olen sittemmin liittynyt toisen kaupungin seurakuntaan ja ollut kuin kotonani. Ko seurakunta oli mielestäni jotenkin oudon kylmä, johtuuko sitten siitä etten ollut kuin kala vedessä savolaisten seassa, mutta on jäänyt vaivaamaan kokemus
minua kiinnostaa kokemukset Kuopion Helluntaiseurakunnasta. Kertoisitteko omianne, positiiviset j...
ex jäsen
9441
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
-omat mukavat kuppikuntansa,-jotka eivät niin vain ota porukkaansa,ulkopuolisia,-eli toiselta paikkakunnalta olevia,ihmisiä !
-jos muutat esim.satakuntaan tai hämeeseen saat tasan tarkkaan asua sielä 10v eikä kukaan morjesta jne...jollet sitten hankkiudu johonkin urheiluseuraan tms,-jotta siellä väkisin tutustuu jne...
-huvittava piirre oli aikoinaan kun muutin satakuntaan niin paikallisessa helluntaiseurakunnassa oli käyty lähes pari vuotta ennen kuin tulivat kyselemään ,että ketäs te olette ja mistäs olette tulleet jne:-)?
-että tällaista se on tämä ihmisten yhteiselo suomesa:-)
Minä siellä Suomessa 6-7 kertaa kävin nyt lomalla kokouksissa enkä moista "hyljeksintää" hoksinut, tosin matkani kulku-reitti oli hiukan etelä pohjois suuntainen.
Kyl ne minulta tuli kyseleen , et mikä matkalainen olen, iha positiivisessa mielessä ja ihan kivoja tuttavuuksia tuli ja kahvi kekkereillekin kutsuja.
Oisko se joskus hyvä omankin puseron alta syitä ja seurauksia tutkia, vai onko tää karjalainen veri sellane, et se tuppaa suu auki puhumaan.
ja tuo Kuopio oli mielestäni kaikkein kummallisin, samaa olen kuullut muilta sinne muuttaneilta. En halua panetella seurakuntaa, mutta ihmiset voisivat ajatella mikä on seurakunnan tarkoitus. Minusta se on yhdessä rakentuminen, yhteyden kokeminen...
Varmasti tätä on muuallakin, mutta nämä muut 4 kokemusta ovat todella positiivisia (Jkl, Espoo, Kerava, Helsinki), että ei mitään pieniä paikkakuntia kuitenkaan.
...Se rakentuu jokaisesta ihmisestä joka siellä käy! Myös sinusta joka olet kokenut että ilmapiiri on kylmä. Jokainen voi omalla suullaan puhua ja omilla jaloillaan kävellä ensin sanomaan "moi"! Ei kukaan aina koe olevansa "tervetullut", mutta sellaista on elämä.Ala loistamaan Kristuksen valoa ja käännä katseesi Jumalaan niin huomaat monen asian olevan aivan toisin kuin ennen. Elämän tarkoitus on palvella Jumalaa. Jos huomaat jonkun asian olevan huonosti- tee se itse paremmin!!
yritin tutustua, jutella, jonnekin kutsuttiinkin mutta sitten taas oltiin kuin ei oltais ikinä tavattukaaan, ei tervehditä (samassa oppilaitoksessa), esitämiini kyläkutsuihin sain vastaukseksi epämääräistä muminaa. Täytyy vielä mainita että olen kaikin puolin normaali henkisesti ja ulkoisesti, joten uskon että sinne ei vaan haluttu uusia nuoria ihmisiä.
