Mitähän

tuumaa ???

Hän tuntuu niin agressiiviselta ja vihamieliseltä
kaiken uskonsa keskellä,
eikö jumalat auta ja anna hänelle mielenrauhaa

Minä olen ollut aina tavallisen kiltti, raitiskin
En niin ateisti, enkä uskovainenkaan,
Kuuntelen/luen mielenkiinnolla molempien kannanottoja
Olen käynyt tutustumassa moniin kirkkoihin ja uskonnolisiin ryhmiin On hyvä laajentaa näkökulmia
Opintojeni / kokemuksieni pohjalta luotan enemmän evoluutioon kuin luomiskertomukseen,
mutta mikään ei ole 100% varmaa

Ja olen elämääni NIIN TYYTYVÄINEN

Ei ole paljon rahaa ja työn saantikin on välillä epävarmaa ja terveys ????
Mutta kaikkihan kuuluu elämään, joten vastoinkäymiset eivät masenna

Johtuneko tyytyväisyyteni siitä,

ettei tarvitse saarnata/kiihkoilla kanssakulkijoille
ettei tarvitse pelätä jumalan vihaa helvetteineen
ja ei tarvitse kilvoitella taivaspaikasta.

Kun kuolen, en taatusti ole kummassakaan paikassa, vaan yksinkertaisesti vain haudassa mätänemässä tai tuhkana uurnassa

Kyllä elämä on ihanaa, kun ei yritä liikaa muuttaa asioiden kulkua
4200
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Ottakaamme meitä viisaammalta oliolta Herra Kissalta mallia ja käpertykäämme lämpimään nirvanaan ikkunasta siilautuvan auringon
muikeaan lämpöön... purrr..purr..

... eli onni on tässä ja nyt, ei mutku-sitku -maailmassa.

Äänestä

No minulla oli vaikeata ennen uskoon tulemista ja
sen tarkoitus oli johdattaa minut uskoon ja eräiden tapahtumien(kuoleman) kautta tulin siihen
paikalle, jossa jouduin etsimään Jumalan olemassaoloa.
No se löytyi jo alkuraamatusta.Genesis.
Sitten tulin siihen pisteeseen etten voinut pysähtyä vaan minun täytyi saada pelastus ja auttajia ei ollut.
No perkele lähetti omiansa ja sen omat alkoivat rienaamisen ja pilkkaamisen oikein joukolla.
Tämä oli Jumalan tarkoituskin sillä Herra tiesi että minun uskon alku ei siitä sammu eikä kaadu vaan vahvistuu.
Sitten ne "auttajat" ja minä hölmö tietysti luulin paratiisiin marssivani, mutta yllätyin kuinka helvettiin piti mennä ja uskoni alusta alkaen on moninaisia ahdistuksia ollut että luulisi sen määrän ja laadun saattamaan luopumaan moisen vastustuksen vuoksi.
Kaikkea sattuu ja hyvääkin mutta vain ahdistus tekee teologin.
Sain Lutherin kirjoja ja jotain muuta esoteerista
kirjaa joissa oli opin alkeet, muuten joista nykyään ei vellihousut halua kuullakaan.
Sitten tuli erilaisia lahjoja ja ymmärryskin kasvoi vähitellen ja ihmeitä(raamatullisia)tapahtui joista en ole puhunut.
Kuitenkin olen pysynyt samanlaisena syntisenä ja
helvetin ansainneena ja en ole pekkaa parempi elämässä enkä muussakaan.
Risti on se koe jossa usko ja rakkaus punnitaan ja niiden viholliset(uskovaiset) ovat minun päävastustajiani.
Heille on valmistettu kaikkein kuumimmat saarnat.
Iloa ja riemua ja onnellisuutta on tullut matkan myötä ja toistan:en ole ansainnut kuin helvetin
mutta Herra on sanojensa takana.
Nyt täytyy koululapsi lähettää koulutielle.

Äänestä
  • selvisi tämäkin tapaus.

    Paha henkinen trauma, josta hoitamattomana seurannut
    krooninen tila, jossa todellisuus ja uskonnolliset
    näyt ovat jauhautuneet epämääräiseksi sekoitukseksi.
    Aika tyypillinen tarina, näitä on paljon ja nykymaailman repivässä menossa syntyy koko ajan lisää. Kun tarpeeksi koetellaan, heikoimpien mieli murtuu - niin se vain käy. Apua et varmaan pysty hakemaan koska et koe tilaasi sairautena. Otan osaa.

    Äänestä

Minusta Dempseyn tekstit ovat hauskoja ja virkistäviä verbaalivenytyksiä. Jatka samaa rataa!!! Enemmän huumoria!!!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Dempsey kirjoitti:

tuumaa ???

Hän tuntuu niin agressiiviselta ja vihamieliseltä
kaiken uskonsa keskellä,
eikö jumalat auta ja anna hänelle mielenrauhaa

Minä olen ollut aina tavallisen kiltti, raitiskin
En niin ateisti, enkä uskovainenkaan,
Kuuntelen/luen mielenkiinnolla molempien kannanottoja
Olen käynyt tutustumassa moniin kirkkoihin ja uskonnolisiin ryhmiin On hyvä laajentaa näkökulmia
Opintojeni / kokemuksieni pohjalta luotan enemmän evoluutioon kuin luomiskertomukseen,
mutta mikään ei ole 100% varmaa

Ja olen elämääni NIIN TYYTYVÄINEN

Ei ole paljon rahaa ja työn saantikin on välillä epävarmaa ja terveys ????
Mutta kaikkihan kuuluu elämään, joten vastoinkäymiset eivät masenna

Johtuneko tyytyväisyyteni siitä,

ettei tarvitse saarnata/kiihkoilla kanssakulkijoille
ettei tarvitse pelätä jumalan vihaa helvetteineen
ja ei tarvitse kilvoitella taivaspaikasta.

Kun kuolen, en taatusti ole kummassakaan paikassa, vaan yksinkertaisesti vain haudassa mätänemässä tai tuhkana uurnassa

Kyllä elämä on ihanaa, kun ei yritä liikaa muuttaa asioiden kulkua

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu