hetkeksi rupia iäksi kelpaat

Radiossa tuntuu olevan tänäkesänä jonkinlaisena hittinä laulu, jossa nuorukainen laulaa ystävälleen, että ”Hetkeksi en sulle rupia, iäksi en sulle kelpaa.” Herran edessä tovia viettäessäni minulle tuli tällainen ajatus. Jumalan kansaan haluaisi liittyä henkilöitä, jotka ajattelevat Jumalasta vähän tähän tyyliin. Huolten ahdistelemina he miettivät, että vielä tässä olisi Jumalallekin jotain annettava ja jos se ei sitten olekaan tarpeeksi hyvää, niin sen hetkisen se vain kestää – turha vaiva murhetta on muutenkin.

Sinulle joka jo olet ollut hetken ”lämmittelemässä” Jumalan läheisyydessä ja jotenkin liukunut sieltä pois, tai kierrät ajatuksissasi josko Jumala minusta huolisi, voin kertoa ilouutisen. Kun olet antanut itsesi Jumalalle ja te olette solmineet ensihetken suhteenne. Jumala on tosi onnellinen, sillä Hän ymmärtää että nyt ollaan aina yhdessä eikä ikinä enää erota, koska me ei voida kun me rakastetaan toisiamme niin paljon. Jumalalle lähestyvä ihminen kelpaa todellakin iäksi. Jumala rakastuu niin voimakkaasti, että on valmis heti solmimaan kanssasi iankaikkisuus liiton.

Siinäkin tapauksessa vaikka me ei melkein-aina muistettaisikaan, että olemme solmineet joskus Liiton. Jumala kyllä muistaa. Ei löydy kyllin salaista piiloa johon voisimme piiloutua, ei niin suurta onnea, joka Hänen loistokkaan rakkautensa rinnalla ei huomaamattomuuteen häviäsi.