kaikessa miestään, ja että mies saa pitää useampaa vaimoa. Ei suomalaiset feministit ole yhtään sen oikeammassa kuin nämä miehet, eivätkä kummatkaan ole välttämättä täysin väärässäkään. Kummatkin ryhmät vain korostavat ehkä vähän liikaa omia etujaan jonkun toisen ryhmän kustannuksella.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Olen aivan samaa mieltä, suomalaiset feministit valittavat turhasta mutta se taas johtuu siitä että feministeille ei mikään riitä milloinkaan...
Jos saisit juuri nyt mahdollisuuden muuttua lopuksi elämääsi naiseksi, suostuisitko?
Jos saisit juuri nyt mahdollisuuden muuttua lopuksi elämääsi mieheksi, suostuisitko?
Kun kysyt ihmiseltä hänen halua muuttaa sukupuoltaan sukupuolten asemaa vertailevassa keskustelussa, tekeekö sukupuoli ihmisen ajatuksista erilaisia?
Voinen kertoa että ei tarvitse olla feminismin kiihkeä vastustaja ollakseen tyytyväinen siihen mihin muotoon on tänne syntynyt.
Ajatukset elämästä tulevat usein paljon sukupuolta syvemmältä.
En.
Sukupuoli ei välttämättä tee ihmisen ajatuksista erilaisia, mutta kokemuksista kyllä.
Se, että en missään tapauksessa haluaisi olla mies, ei johdu siitä, että kokemukseni naisena elämisestä yhteiskunnassa aina olisivat olleet helppoja, vaan siitä, että pidän naisia monipuolisempina ja sopeutuvampina kuin miehiä.
niin merkittävä tekijä ihmisten erilaisuudessa, siinä miten koemme olemassa olomme ja siinä mitä pidämme elämässämme tärkeänä, että ehdotit tuossa keskustelussa sukupuolen vaihtamista ja sitä kautta mitä ilmeisimmin odotit toisen ihmisen ajatusten ja suhtautumisen muuttuvan?
Jos et tarkoittanut ottaa esille sukupuolen määräävää asemaa ajattelussa, olisit voinut kysyä suoraan, miksi toinen ihminen on tyytyväinen itseensä sukupuolesta riippumatta.
Nyt kerroit kuitenkin ettei sukupuoli tee välttämättä ajatuksista erilaisia, mutta kokemuksista kyllä.
Silloinhan alkuperäinen kysymys jossa odotit sukupuolenvaihdon muuttavan toisen ihmisen mielipiteen on täysin tarpeeton ja turha, jos pidät silti ihmisen yksilöllisiin kokemuksiin ja sitä kautta mielipiteisiin pohjautuvia ajatuksia määräävämpinä kuin pelkkään sukupuoleen sidottua ajattelua.
Ne ajatukset taitavat olla meillä jokaisella erilaisia, oli siellä jalkojen välissä tai rinnassa mitä tahansa. Ja kuten olen jo sanonut useasti, ihmiset kokevat eri asiat jokainen yksilöllisellä tavalla, ja siten ajatukset ja kokemuksetkin ovat hyvin yksilöllisiä. Jotain punaista lankaa voi toki muodostaa sukupuolen kokemuksien myötä, mutta ei hyvä ihme sukupuoli ole niin merkittävä asia että ihminen muuttaisi ajatteluaan tästä elämästä sukupuolen vaihtamisen myötä.
Sille pohjalle aseteltu kysymys kertoo enemmän ihmisen yksilöllisistä ajatuksista, ei sukupuolesta.
Tätä minä kysyin ja tarkoitin.
Oletko koskaan kirjoittanut keskustelupalstalle nimimerkillä, joka tuo mieleen sen sukupuolen, jota et itse ole?
Jos olet, huomasitko mitään erikoista?
