Raamattu

"Uuden maailman käännöksen" etuja

Käännöksen nykyaikaisen kielen, yhdenmukaisuuden, huolellisten verbikäännösten ja Jumalan henkeytetyn sanan dynaamisen ilmaisutavan tarkastelua.

VIIME vuosina on julkaistu monia nykyaikaisia raamatunkäännöksiä, jotka ovat suuresti auttaneet Jumalan sanaa rakastavia tajuamaan nopeasti alkuperäisten kirjoitusten merkityksen. Monissa käännöksissä ei ole kuitenkaan käytetty pyhissä kirjoituksissa olevaa Jumalan nimeä. Uuden maailman käännöksessä sitä vastoin korotetaan Korkeimman Jumalan arvokas nimi ja kunnioitetaan sitä palauttamalla se oikealle paikalleen tekstiin. Nimi esiintyy nyt 6 973 kohdassa Heprealaisissa kirjoituksissa sekä 237 kohdassa Kreikkalaisissa kirjoituksissa eli yhteensä 7 210 kohdassa. Heprean kielen tutkijat pitävät yleensä muotoa Jahve parempana, mutta varmaa lausumistapaa ei nykyään voida tietää. Sen vuoksi edelleen käytetään latinaistettua muotoa Jehova, koska se on ollut käytössä satoja vuosia ja on monissa kielissä yleisin käännös tetragrammista eli heprealaisesta nelikirjaimisesta nimestä ????. Heprean kielen tutkija R. H. Pfeiffer huomautti: "Sanotaanpa 'Jehovan' kyseenalaisesta alkuperästä mitä tahansa, se on ja sen tulisi olla Jahven oikea englanninkielinen vastine."

2 Uuden maailman käännös ei ole ollut ensimmäisenä palauttamassa Jumalan nimeä Raamatun kreikkalaisiin kirjoituksiin. Ainakin 1300-luvulta lähtien monet kääntäjät ovat olleet sitä mieltä, että heidän täytyy palauttaa Jumalan nimi tekstiin, varsinkin niihin paikkoihin, joissa Kreikkalaisten kirjoitusten kirjoittajat lainaavat sellaisia Heprealaisten kirjoitusten kohtia, joissa on Jumalan nimi. Monissa lähetyssaarnaajien laatimissa nykykielisissä käännöksissä, muun muassa Afrikassa, Aasiassa, Amerikassa ja Tyynenmeren saarilla käytettävissä Kreikkalaisten kirjoitusten käännöksissä, käytetään nimeä Jehova runsaasti, samoin kuin joissakin eurooppalaisten kielten käännöksissä. Kun Jumalan nimi ilmaistaan, ei ole enää mitään epäilystä siitä, ketä "herraa" tarkoitetaan. Kyseessä on taivaan ja maan Herra, Jehova, jonka nimi pyhitetään siten, että se pidetään Uuden maailman käännöksessä ainutlaatuisena ja selvästi erottuvana.

3 Uuden maailman käännöksessä pyhitetään Jehovan nimi myös siten, että hänen henkeytetty Raamattunsa esitetään selvällä ja ymmärrettävällä kielellä, niin että lukija helposti käsittää tarkoitetun ajatuksen. Tuon käännöksen kieli on yksinkertaista ja nykyaikaista, sen käännökset ovat mahdollisimman yhdenmukaisia, ja heprealaisten ja kreikkalaisten verbien ilmaisema tekeminen tai tila välitetään täsmällisesti. Näillä ja muilla tavoilla Uuden maailman käännöksessä tuodaan nykykielellä mahdollisimman hyvin esiin alkuperäisten kirjoitusten voima, kauneus ja merkitys.