Olen jutellut erään "alkuasukkaan" kanssa joka myönsi tämä,: "miehet" oli jaettu jo lastenleirillä ja uudet oli uhka. Tämän henkilön mukaan tavoitteena oli päästä naimisiin ja hänen ystäväpiirissään oli todella paljon syömishäiriöisiä. Vastaavasti "normaaleissa" kavereissa näitä ei ollut. Keskustelut pyörivät ulkonäön ja omaisuuden ympärillä. No tämä siis yhden näkökulma.
seurakunnat Suomessa ovat hengellisesti kylmiä paikkoja nykyisin. elämä on monissa seurakunnissa kadonnut. Seurakunnan saarnaajat ja vanhimmat eivät kuule enää Jumalan ääntä. Armolahjojen raitis ja seurakuntaa vahvistava käyttö ei toimi monellakaan paikkakunnalla.
Kun Jumalan Hengen toiminta lakkaa,,havaitaan että nyt tarvitaan ihmisen toimintaa laittaa kaikki asiat kuntoon.
Tämä tarkoittaa mm. teologista koulutusta, palkkaluokkia, erillistä koulutettua pappisluokkaa, saarnaajien ammattiyhdistystä, työn ja toimenkuvia, tiukasti järjestettyä hallintoa, ennalta lukkoonlyötyä tiukkaa jumalanpalveluksen kaavaa. Kun vapaaehtosia ei enää löydy, tarvitaan palkollisia tekemään myös ns perusasiat, jotta "kirkko" parine viikkotilaisuuksineen toimii!
Moikka
Kuulun itse kyseiseen ja olen pahoillani, että tuollaista sattuu. :(
Hienoa, että löysit oman paikkasi kuitenkin.
Olemme itsekkin huomanneet, että monet seurakunnat painivat hyvän "ensivaikutelman" luomisen kanssa, meidän srk mukaan lukien. Olemme yrittäneetkin tehdä ongelmalle ratkaisuja (perustaneet vastaanottotiimin), mutta ennenkaikkea ongelma kaipaa rukousta, että Jumala pääsee koskettamaan niin meidän seurakuntaa kuin koko Suomea.
Seurakuntia yleensäkkin maalataan epäkohtien takia, mutta ihmisiähän me kaikki ollaan ja tehdään virheitä. Olemme samalla viivalla Jumalan edessä, oltiin uskossa tai ei.
..Onhan se valitettavaa,
että emme ole täällä maanpäällä koskaan täydellisiä..
Muistan itse nuoruuden aikoinani olleeni yhtä typerä. Uudet tytöt olivat uhka.
Se oli muuallakin kuin seurakunnassa.
Et kertonut ikääsi,
mutta kuinka leimata nuorien ajattelemattomuuksien tai joidenkin kypsymättömyyden takia koko seurakuntaa.
En ole itse täydellinen, siksi en voi vaatia sitä muiltakaan. Toivoisin, että voisit viihtyä Kuopion helluntaiseurakunnassa, kuten minä olen siellä kotonani. Jos et viihdy, älä sen vuoksi musta maalaa meitä. Olemme yksilöitä.
En ole Kuopiosta kotoisin, joten olen "kiertänyt muutakin kuin tahkoo" ja mielestäni MILKA vastasit hyvin. Joukko on yksilöidensä summa.
Levittäkää ja täyttykää Jumalan rakkaudella,
Hän meidät kunkin oikeudenmukaisesti kerran tuomitsee,
elämään tai kuolemaan,
kuuluimmepa sitten mihin tahansa seurakuntaan tai kirkkoon tai futisjoukkueeseen :)
PEACE - tuomio ei ole meidän,
tehdään tästä ainoasta elämästä niin mukava kaikille lähimmäisillemme kuin voimme!
En mikään teini kuitenkaan, mutta sinkku. Ja ei ollut tarkoitus mustamaalta, vaan herätellä ihmisiä huomaamaan käytös joka ajaa ihmmiset ulos seurakunnista. Itse opin tuosta kokemuksesta, että huomioin tarkoituksella uudet ihmiset.
Kaikkien kanssa ei ole tarkoituskaan olla bestiksiä, tervehtiminen ja hymy ei kuitenkaan maksa mitään mutta voi merkitä paljon toiselle.
Ja minusta on ajattelematonta kieltää moinen ongelma ettei vaan tule huono maine.