Tuskin lienet pukeutunut vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin ja muuntautunut niin hyvin sen edustajaksi, että muihin ihmisiin se on mennyt täydestä. Mutta jos sattumalta olisit, olisitko huomannut mitään ihmisten suhtautumisessa verrattuna omaan aitoon persoonaasi sukupuolineen kaikkineen? Päässäsi olevat ajatukset pysyvät samana, mutta kun ilmaiset ne, ryhdyt keskusteluun, niin...
... minäkin.
... että ei tämä pelkkä sukupuolikysymys ole. Ihmiset vetävät ällistyttävän pitkälle meneviä johtopäätöksiä toisista ihmisistä ällistyttävän vähäisten tietojen perusteella.
Oletitko sukupuolen olevan määräävin tekijä ihmisen ajattelussa kun kysyit toisen ihmisen halua muuttaa vastakkaisen sukupuolen olomuotoon?
Ihmiset voivat suhtautua sukupuoleen eri tavalla, ja käytös voi näkyä normaalissa elämässä, myös keskusteluissa kuten täällä, mutta siitä ei taida olla ajattelun määräävimmäksi tekijäksi kuin vain teoreettisissa tilanteissa.
Lyhyesti todettuna, vaikka ihmiset käsittelevät sukupuolia sukupuolista tekemien mielikuvien pohjalta, mielikuvat eivät toimi tekijöinä joilla ihmisten mielipiteet muuttuisivat ilman yksilöllisten kokemusten vaikutusta.
Kysymys jossa kysyt ihmisen halua muuttaa sukupuolta, on suora viittaus siihen että pidät sukupuolen vaihtoa ehtona sille, että toinen ihminen ymmärtäisi jotain mitä sinä kysymystä laatiessasi olet ajatellut.
Mitä ilmeisimmin pidit sukupuolta ehtona asian ymmärtämiselle, koska kirjoitit sukupuolen tekevän ihmisen kokemuksista erilaisia, käsittääkseni jälleen niin erilaisia ettei keskustelun vastapuoli voisi ymmärtää niitä jollei hän vaihtaisia sukupuoltaan.
Kuitenkin olen huomaavinani hyvän näön omaavana että kerrot välissä omia mielipiteitä. Kerroit naisten olevan monipuolisempia ja sopeutuvampia. Kirjoitit myös viimeisimmässä viestissä sen erikoisemmin rajaamatta ihmisten erilaisesta käyttäytymisestä sukupuolen perusteella. Aiemman perusteella näkisin tuon käyttäytymisen hyvin rajattuna, kun taas toisaalta jätät myös arvailun varaan miten ihmisen yksilöllisyys vaikuttaisi siihen, miten ihminen asemansa sukupuolen edustajana kokee.
Onko tuo sukupuolen tunteminen siis yksi ja sama asia, asia joka tekee sinun sanojen mukaan kokemuksista erilaisia sukupuolen mukaan, vai yksilökohtaista kuten minä olen ehdottanut?
Vai onko kyse siitä että halusit alunperin kysyä "mies vain" nimimerkiltä hänen halua muuttua naiseksi, koska sinun kokemusten ja sitä kautta ajattelun mukaan hän kokisi kirjoittamansa asiat toisin? Toisaalta taas muotoilit kysymyksesi niin, että asioiden ymmärtämiseksi pitäisi olla sukupuoleltaan nainen, vaikka kysymyksessä saattoi olla pelkästään sinun oma mielipide naisen ja miehen elämästä, ja sukupuolten mieltämisestä yleensäkin.
Keskustelu etenee parhaiten kun tehdään välillä vastauksia ennen uusia kysymyksiä.
MINÄ aloitin tämän kyselyn tekemällä aivan yksinkertaisen kysymyksen.
Kun siihen on vastattu "kyllä" tai "ei", katsotaan, mitä sitten tapahtuu.
toisen käsityksen, varsinkin kun kerroit myöhemmin että sukupuolten kokemukset ovat erilaisia, ja viimeisimmässä taas kerroit että suhtautuminen ihmiseen vaihtelee sen mukaan mitä sukupuolta edustaa. Kummassakaan ei näkynyt mitään yksilöllisyyden korostusta, kerroit vain että sukupuoli tekee ihmisen kokemuksista erilaisia. Minä taas vastasin että yksilöllisyys on sukupuolen yläpuolella mielipiteitä ja yleensä ajattelua käsittelevissä keskusteluissa.