KÄÄNNETTY NYKYKIELELLE

4 Vanhoissa raamatunkäännöksissä on monia vanhahtavia 1500- ja 1600-luvun sanoja. Vaikka niitä ei ymmärretäkään nykyään, silloin ne ymmärrettiin ilman muuta. Esimerkiksi William Tyndalen, joka työskenteli ahkerasti käyttääkseen selkeitä sanoja englantilaisessa Raamatussa, kerrotaan sanoneen yhdelle uskonnollisista vastustajistaan: 'Jos Jumala säästää henkeni, niin ennen kuin montakaan vuotta on kulunut, panen kyntöpojan tuntemaan Raamattua paremmin kuin te tunnette.' Tyndalen käännös Kreikkalaisista kirjoituksista oli riittävän helppotajuinen hänen aikansa kyntöpojalle. Monet hänen käyttämistään sanoista ovat kuitenkin tulleet nyt vanhentuneiksi, niin että 'kyntöpoika' ei enää käsitä selvästi monien sellaisten sanojen merkitystä, joita käytetään englantilaisessa Kuningas Jaakon käännöksessä ja muissa vanhoissa raamatunkäännöksissä. Siksi on ollut tarpeellista poistaa asiaa hämärtävät vanhentuneet ilmaisut ja palauttaa Raamattu tavallisen ihmisen kielelle.

5 Henkeytetty Raamattu kirjoitettiin tavallisen ihmisen kielellä. Apostolit ja muut varhaiskristityt eivät käyttäneet klassista kreikkaa, jolla Platonin kaltaiset filosofit kirjoittivat, vaan he käyttivät jokapäiväistä kreikan kieltä, koinee- eli yleiskreikkaa. Kreikkalaiset kirjoitukset samoin kuin aikaisemmat Heprealaiset kirjoituksetkin kirjoitettiin siksi kansan kielellä. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että alkuperäisen Raamatun käännöksetkin laaditaan kansan kielellä, jotta niitä olisi helppo ymmärtää. Siitä syystä Uuden maailman käännöksessä ei käytetä kolmen- tai neljänsadan vuoden takaista vanhentunutta kieltä, vaan selvää, ilmeikästä nykykieltä, niin että lukijat saavat todella tietää, mitä Raamatussa sanotaan.

6 Ymmärtääksesi, missä määrin suomen kieli on muuttunut jo 40 vuodessa, puhumattakaan pitemmästä ajasta, pane merkille seuraavat suomalaisen Kirkkoraamatun (1938) ja Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännöksen (1975) välillä tehdyt vertailut. Kirkkoraamatun "isota" on Uuden maailman käännöksessä "tuntea nälkää" (Matt. 5:6), "nisu" on "vehnä" (Matt. 13:25), "paula-anturat" on "sandaalit" (Mark. 6:9), "kaarneet" on "korpit" (Luuk. 12:24), "edeskäypä" on "pitojen ohjaaja" (Joh. 2:8, 9), "ylkä" on "sulhanen" (Joh. 3:29), "kanssaperilliset" on "perijätoverit" (Room. 8:17), "Hispania" on "Espanja" (Room. 15:24, 28), "unhottaa" on "unohtaa" (Fil. 3:13), "peso" on "pesu" (Tiit. 3:5), "valhetella" on "valehdella" (Hepr. 6:18) ja niin edelleen. Tästä voidaan ymmärtää, miten arvokas ominaisuus Uuden maailman käännöksessä on se, että siinä käytetään nykyaikaisia sanoja vanhentuneiden sanojen tilalla.

KÄÄNNÖSTEN YHDENMUKAISUUS

7 Uuden maailman käännöksessä teksti pyritään kääntämään mahdollisimman yhtenäisesti. Jonkin heprealaisen tai kreikkalaisen sanan vastineeksi on otettu yksi kohdekielen sana, ja sitä on käytetty kauttaaltaan, jos ilmaus tai tekstiyhteys sen suinkin sallivat, niin että asia tulisi täysin ymmärrettäväksi kohdekielellä. Esimerkiksi heprealainen sana ne´fes käännetään suomeksi johdonmukaisesti sanalla "sielu". Vastaava kreikkalainen sana psy·khe´ käännetään "sieluksi" joka kohdassa.