Ymmärtäisin alkuperäisen kysymyksesi täysin irrallisena, jos olisit missään sanonut että sukupuolta ja ihmisen yksilöllisyyttä ei voi laittaa jokaisessa tilanteessa luotettavasti järjestykseen.
Nyt kuitenkin kysyit sukupuolen mukaan tehdyn kysymyksen, odotit jotain vastausta, ja kerroit myöhemmin ihmisten kokemusten olevan kiinni sukupuolesta.
Jos kerran sukupuolella ei ollut alkuperäisessä kysymyksessä väliä, laitoit vain sattumalta nainen sanan, eikö olisi ollut alunperin paljon tehokkaampaa kysyä miksei joku ihminen muuttuisi joksikin, onko hän tyytyväinen nykyiseen oloonsa?
Luulenpa vain että teit "mies vain" nimimerkille naiseen liittyvän kysymyksen tarkoituksella, et vahingossa. Tätä tukee erityisesti sinun myöhemmät kirjoitukset jossa korostat sukupuolen merkittävintä roolia kokemusten kohtaamisessa ja mieltämisessä, kun minä taas vastasin ja korostin yksilöllisyyttä. Joten minun on hyvin, hyvin vaikea uskoa että teit kysymyksen sattumalta. Siten herää vanhan vanha kysymys, jonka olen jo kysynyt monta kertaa.
Odotitko että "mies vain" mielipiteet muuttuisivat ehdottaessasi hänelle sukupuolen vaihtoa?
Ilmeisesti kyllä, koska myöhemmin korostit sukupuolen asemaa, kun taas minä yksilöllisyyttä.
Sanot että mielipidekeskustelussa ollut kysymyksesi "mies vain" nimimerkille hänen halukkuudesta muuttua naiseksi olisi ollut merkityksetön verrattaessa myöhempiin keskusteluihin, vaikka korostit myöhemmin sukupuolen asemaa määrävimpänä tekijänä ihmisen kokemuksissa ja sitä kautta myös ajattelussa.
Uskomatonta ;) No kaikki maallinen on katoavaista, myös ne mielipiteet...
Kuules, lieneekö sinulle koskaan tullut vastaan tilannetta, jolloin sinua ei oteta täydestä ilmeisestikin siksi, että olet mies/käytät miehen nimimerkkiä? Yksilöllisyytesi ja persoonalliset mielipiteesi kuitataan: "No, miehenä hän on tietysti sitä mieltä", "Hänen ajatuksissaan on miehistä kömpelyyttä". Noin vain esimerkiksi, tämä ei tietenkään ole henkilökohtaista, koska kirjoitat sujuvasti.
Arvaapa, kuinka usein tuontyyppistä sattuu naiselle! Olen vuosia sitten kirjoittanut (kokeeksi) jollekin mielipidepalstalle miehen nimimerkillä, aivan tällä omalla tyylilläni ja yksilöllisellä rytmilläni, eikä tainnut tulla kertaakaan vinoilua ja alentuvaa lässytystä. Silloin päätin, että ei enää ikinä. Ihan liian helppoa, tulla hyväksytyksi vain sen takia, että on "mies"!
Ns. sokraattinen menetelmä, jossa edetään yksinkertaiselta tuntuvista kysymyksistä mielenkiintoisiin ja raivostuttaviinkin johtopäätöksiin, lienee tämän kysymyksen kohdalla tällä erää mahdoton.
Sometimes, somewhere...
kyllä arvioidaan sukupuolen kautta, mutta minä en hyvällä syylläkään sanoisi että se tekisi ihmisten kokemuksista, ajattelusta jne. aina ja kaikkialla perustavasti erilaisia.
No lopulta vain sinä tiedät mitä "mies vain" nimimerkille osoittamallasi kysymyksellä tarkoitit, ja mitä sitä seuraava keskustelu antaa ilmi.
Keskustelun etenemisessä olet kyllä oikeassa. Johtopäätöksiä ja selityksiä on melkein pakko tehdä jos toinen esittää vain kysymyksiä sanojensa tueksi. En vieläkään tiedä millä tavalla sukupuoli tekee ihmisten kokemuksista erilaisia. Et ole vielä missään selittänyt miten voit erotella ihmisten kokemuksia sukupuolen mukaan. Ja teen villin veikkauksen, tuskin siihen koskaan pystytkään.
Olisiko niin että sukupuoli voi tehdä kokemuksista erilaisia, mutta ei aina, ja siten ihmiset olisivat mitä suurimmissa määrin yksilöitä? ;)
Edellisen myötä olen myös miettinyt sitä, miten ajatukset eroavat kokemuksista. Näkisin nuo kaksi asiaa itse yhtenä kokonaisuutena, ihmisen kohdalla yksilöllisyytenä.
Huomaat varmaan että mikään kolmesta edellisestä kappaleesta ei käsittele sitä alkuperäistä "vastaa vain kyllä tai ei..." kysymystäsi, noiden sisältämät asiat voi lukea sitä seuraavista viesteistä. Se yhteys sinun kysymykseen syntyi vasta siitä, kun et vastannut miksi kokemukset ovat aina sukupuolille erilaisia. Luonnollisesti kiinnostuin siitä, kuten jo alunperin arvelinkin, että piditkö sukupuolta tärkeimpänä ja vallitsevimpana ihmisen ominaisuutena. Tähän asti olet selittänyt vain sen enempää määrittelemättä että sukupuolten kokemukset ovat erilaisia, mutta et ole selittänyt miksi pidit sukupuolta merkittävimpänä tekijänä. Olit sitä mieltä kysymyksen jälkeisessä keskustelussa, ja minulla heräsi kysymys, jos olit sitä mieltä myös kysyessä sukupuolenvaihdoksesta.
Sanot, ettet vieläkään tiedä, miten sukupuoli tekee ihmisten kokemuksista erilaisia.
Oletko ihan tosissasi?
Fysiologisesti nainen on tietyllä tavalla erilainen (siihen liittyy myös hormonitoiminta), ja jo naisen kehon toiminnot tuottavat naiselle sellaisia kokemuksia ja tuntemuksia, joita miehellä ei voi olla. Näiden kokemusten (esim. raskaus, synnytys) myötä nainen joutuu - ja useimmiten haluaakin sitä - punnitsemaan asenteitaan ja päätöksiään. Tietenkin miehenkin elämässä voi tulla omat fysiologiset "solmukohtansa" - esim. impotenssi - joiden kokonaisvaltaisuutta ja merkitystä naisen ei ole aina helppo ymärtää.
Lisäksi valveutuneimman, kykenevimmän ja vapaimmankin naisen on elettävä olemassaolevassa yhteiskunnassa, jonka sekä vanhat että uudemmat (ja aivan upouudetkin) roolimallit ja -odotukset aika ajoin näyttävät punaista valoa: muistutus siitä, että mielipiteidesi/kyvykkyytesi/oikeuksiesi ohella otetaan huomioon myös sukupuolesi, ja tulkitaan toimintaasi ja ajatuksiasi sen valossa. Sama pätee myös miehiin. En ymmärrä, mikä tässä sinulle on epäselvää, outoa, sellaista, mikä ei ole koskaan tullut kohdallesi.
Asia on nyt selvä, sinä pidät sukupuolen merkitystä tärkeimpänä, päällimmäisenä ohjaavana voimana asioiden ja kokemusten mieltämisessä, kun taas minä korostin ihmisten yksilöllisyyttä ja yksilöllisiä ajatuksia kunkin ihmisen oman elämän pohjalta.