8 Joissakin tapauksissa homografien kääntäminen on ongelmallista. Ne ovat alkukielen sanoja, jotka kirjoitetaan samalla tavalla, mutta joilla on erilainen perusmerkitys. Käännettäessä on siksi haasteena antaa sanalle oikea merkitys. Suomen kielessä homografeja ovat esimerkiksi "kuusi" (lukusana 6) ja "kuusi" (puunnimi) sekä "voi" (verbimuoto) ja "voi" (ruoka-aine), jotka kirjoitetaan samalla tavalla, mutta jotka ovat selvästi eri sanoja. Raamatullinen esimerkki tällaisesta sanasta on heprean kielen sana rav, jolla on monia eri merkityksiä, ja sen vuoksi nämä käännetään Uuden maailman käännöksessä eri tavoilla. Rav merkitsee useimmiten 'paljon', kuten 2. Mooseksen kirjan 5:5:ssä (UM). Arvonimissä, esimerkiksi 2. Kuninkaiden kirjan 18:17:ssä (UM) esiintyvässä sanassa "rabsake" (hepr. rav-sa·qeh´), sana rav merkitsee kuitenkin 'pää-'; niinpä esimerkiksi Danielin 1:3:ssa (UM) se esiintyy sanassa "päähovivirkailijansa". (Ks. myös Jeremia 39:3, UM, viitelaitos [engl.], alaviite.) Mutta sana rav merkitsee myös 'jousiampujaa', ja näin se on käännetty Jeremian 50:29:ssä (UM). Kääntäjät ovat pitäneet sana-asiantuntijoita, esimerkiksi L. Koehleria ja W. Baumgartneria, auktoriteetteina tällaisten samoin kirjoitettavien sanojen erottelemisessa.

9 Pane merkille, mitä heprean ja kreikan kielen kommentoija Alexander Thomson sanoi tästä yhdenmukaisuudesta tarkastellessaan englanninkielistä Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännöstä: "Käännös on selvästi taitavien ja älykkäiden oppineiden työtä, jotka ovat koettaneet tuoda kreikkalaisen tekstin todellisesta merkityksestä esiin niin paljon kuin englannin kielellä kyetään ilmaisemaan. Käännös pyrkii säilyttämään yhden englanninkielisen merkityksen kullekin kreikkalaiselle pääsanalle ja olemaan mahdollisimman kirjaimellinen. - - Sana, jonka vastineena tavallisesti on 'justify' [vanhurskauttaa], on yleensä käännetty aivan oikein sanoilla 'declare righteous' [julistaa vanhurskaaksi]. - - Ristiä vastaava sana on käännetty 'kidutuspaaluksi', mikä sekin on parannus. - - Luukkaan 23:43 on käännetty hyvin: 'Totisesti minä sanon sinulle tänään: sinä tulet olemaan minun kanssani paratiisissa.' Tämä on suuri edistys useimpien käännösten tulkintaan." Heprealaisten kirjoitusten käännöksestä sama arvostelija lausui seuraavaa: "Uuden maailman käännös kannattaa todella hankkia. Se on eloisa ja realistinen, ja se saa lukijan ajattelemaan ja tutkimaan. Se ei ole raamatunkriitikkojen, vaan sellaisten oppineiden työtä, jotka kunnioittavat Jumalaa ja hänen Sanaansa." - The Differentiator, huhtikuu 1952, s. 52-57; kesäkuu 1954, s. 136.

10 Uuden maailman käännöksen johdonmukaisuuden ansiosta on voitettu monia kentällä käytyjä raamatullisia keskusteluja. Esimerkiksi joitakin vuosia sitten eräs newyorkilainen vapaa-ajattelijoiden yhdistys pyysi Vartiotorni-seuraa lähettämään kaksi luennoijaa puhumaan heidän ryhmälleen raamatullisista aiheista, ja pyyntöön suostuttiin. Ryhmän oppineet miehet pitivät kiinni latinankielisestä säännöstä falsum in uno falsum in toto, joka merkitsee sitä, että yhdessä kohdassa vääräksi osoitettu todistelu on kauttaaltaan väärä. Keskustelun aikana eräs mies esitti Jehovan todistajille haasteen Raamatun luotettavuudesta. Hän pyysi lukemaan kuulijakunnalle 1. Mooseksen kirjan 1:3:n, joka luettiinkin Uuden maailman käännöksestä: "Sitten Jumala sanoi: 'Tulkoon valoa.' Ja valoa tuli." Itsevarmana hän pyysi seuraavaksi lukemaan 1. Mooseksen kirjan 1:14:n, ja sekin luettiin Uuden maailman käännöksestä: "Ja Jumala sanoi edelleen: 'Tulkoon valaisijoita taivaan laajuuteen.' " "Seis", hän sanoi, "mitä te luette? Minun Raamatussani sanotaan Jumalan tehneen valon ensimmäisenä päivänä ja jälleen neljäntenä päivänä, ja se on epäjohdonmukaista." Vaikka hän väitti osaavansa hepreaa, hänelle piti osoittaa, että jakeessa 3 "valoksi" käännetty heprealainen sana oli ´or, kun taas jakeessa 14 oli eri sana, nimittäin ma·´or´, joka tarkoittaa valaisijaa eli valonlähdettä. Tuo oppinut mies istuutui tappion kärsineenä. Uuden maailman käännöksen uskollinen johdonmukaisuus oli vienyt voiton ja vahvistanut Raamatun luotettavaksi ja hyödylliseksi.