Aavistelinkin jo edellisen kaltaista lopputulosta kysyessäni sinulta ihan keskustelun alussa että tekeekö sukupuoli ihmisen ajatuksista erilaisia. Välillä kieltäydyit vertaamasta sukupuolenvaihdos kysymystä sen jälkeen syntyneeseen keskusteluun. Halusin vain yksinkertaisesti tietää että miksi kysyit jotain sukupuolenvaihdoksesta, muuttaisiko sukupuolenvaihtaminen "mies vain" nimimerkin mielipiteitä radikaalisti
"Mies vain" nimimerkin mielipiteissä oli jotain, mikä antoi sinulle syyn kysyä haluaisiko hän olla nainen, ajatuksiltaan perustavasti erilainen kuin mies, muutoinhan et olisi rajannut kysymystäsi naisiin. Liittäessäsi kysymykseesi naisen, olit asettanut vastapuolen ajatukset miehen muottiin, sillä muutenhan olisit kysynyt kysymyksen yksilötasolla kysyen mitä ”mies vain” haluaisi olla. "Mies vain" ei nimittäin edusta luonnollisestikaan kaikkien miesten mielipiteitä.
Onko tuollainen keskustelu ja ajattelu lopulta kovinkaan pitkäkantoista? Minä voin jo kertoa toisenlaisen mielipiteen kuin ”mies vain” feminismistä. Joten näkisit jo kahdessa ihmisessä sellaista erilaisuutta, ettet voisi enää keskustella pitäen sukupuolta määräävimpänä tekijänä, vaan joutuisit alkaa määrittelemään vastakkaista sukupuolta mitä moninaisimpiin lokeroihin, ja yllätys, mielipiteiden/ajatuksien ja elämänkokemusten vuoksi.
Yksilön erilaisuutta korostavassa ajattelussa, mitä minä olen tässä korostanut, voi helposti kysyä haluaisiko joku olla mies tai nainen. Kysymys ei ole silloin sukupuolten perustavaa erilaisuutta noudattava, vaan ainoastaan kysymys mitä toinen ihminen pitää elämässään arvossaan, miten hän kokee sukupuolet. Mutta jos pidetään yllä kahta eri ryhmää, ja sanotaan että sukupuoli on merkittävin tekijä heidän ajatuksissa, jo pelkkä kysymys sukupuolenvaihdosta sisältää kohteen asettamisen vastakkaisen sukupuolen tarkkaan muottiin. Se muotti voi osoittautua käytännössä heti toimimattomaksi, meitä ihmisiä on niin montaa erilaista.
Kaikki riippuu tietysti siitä, kokeeko ihminen ajattelemansa sukupuolien rajat mielekkäinä, miten laajalti tunnet että voit hyväksyä sukupuolen sisäistä erilaisuutta sanoen silti sukupuolta ajattelun merkittävimmäksi osaksi. Minun mielipide tästä ei ole luonnollisestikaan se yksi ja ainoa, vaikka esitinkin äsken tuollaisen pienen umpikujan. Asioita voi aina yleistää, mm. feministit ovat tyhmiä, mutta asioiden yleistäminen sukupuolen ajatteluun sitoutuneeksi on jo paljon mielipiteiden arvostelua laajempi asia. Siinä ei enää kyseenalaisteta ihmisen mielipidettä yhteen asiaan, vaan ihmisen ajattelua elämästä kauttaaltaan.
Keskustelu ei olisi jatkunut yhtään pidemmälle minun ensimmäisestä viestistä, jos olisit sanonut että pidät ihmisiä yksilöinä, olisin toki huomannut että kysymyksesi oli osoitettu vain "mies vain" nimimerkille. Mutta kun kirjoitit minun ensimmäisen kysymyksen jälkeen ihmisten olevan ensisijaisesti erilaisia sukupuolen mukaan sattuneiden kokemuksien perusteella, kysymys jonka kysyit muuttuikin koskemaan sukupuolia kauttaaltaan. Olet tähän asti sivuuttanut kysymyksen perustelun kokonaan, totesit vain että se olisi ollut toista keskustelua. Tämä on se kysymys jota olen alunperin sinulta kysynyt, nämä muut asiat ovat vain mielipiteitä.
Mielipiteistä huolimatta, jaksan yhä olla toista mieltä sen suhteen, että sukupuoli tekisi kokemuksista aina erilaisia. Maailmassa on niin monia erilaisia ihmisiä, ja niin monia erilaisia tapoja ja tottumuksia, että jo pelkkä asuinpaikka voi määritellä ihmisen käyttäytymistä, ajatuksia ja kokemuksia enemmän kuin sukupuoli. Kaksi eri paikoissa syntynyttä voi käsittää toisensa täysin erilailla, vaikka sukupuoli olisi sama. Eri aikojenkin välillä nähdään paljon sukupuolen nykyistä vaikutusta suurempaa vaihtelua. Mitä tuo vaihtelu on sitten niinkin moninaisissa asioissa kuin mielipiteet. Täällä keskusteluissakin voidaan jo nähdä helposti miten nainen voi ajatella täysin päinvastaisesti kuin mies, ja toisinpäin. Osa käyttäytymisestä voi olla tietysti sukupuolen värjäämää, mutta en usko että se olisi kaikissa asioissa se läpitunkevin ihmisen ominaisuus, etenkin puhtaista mielipiteistä keskusteltaessa joihin sisältyy aina muutakin kuin vain sukupuoli. Lopullista vastausta on kuitenkin kenenkään hankala sanoa. On vain arveluja, luuloja, tuntemuksia, niitä kutsutaan mielipiteiksi. Sen vain tiedän että jo siinä nähdään vaihtelua sukupuolten välillä. Mutta se vaihtelun näkeminen on minun oma mielipide, ja luonnollisesti se on sitä myös toiselle ihmiselle.
Mutta kun kirjoitit minun ensimmäisen kysymyksen jälkeen ihmisten olevan ensisijaisesti erilaisia sukupuolen mukaan sattuneiden kokemuksien perusteella, kysymys jonka kysyit muuttuikin koskemaan sukupuolia kauttaaltaan.
Tuosta pois "ensisijaisesti".
On mielenkiintoista, miten eri tavalla ilmaisemme itseämme. Vaikea sanoa, kuinka eri tavalla lopulta AJATTELEMME.
Postauksesi ensimmäisen kappaleen mukainen sanankäyttö on suorastaan tyypillistä naistutkimuksessa ja feministisessä puheessa. Niin että minun osaltani vastus kysymykseesi on "Kyllä!".
meitä ihmisiä mahtuu tänne monen moista.
Mutta tuskin tässä keskustelussa oli kysymys niinkään asioiden ymmärtämisestä vaan kommunikaatiosta, tai oikeammin sen puutteesta ;)
Sinun alkuperäisen kysymyksen ja sukupuolen mukaan vaihtelevat kokemukset pystyi nimittäin ymmärtämään kahdella eri tavalla, mutta vain toinen niistä tavoista oli esille kahden keskustelijan voimin.
Milloin saamme viimeinkin lukea akateemisen tutkimuksesi siitä, mikä on feministille tyypillistä?
Tunnut hallitsevan asian täydellisesti.
... jos asia ei ketään kiinnosta.
Ja jos palataan alkuperäiseen asiaan, niin naistutkimuksessa ja feministisessä diskurssissa miehen näkemyksen tekee automaattisesti arvottomaksi se, että näkemyksen esittäjä on mies.
ei tietenkään johdu miehen sukupuolesta vaan mielipiteistä ja asennevammoista...:D
... ei ole tässä asiassa mitään merkitystä, ellei sitä sitten ole poimittu suoraan naistutkimuksen feministisistä doktriineista.
"Olen myös sitä mieltä että miesten elämä on ihan luontaisesti hankalampaa kuin naisten..."
//
Elämän vaikeudesta en lähtisi vetämään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Yksi mikä on varmaa, on se, että kukaan ei tiedä subjektiivisten vastoinkäymisten määrästä kuin omalla kohdallaan, joten niitä ei voi vertailla kuin sen perusteella mitä kokija itse haluaa kertoa.