HUOLELLISIA VERBIKÄÄNNÖKSIÄ

11 Uuden maailman käännöksessä kiinnitetään erityishuomiota kreikan ja heprean kielen verbien tekemisen luonteen ilmaisemiseen. Tällä tavalla Uuden maailman käännöksessä pyritään säilyttämään alkukielisten kirjoitusten erikoinen viehättävyys, yksinkertaisuus, voima ja ilmaisutapa. Sen vuoksi apuverbien käyttö on ollut kohdekielissä välttämätöntä, jotta tekemisen todellinen tila voitaisiin välittää huolellisesti. Alkuperäinen Raamattu on juuri verbiensä voiman takia niin dynaaminen ja tekeminen saadaan siinä niin hyvin ilmaistua.

12 Heprean kielen verbeillä ei ole "aikaluokkia" siinä merkityksessä, jossa sanaa "aikaluokka" käytetään useimmissa läntisissä kielissä. Suomen kielessä verbejä tarkastellaan erityisesti ajan näkökulmasta: ne ilmaisevat mennyttä, nykyistä tai tulevaa aikaa. Heprean kielen verbi sen sijaan ilmaisee pohjimmiltaan tekemisen tilaa (aspektia), toisin sanoen tekemisen katsotaan olevan joko päättynyttä (perfektiivinen tila) tai päättymätöntä (imperfektiivinen tila). Näitä heprean verbin tiloja voidaan käyttää puhuttaessa menneisyydessä tai tulevaisuudessa tapahtuvasta tekemisestä, jolloin ajankohta selviää tekstiyhteydestä. Esimerkiksi verbin perfektiivistä eli tekemisen päättyneeksi ilmaisevaa tilaa käytetään luonnollisesti menneistä tapahtumista, mutta sitä käytetään myös puhuttaessa tulevasta tapahtumasta, ikään kuin se olisi jo toteutunut ja olisi ohitse, mikä osoittaa sen tapahtuvan varmasti tai pakosti.

13 Heprean kielen verbin tilan välittäminen täsmällisesti kohdekieleen on erittäin tärkeää, sillä muutoin merkitys voi vääristyä ja ajatus saattaa olla täysin erilainen. Tarkastelkaamme esimerkkinä 1. Mooseksen kirjan 2:2, 3:n verbimuotoja. Puhuttaessa Jumalan lepäämisestä seitsemäntenä päivänä monissa käännöksissä käytetään sellaisia ilmauksia kuin "hän - - lepäsi", "hän lakkasi", "hän oli lakannut", "sitten hän lepäsi", "Jumala lepäsi" ja "hän oli levännyt". Näistä sanontatavoista voitaisiin päätellä, että Jumalan lepääminen seitsemäntenä päivänä päättyi menneisyydessä. Pane kuitenkin merkille, miten Uuden maailman käännöksessä tuodaan esiin tässä 1. Mooseksen kirjan 2:2, 3:ssa käytettyjen verbien merkitys: "Ja seitsemänteen päivään mennessä Jumala sai tekemänsä työn valmiiksi, ja hän ryhtyi lepäämään seitsemäntenä päivänä kaikesta työstään, jonka hän oli tehnyt. Ja Jumala ryhtyi siunaamaan seitsemättä päivää ja pyhittämään sitä, sillä sinä päivänä Jumala on levännyt kaikesta työstään, jonka hän sen tekemistä silmällä pitäen on luonut." Jakeen 2 ilmaus "hän ryhtyi lepäämään" on heprean kielen imperfektiivisessä tilassa oleva verbi, ja se ilmaisee siksi ajatuksen päättymättömästä eli jatkuvasta tekemisestä. Käännös "hän ryhtyi lepäämään" on sopusoinnussa sen kanssa, mitä sanotaan Heprealaiskirjeen 4:4-7:ssä. Toisaalta 1. Mooseksen kirjan 2:3:ssa oleva verbi on perfektiivisessä tilassa "on levännyt", mutta partitiivimuoto "sinä päivänä" saattaa koko ilmauksen sopusointuun 2. jakeen ja Heprealaiskirjeen 4:4-7:n kanssa.

14 Yhtenä syynä heprean verbimuotojen epätarkkaan kääntämiseen on kieliopillinen teoria, josta käytetään nimeä konsekutiivinen waw (waw consecutivum). Waw (?) on heprean kielen konjunktio, joka merkitsee pohjimmiltaan 'ja'. Se ei esiinny koskaan yksinään, vaan aina johonkin toiseen sanaan, usein heprean verbiin, liittyneenä, niin että se muodostaa sen kanssa yhden sanan. On väitetty ja edelleenkin väitetään, että tällainen suhde pystyy muuttamaan verbin tilan toiseksi, toisin sanoen imperfektiivisen perfektiiviseksi (niin kuin on tehty monissa käännöksissä, myös nykykäännöksissä, 1. Mooseksen kirjan 2:2, 3:ssa) tai perfektiivisen imperfektiiviseksi. Tätä vaikutusta on kuvattu myös termillä waw conversivum (kääntävä waw). Tämä verbimuodon väärä sovellutus on johtanut suureen sekaannukseen ja heprealaisen tekstin virheelliseen kääntämiseen. Uuden maailman käännöksessä ei katsota, että waw-kirjain pystyisi muuttamaan verbin tilan. Sen sijaan siinä yritetään tuoda esiin heprean kielen verbin oikea ja selvästi erottuva sisältö ja näin säilyttää alkuperäinen merkitys tarkasti.

15 Kreikan kielen verbit on käännetty yhtä huolellisesti. Kreikan kielessä verbin aikaluokat eivät ilmaise vain tekemisen tai tilan aikaa, vaan myös tekemisen laatua, sitä onko se hetkellistä, alkavaa, jatkuvaa, toistuvaa vai päättynyttä. Kun kiinnitetään huomiota kreikan kielen verbimuotojen merkitykseen, käännöksestä tulee tarkka ja kuvaillun tekemisen koko sisältö saadaan esiin. Jos esimerkiksi kreikkalaiseen verbiin sisältyy ajatus jatkuvasta tekemisestä, sen ilmaiseminen tuo esiin tilanteen todellisen sävyn ja tekee myös kehotuksesta ja neuvoista painokkaampia. Esimerkiksi fariseusten ja saddukeusten jatkuva epäusko käy ilmi Jeesuksen sanoista: "Paha ja avion rikkonut sukupolvi etsiskelee tunnusmerkkiä." Ja jatkuvan oikein tekemisen tarpeellisuus ilmaistaan hyvin Jeesuksen sanoissa: "Rakastakaa jatkuvasti vihollisianne." "Näin ollen etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa." "Pyytäkää jatkuvasti, niin teille annetaan; etsikää herkeämättä, niin te löydätte; kolkuttakaa lakkaamatta, niin teille avataan." - Matt. 16:4; 5:44; 6:33; 7:7.

16 Kreikan kielessä on erikoinen aoristiksi kutsuttu aikaluokka, jolla viitataan hetkelliseen tekemiseen. Aoristimuodossa olevat verbit voidaan kääntää monilla eri tavoilla niiden tekstiyhteyden mukaan. Sitä käytetään muun muassa ilmaisemaan yhtä tekoa tai tapausta, joka ei kuitenkaan ole sidoksissa mihinkään nimenomaiseen ajankohtaan. Esimerkki tällaisesta löytyy 1. Johanneksen 2:1:stä, jossa 'synnin tekemistä' vastaava verbi käännetään monissa käännöksissä siten, että se voi tarkoittaa jatkuvaa synnin tekemistä, kun taas Uuden maailman käännöksessä sanotaan "tekeekin synnin", toisin sanoen jonkin yksittäisen synnin. Näin välittyy se oikea merkitys, että vaikka kristitty tekisikin jonkin synnin, hänellä on taivaallisen Isän luona Jeesus Kristus, joka toimii puolustajana eli auttajana. 1. Johanneksen kirjeen 2:1 ei siis millään tavalla ole ristiriidassa sen kanssa, että 'synnin harjoittaminen' tuomitaan 1. Johanneksen kirjeen 3:6-8:ssa ja 5:18:ssa, vaan on vain sen vastakohta.