Tuolla alempana pohdittiin sitä, että miksi mies murtuu vastoinkäymisten alla helpommin. En tiedä onko näin. Mies ei kuitenkaan saa itkeä (lähinnä omasta mielestään). Mies ei saa "nalkuttaa". Hän saa kyllä sanoa ajoittain painokkaastikin mielipiteensä, mutta negatiivisia tunteitaan hän ei saa kovin taajaan ilmaista sanallisesti, koska hän on silloin (omasta mielestään?) akkamainen. Naisilla nämä asiat suvaitaan helpommin.
Lyhyesti sanoen: Kummallakin on varaventtiileitä, mutta käytännössä taitavat naiset käyttää niitä enemmän. Onhan miehilläkin yleisen mielipiteen hyväksymiä varaventtiileitä kuten taistelulajit, väkivaltaelokuvat, "hevimusiikki" jne. Nämä ovat kyllä naistenkin käytössä, nykyään myös taistelulajit. Ne ovat kuitenkin lähempänä harrastuksia ja taipumuksia, kuin arjen tilannekohtaista vastoinkäymisten käsittelyä, joka on ehkä se ratkaisevin asia.
P.S.
Uskon että mies on rakenteeltaan enemmän fyysiseen väkivaltaan taipuvainen. Jos potentiaalinen vaimonhakkaaja saisi/osaisi pistää verbaalisesti tuulemaan siinä missä nainenkin, saattaisi hakkaaminen jäädä vähemmälle. Se mitä ei itsessään hyväksy, voi lisäksi tuntua toisen käytöksessä varsin ärsyttävältä, ja siten hakkaamiskynnys vielä alenee.
..mä en kyllä allekirjottas tuota etteivät miehet osaa käyttää myös verbaalista valtaa.. kyllä ne miehet vaan taitaa kuitenkin olla kovempia komentelijoita. Tai ehkä vain yhtä kovia? Miesten valtti verbaalisessa kulttuurissa on heidän voimakkaampi äänensä, jota he myös käyttävät voimalla.
Eikä naputusta naisille sen enempää suoda kuin miehillekään, mietipä kumpaa sukupuolta enemmän haukutaan ja halveksitaan nalkuttajana ja naputtajana ja kimittäjänä ja vastaavia ilmauksiahan löytyykin runsaasti. Sama toiminto mikä naisella on "nalkutusta" on miehen käyttämänä "käskemistä" tai muuta autoritaarisemman kuuloista.
"..mä en kyllä allekirjottas tuota etteivät miehet osaa käyttää myös verbaalista valtaa.. kyllä ne miehet vaan taitaa kuitenkin olla kovempia komentelijoita. Tai ehkä vain yhtä kovia? Miesten valtti verbaalisessa kulttuurissa on heidän voimakkaampi äänensä, jota he myös käyttävät voimalla."
//
Kyllähän miehet käyttävät valtaa siinä missä naisetkin, ehkä enemmänkin tai ainakin suorasukaisemmin. Se on kuitenkin eri asia. Takoitin "nalkutuksella" aggression ja turhautumisen sanallista purkamista.
"Eikä naputusta naisille sen enempää suoda kuin miehillekään, mietipä kumpaa sukupuolta enemmän haukutaan ja halveksitaan nalkuttajana ja naputtajana ja kimittäjänä ja vastaavia ilmauksiahan löytyykin runsaasti."
//
Minulla on kuitenkin sellainen mutu, että naiset ilmaisevat agressioitaan useammin sanallisesti. Se on kaksipiippuinen asia. Vaikka miehen on ehkä vaikea ymmärtää sitä aina, niin se voi olla kuitenkin naiselle parempi vaihtoehto kuin pitää tunteet sisällään. Nämä ilmaukset saattavatkin johtua siitä, että nalkutus on siinä määrin epäsuoraa viestintää, että se voi tuntua aika ikävältä jos varsinainen ongelma ei siitä suoraan ilmene. Nalkutuksesta voi päätellä että herne on nenässä, mutta ei välttämättä sitä mistä syystä se on sinne joutunut.