17 Imperfektiaikaluokka voi kreikan kielessä ilmaista paitsi jatkuvaa tekemistä, myös yritystä tehdä jotakin saattamatta sitä päätökseen. Huomaa, miten Heprealaiskirjeen 11:17 kuuluu Kirkkoraamatun mukaan: "Uskon kautta uhrasi Aabraham, koetukselle pantuna, Iisakin, uhrasi ainoan poikansa, hän, joka oli lupaukset vastaanottanut." Verbin "uhrasi" muoto on kreikan kielessä erilainen näissä kahdessa esiintymiskohdassaan. Ensimmäisessä kohdassa se on perfektiaikaluokassa (joka ilmaisee päättynyttä tekemistä), kun taas toisessa kohdassa se on imperfektimuodossa (joka ilmaisee mennyttä, jatkuvaa tekemistä). Uuden maailman käännöksessä otetaan huomioon nämä eri aikaluokat, ja siinä sanotaan, että Abraham, "kun hänet koeteltiin, ikään kuin uhrasi Iisakin, niin, hän - - yritti uhrata ainosyntyisen poikansa". Ensimmäisen verbin päättyneen tekemisen merkitys siis säilytetään, samalla kun toisen verbin imperfektimuoto ilmaisee, että tekeminen oli aiottua tai että sitä yritettiin mutta ei saatettu päätökseen. - 1. Moos. 22:9-14.

18 Huolellisen huomion kiinnittäminen muihinkin sanaluokkiin, esimerkiksi substantiivien sijamuotoihin, on johtanut näennäisten ristiriitaisuuksien selviämiseen. Esimerkiksi Apostolien tekojen 9:7:ssä, jossa kerrotaan Sauluksen ainutlaatuisesta kokemuksesta Damaskokseen johtavalla tiellä, monissa käännöksissä sanotaan, että hänen matkatoverinsa 'kuulivat äänen', mutta eivät nähneet ketään. Sitten Apostolien tekojen 22:9:ssä, jossa Paavali kertoo tästä tapauksesta, noissa samoissa käännöksissä sanotaan, että vaikka he näkivät valon, 'he eivät kuulleet ääntä'. Ensimmäisessä kohdassa "ääntä" vastaava kreikkalainen sana on kuitenkin genetiivissä, mutta toisessa kohdassa akkusatiivissa, niin kuin Apostolien tekojen 9:4:ssäkin. Mistä tuo eroavuus johtuu? Edellä mainituissa käännöksissä ei tule esille mitään eroa, mutta kreikan kielessä sijamuodon muutos on merkkinä erosta. Miehet kuulivat kirjaimellisesti "ääntä", mutta eivät siten kuin Paavali, toisin sanoen eivät kuulleet sanoja ja ymmärtäneet niitä. Uuden maailman käännöksessä pannaan siksi merkille genetiivin käyttö Apostolien tekojen 9:7:ssä, ja sanotaan, että hänen kanssaan olleet miehet "kuulivat tosin ääntä, mutta eivät nähneet ketään".

UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS MUILLA KIELILLÄ

19 Vuonna 1961 ilmoitettiin, että Vartiotorni-seura oli ryhtynyt kääntämään Uuden maailman käännöstä kuudelle muulle laajalti käytetylle kielelle, nimittäin espanjaksi, hollanniksi, italiaksi, portugaliksi, ranskaksi ja saksaksi. Tämä käännöstyö uskottiin taitaville ja vihkiytyneille kääntäjille, jotka työskentelivät kaikki yhdessä Vartiotorni-seuran päätoimistossa Brooklynissa New Yorkissa. He toimivat suurena kansainvälisenä komiteana, joka työskenteli pätevän johdon alaisuudessa. Tämän käännöstyön ensi hedelmät saatiin käyttöön heinäkuussa 1963 pidetyssä Jehovan todistajien "Iankaikkisen hyvän uutisen" konventissa Milwaukeessa Wisconsinin osavaltiossa Yhdysvalloissa, kun Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännös julkaistiin samanaikaisesti edellä mainituilla kuudella kielellä. Tällöin muutkin kuin englantia puhuvat maapallon asukkaat saattoivat alkaa nauttia tämän nykyaikaisen käännöksen eduista. Käännöstyö on sen jälkeen jatkunut, niin että vuoteen 1989 mennessä "Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöstä" oli ilmestynyt 11 kielellä ja sitä oli painettu yli 56 miljoonaa kappaletta.

KIITOLLISUUS TÄTÄ TEHOKASTA VÄLINETTÄ KOHTAAN

20 Uuden maailman käännös on tosiaan tehokas väline sen osoittamiseksi, että "koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen". Tässä tutkielmassa tarkasteltujen piirteiden perusteella voimme ymmärtää, että se on täsmällinen ja luotettava ja että se voi tarjota aitoa tyydytystä niille, jotka haluavat kuulla Jumalan puhuvan ihmisille innostavasti nykyaikaisella, elävällä kielellä. Uuden maailman käännöksen kieli on hengellisesti piristävää, ja se virittää lukijan nopeasti alkuperäisen henkeytetyn Raamatun dynaamisen ilmaisun aaltopituudelle. Enää ei tarvitse lukea samoja jakeita yhä uudelleen ymmärtääkseen epäselviä lauseita. Heti ensi lukemalla voi havaita, että asiat esitetään voimakkaasti ja selvästi.

21 "Pyhän Raamatun Uuden maailman käännös" on Jumalan sanan, "hengen miekan", luotettava käännös. Sen vuoksi se on todella tehokas ase kristittyjen hengellisessä sodankäynnissä, ja sen avulla voimme 'kukistaa linnoituksen kaltaiset väärät opetukset ja järkeilyt, jotka kohotetaan Jumalan tuntemusta vastaan'. Miten hyvin se auttaakaan meitä julistamaan paremmin ymmärtäen kaikkia hyödyllisiä ja rakentavia asioita, Jumalan vanhurskaaseen valtakuntaan liittyviä loistoisia asioita - todellakin "Jumalan suurenmoisuuksia"! - Ef. 6:17; 2. Kor. 10:4, 5; Apt. 2:11.

(Lainaus kirjasta "Koko raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen", sivut 327 - 331)

***

UM-käännös on useilla kielillä netissä, ei kuitenkaan suomeksi. Englanniksi voit tarkastella tätä käännöstä täällä:

http://www.watchtower.org/bible/index.htm

Lyhyesti: sitä on muutettu (=väärennetty) jt oppien mukaiseksi. Käänöskomitean kielitaito oli vähintäänkin kyseenalainen.

http://www.kotiposti.net/raamattu/jt/um/virheet/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uuden_maailman_käännös

Kääntääkään esim .- Jes; -7:14 .?
kirkkoraamattu -38- kääntää kyseisen kohdan ; ..-Neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää.."--
..
Hepreank.Jesajan Alkuperäteksti ei puhu "Neitsyestä,"Betulah," vaan nuoresta naisesta,:"Alma," , tämä Neisyt-oppi on niin keskeinen asia,että olisi mielenkiintoista kuulla, miten -UM: sen kääntää.

KR 38/39 Markus 1.1-4

1 Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, evankeliumin alku.
2 Niinkuin on kirjoitettuna profeetta Esaiaan kirjassa: "Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava sinun tiesi".
3 "Huutavan ääni kuuluu erämaassa: 'Valmistakaa HERRALLE TIE, tehkää polut hänelle tasaisiksi'",
4 niin Johannes Kastaja saarnasi erämaassa parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi.

Ja sitten UM samat jakeet:

1. Jeesusta Kristusta koskevan hyvän uutisen alku:
2. Niin kuin profeetta Jesajaan on kirjoitettu: "( Katso! Minä lähetän kasvojesi edellä sanansaattajani, joka valmistaa tiesi)
3. Kuuntele! Joku huutaa erämaassa: "Valmistakaa JEHOVAN TIE, tehkää hänen kulkutiensä suoriksi",
4 niin Johannes, se kastaja ilmaantui erämaahan ja saarnasi katumuksen (vertauskuvaksi) kastetta syntien anteeksi antamiseksi.

Kutsutaanko tässä Jeesusta Jehovaksi, sillä VT:n materiaali ilmoittaa juuri Johannes Kastajan raivaavan tietä Jeesukselle.